Elämänhallinta, jaksaminen, Mielenterveys, Opiskelu, Stressi, Tunteet, uupumus

5


Stressi on todella ikävä seuralainen, kun se asettuu taloksi. Sitä on välillä vaikea yrittää karkottaa kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta. Se ei aina tottele käskyjämme tai toiveitamme. Usein sillä on jokin sanoma. Jokin elämässäni ei nyt ole hyvin, sopusoinnussa kehoni ja mieleni kanssa. Stressiä kannattaa siis kuunnella tarkalla korvalla, sillä saattaa olla sinulle jotain kerrottavaa.

Stressiä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, sillä saattaa olla sinulle jotain kerrottavaa.

Miksi joudumme juoksemaan omaa elämäämme karkuun?

Luin juuri kertomusta nuoresta naisesta, joka oli päättänyt viiden vuoden työelämässä olon jälkeen pitää virkavapaata ja lähteä vuodeksi Lappiin vaeltamaan. Eikä hänen tarinansa ollut ainoa tai ainoa laatuaan. Yhä useammin saamme lukea ihmisistä, jotka ovat niin kuormittuneita elämässään, että he päättävät pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja paeta elämäänsä ja arkeaan jonnekin.

Itsekin tein hieman samanlaisen valinnan kolmekymppisenä, oltuani noin kolme vuotta työelämässä valmistumiseni jälkeen. Pakenin silloista arkeani ja elämääni lisäkouluttautumiseen monen samanikäisen ystäväni tavoin. Se tuntui olevan muoti-ilmiö silloin. Ajattelin, että pieni hyppy silloisesta oravanpyörästä toisi vähän helpotusta. Tämä saa minut miettimään, miksi ahdamme arkemme ja elämämme niin täyteen kaikkea, että joudumme ikään kuin lähtemään omaa elämäämme karkuun.

Täyteen ahdettu arki uuvuttaa

Monen kohdalla ainoa stressitekijä ei ole vain opiskelu tai työ, vaan se kaikki muu siinä ympärillä. Vapaa-ajastaan on saattanut muodostaa itselleen yhtä stressaavan kuin arjestaan: opinnoistaan tai työstään. Ehkä tähän meitä huijaa nykyinen elämän rytmi ja maailma ympärillämme.

Ympärillä olevan elämän hektisyys, nopea tahti ja yhä kasvavat vaatimukset ja odotukset saa myös monet meistä suorittamaan elämää ja vaatimaan itseltään kohtuuttomia. Ja näille vaatimuksille ja odotuksille on joskus vaikea laittaa stoppia, varsinkin, jos on kovin tunnollinen ja tottunut hoitaman asiansa aina huolella.

Pitkittynyt stressi uupumisen takana

Stressireaktiolla ja elimistömme kyvyllä kokea stressiä on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus. Sen tarkoitus on virittää elimistömme toimimaan suoritusta ja toimintaa vaativissa tilanteissa. Nykyisessä elämässä ja arkemme ympäristöissä se vain usein toimii vähän itseään vastaan.

Jos emme löydä keinoja hallita arkemme ärsyketulvaa, stressi voi pahimmillaan johtaa uupumiseen ja sairastumiseen. Pitkittynyt stressi onkin työuupumuksen pääasiallinen syy, eikä opinnoissakaan uupuminen ole ihan tavatonta. Sen takia omaan arkeen kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin, ennen kuin se alkaa muodostua liian kuormittavaksi ja kaoottiseksi, sellaiseksi, että siitä tekisi mieli hypätä pois.

Omaan arkeen kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin, ennen kuin se alkaa muodostua liian kuormittavaksi ja kaoottiseksi, sellaiseksi, että siitä tekisi mieli hypätä pois.

Elämää emme voi hallita, mutta arkeamme voimme

Kiireisessä elämässä palautumisen taito meneekin ylitse muiden. Elämää emme voi hallita, mutta omaa arkeamme voimme. Voimme tehdä valintoja, mihin käytämme aikaamme, miten vuorokauden tunnit jaamme ja mitä asioita pidämme elämässämme tärkeänä, ajankäyttömme ja huomiomme arvoisena. Pohdi saatko riittävästi unta ja lepoa? Millä ruokit aivojasi ja kehoasi? Onko elämässäsi leikkiä, iloa ja naurua, mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, läheisyyttä? Onko sinulla joku, jolle puhua ja oletko sinä jollekin se, jolle puhua?

Opettele rytmittämään päiväsi niin, että suorittaminen ja palautuminen ovat tasapainossa. Uni, lepo ja palautuminen ovat yhtä tärkeitä kuin liikunta ja liikkuminenkin. Oikeastaan niiden merkitys jopa korostuu stressin hallinnassa. Nykyään tiedetään, että aivot huoltavat itseään yön aikana. Unen vaikutuksella aivojen hyvinvoinnille on siis oikeastaan suurempi merkitys kuin on koskaan aikaisemmin ajateltu.

Onko stressisi taustalla kiireinen arki vai kuormittavat elämäntapahtumat?

Joskus kuormittavat ja jatkuvasti muuttuvat elämäntilanteet ja voivat pitkään jatkuessaan jättää kehon stressitilaan. Silloin asiasta voi olla syytä keskustella ammattilaisen kanssa ja pohtia keinoja kehon ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi raskaassa tilanteessa. Nyytin Opiskelijan elämäntaito-oppaan Stressi, ajanhallinta ja rentoutuminenosiosta löytyy oiva taulukko oman elämäntilanteen kuormittavuuden arvioimiseen. Sen avulla voit pohtia, onko elämässäsi ollut viime aikoina paljon isoja muutoksia, vai onko stressisi kenties enemmän lähtöisin ylibuukatusta arjesta. Ole oman elämäsi tähti -oppaaseen kannattaa muutenkin tutustua ja ottaa sieltä parhaat vinkit oman arjen hallintaan, stressin kanssa selviämiseen ja oman elämän arvojen ja tärkeysjärjestyksen pohtimiseen.

Avain jaksamiseen on itsestä huolehtimisessa

Vanha, viisas neuvo siitä että, niin kuin lentokoneessakin on laitettava happinaamari ensin omille kasvoilleen auttaakseen vieressä istuvaa, pätee stressaantuneenkin elämään. Ylivirittyneellä kropalla ja vauhtisokeudesta väsyneellä mielellä ei paljon ajatuskaan kulje ja keskittyminen takkuaa. Auta siis ensin kehoasi voimaan hyvin, silloin mielikin voi hyvin ja ajatus jaksaa taas kulkea.

Kun on stressaantunut sitä pistää helposti menemään niin kaasu pohjassa, että näkökyky riittää juuri ja juuri edessä olevaan. Sitä kärsii eräänlaisesta vauhtisokeudesta. Ei näe niitä elämän tärkeitä pieniä asioita siinä ihan vieressä: vaihdekeppiä, kytkintä ja jarrua, sivupeilejä tai vieressä istuvaa. Palauttavat ja hyvää mieltä tuovat asiat elämästä ovat unohtuneet ja niille ei tunnu riittävän aikaa.

Voikin tuntua todella itsestäänselvältä, vähäpätöiseltä, pieneltä ja turhalta muistuttaa itseään hyvää oloa tuottavien asioiden tärkeydestä. Niiden vaikutus stressistä toipumiseen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, eikä niitä saisi sen vuoksi vähätellä ollenkaan.

Vanha, viisas neuvo siitä, että niin kuin lentokoneessakin on laitettava happinaamari ensin omille kasvoilleen auttaakseen vieressä istuvaa, pätee stressaantuneenkin elämään.  Auta siis ensin kehoasi voimaan hyvin, silloin mielikin voi hyvin ja ajatus jaksaa taas kulkea.

Löydä oma juttusi

Sain joskus omalta työterveyslääkäriltäni viisaan neuvon. Kävin hänen juttusillaan, kun elämässäni oli niin työssä kuin arjen pyörteissä hyvin stressaava jakso. Lääkäri kehotti minua tekemään jotain mukavaa, mitä en ollut vähään aikaan tehnyt. Ensin pidin häntä ihan hupsuna. Mutta hänen kehotuksestaan tulin polskineeksi yhtenä päivänä kylpylässä päivälipulla ja käyneeksi toisena päivänä lapsuuteni suosikkikohteessa Heurekassa ihmettelemässä kosmosta. Myöhemmin olen löytänyt luonnon tärkeäksi keinoksi palautua arjen kiireistä ja rasituksesta. Eikä silloin tarvitse aina lähteä niin kauaskaan. Lähimetsät ja merenrannat riittävät.

Oletko sinä löytänyt oman juttusi arjen kiireistä ja rasituksesta toipumiseen? Usein se voi löytyä ihan läheltäkin ja olla ihan pientä. Silloin kynnys itsensä palauttamiseen stressistä ei kasva liian suureksi. Tästä Nyytin artikkelista voit löytää ajatuksia herättäviä vinkkejä hyvää mieltä tuovista pienistä jutuista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *