Hyppää sisältöön

Vaikuttamisen tavoiteohjelma

Nyyti ry – Tavoiteohjelma 2022-2025

JOHDANNOKSI

Tavoiteohjelma ohjaa Nyyti ry:n vaikuttamistoimintaa ja määrittelee opiskelijoiden mielenterveyden edunvalvonnan kannalta merkittävät poliittiset linjat. Tavoiteohjelman taustalla on Nyyti ry:n strategia ja siinä määritellyt arvomme.

Tavoiteohjelmaa on valmistellut Nyytin hallitus 2020–2021 ja työtä on jatkanut hallitus 2022–2023 yhdessä henkilöstön kanssa. Yhdistyksen kevätkokous 12.5.2022 on käynyt tavoiteohjelmasta lähetekeskustelua ja valmis tavoiteohjelma annetaan tiedoksi yhdistyksen syyskokoukselle joulukuussa 2022.

Tavoiteohjelman pohjalta on laadittu syksyllä 2022 Nyyti ry:n eduskuntavaalitavoitteet kevään 2023 vaaleihin.

Vaikuttamistyön toteuttamiseksi tavoiteohjelman pohjalta nostetaan vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin tavoitteet ja laaditaan vuosittainen työsuunnitelma tavoitteiden edistämiseksi.

Tavoiteohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan puolivuosittain ja sitä päivitetään tarvittavilta osin vuoden 2024 alussa, jolloin Nyytille on laadittu uusi strategia.

1 KEHYSTYSTÄ

Mielenterveys on voimavara
Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja hyvinvoinnin kulmakivi. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa meitä kokemaan elämän mielekkääksi ja toimimaan yhteisöjen jäseninä sekä kokemaan itsemme hyväksytyksi. Hyvä mielenterveys on myös psykologista joustavuutta ja kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä mukautua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mielenterveyden merkitys kaikilla yhteiskunnan alueilla on kasvanut
Ympäristömme on muuttunut yhä haasteellisemmaksi: teknologinen kehitys on kiihtynyt, uutis- ja ärsyketulva on tauotonta, ilmastokriisi ja luontokato huolestuttavat, ääriliikkeet horjuttavat turvallisuudentunnetta. Viimeisimmäksi globaali koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet väestön kuormittuneisuutta. Vuoden 2022 inflaatio ja uhkaava energiakriisi kiristävät monen jo ennestään niukkaa taloustilannetta.

Koronapandemia heikensi opiskelijoiden jo koetuksella ollutta mielenterveyttä
Opiskelukyky on opiskelijoiden työkykyä. Hyvä mielenterveys on opiskelijan voimavara ja tukee opiskelukykyä. Suurin syyryhmä heikentyneelle opiskelukyvylle ovat mielenterveyden ongelmat, joita kokee yli puolet korkeakouluopiskelijoista. Joka kolmas opiskelija on kliinisesti niin merkittävästi psyykkisesti kuormittunut, että on mielenterveysavun tarpeessa. Koulu- ja opiskelu-uupumus ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Mielenterveyden eriarvoisuus on kasvanut: koronapandemia on entisestään syventänyt kuilua hyvin pärjäävien ja heikommin selviytyvien opiskelijoiden välillä. Erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt.

Opiskelijoita kuormittavat haasteellisen toimintaympäristön lisäksi opintojen vaatimukset kuten tavoiteajat ja työmäärä, sosiaalisen tuen puute ja yksinäisyys, huoli toimeentulosta ja jokaisen omassa elämäntilanteessa sekä ihmissuhteissa koetut vaikeudet.

Nuoret ovat kuormittuneita jo toisen asteen opinnoissa sekä työelämään siirryttyä
Ennen korkeakouluopintoja nuorten kuormittuneisuutta lisäävät varhain tapahtuvat valinnat koulutus- ja työuran suhteen. Todistusvalinta lisää suoritus- ja menestysvaadetta ja ensikertalaiskiintiö onnistumisen paineita.
Työelämässä nuorten työntekijöiden sairauspoissaolojen selkein syy on mielenterveysongelmat ja ne johtavat eniten nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka tavoitteena on psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen
Mielenterveyden edistäminen kattaa koko väestön positiivisen mielenterveyden vahvistamisen, mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn, jo sairastuneiden mielenterveyden voimavarojen lisäämisen sekä itsemurhien ehkäisyn.

Mielenterveyttä tulee edistää kaikilla tasoilla: yksilöiden kohdalla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Yhteiskunnassa mielenterveyden edistämisen toimet kohdistuvat vain pieniltä osilta sosiaali- ja terveyspalveluihin: merkittävä osa toimista tehdään kestävällä hyvinvointipolitiikalla, jossa erityinen huomio kohdistuu koulutus-, työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkaan.

Hyvä mielenterveys on itseisarvo
Yhteiskunnan näkökulmasta opiskelijoiden mielenterveyteen panostaminen on investointi, joka vahvistaa opiskelukykyä ja edistää opintojen läpiviemistä sekä siirtymää työelämään. Ennen kaikkea se kuitenkin on investointi, jolla varmistetaan jokaiselle opiskelijalle hyvä mielenterveys: se on arvokas tavoite itsessään.

2 TEEMAT JA VAIKUTTAMISTAVOITTEET

2.1 TURVATAAN NUORILLE JA OPISKELIJOILLE
KASVU- JA OPISKELURAUHA

Nuoret on ajettu aivan liian ahtaalle. Odotukset heitä kohtaan ovat kohtuuttomia: nuorilta vaaditaan kykyä tehdä koko elämää suuntaavia valintoja ja päätöksentekoa hyvin varhain. Yhteiskunnassa tulisi keventää painetta lopulliselta tuntuviin päätöksiin opiskelun ja ammatinvalinnan suhteen. Valintoihin ja urapolkuihin tulee saada nykyistä enemmän ohjausta sekä tukea.

Korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen myötä lukion yleissivistävän koulutuksen tarkoitus on hämärtynyt ja uuden oppimisen ilo on vähentynyt: sen sijaan, että nuoret valitsisivat oppiaineita oman todellisen kiinnostuksensa mukaan, joutuvat he taktikoimaan ainevalinnoissaan. Lukioissa optimoidaan korkeakoulua varten.

Nuorena valinnat saattavat tuntua kohtalokkaalta ja väärin valitseminen pelottavalta. Ensikertalaiskiintiö on omiaan lisäämään nuorten paineita oikein valitsemiseen. Tämä aiheuttaa tarpeetonta stressiä ja opiskelupaikan hakemisen lykkäämistä. Ensikertalaisuuden menettäminen tuntuu rangaistukselta ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla opiskelualan vaihtamista.

Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. On alettu pitää lähes normina sitä, että korkeakouluopiskelijan tulee olla stressaantunut ja ahdistunut, mitä se ei tietenkään voi olla. Opiskelu on opiskelijan työtä ja vaativaa sellaista. Tutkintojen tavoiteajat ovat niin tiukat, että ammattikorkeakouluissa tutkinnon loppuun asti suorittaneista vain kaksi kolmesta valmistuu tavoiteajassa, yliopistoissa ei edes joka kolmas.

Opintoja hidastavat mm. työssäkäynti, joka monelle on välttämätöntä toimeentulon takia, sekä erityisesti jaksamisen haasteet. Stressiä opiskelijoille aiheuttaa mm. opintojen työmäärä, häilyvä opiskelun ja vapaa-ajan raja, toimeentulovaikeudet, ulkopuolisuuden kokemus ja kokemus väärästä opintoalasta. Nuorilla aikuisilla opintojen aloittaminen voi olla merkittävää stressiä aiheuttava tekijä, sillä kaikessa positiivisuudessa samaan aikaan ajoittuva oman itsenäisen aikuisen elämän aloittaminen voi olla kuormittavaa.

Lisäksi on syytä huomioida, että kaikki opiskelijat eivät ole nuoria. Erilaiset elämänvaiheet pitävät sisällään erilaisia kuormitustekijöitä, joiden yhteisvaikutus voi olla erittäin suuri. Osa opiskelijoista on esimerkiksi perheellisiä, mikä osaltaan tuottaa haasteita toimeentuloon ja opiskelujen rytmitykseen.

Suorituskeskeinen yhteiskuntamme arvostaa tehokkuutta. Ajatus siitä, että ei riitä tai ole tarpeeksi hyvä, on läsnä yhä useamman nuoren ja opiskelijan elämässä. Jos saamme jatkuvasti sosiaalisessa mediassa ja mediassa sekä sosiaalisissa suhteissamme viestiä siitä, että asiat on tehtävä paremmin ja nopeammin, on ylettävä huippusuorituksiin, aiheuttaa se riittämättömyyden kokemusta. Se puolestaan ajaa yrittämään ja suorittamaan entistä enemmän, kunnes ihminen väsyy ja uupuu.

TAVOITTEET:

Inhimillistetään koulutuspolitiikka
• Koulutuspolkua koskevat valinta- ja päätöksentekovaiheet tulee
suunnitella siten, etteivät ne lieveilmiöineen häiritse nuorten kasvurauhaa.
• Kehitetään koulutusjärjestelmää siten, että valintoja voi tehdä
myöhemmässä vaiheessa ja ettei koulutuspolulle synny umpikujia.
• Koulutuspolitiikassa otettava käyttöön päätösten hyvinvointi- ja
mielenterveysvaikutusten arviointi.
• Nuoria ja opiskelijoita on kuunneltava ja otettava mukaan koulutusta
koskevaan päätöksentekoon.
• Opintosuunnitelmissa opiskelijan työmäärän mitoitusta, myös
etäopiskelussa, tulee arvioida ja varmistaa mahdollisuus palautumiseen ja
lomaan.
• Mahdollistetaan jokaiselle opiskelu omien voimavarojen ja edellytysten
mukaisesti. Lisätään joustavia mahdollisuuksia tehdä opintoja omaan
tahtiin ja mahdollistetaan erityisjärjestelyt.
• Arvioidaan korkeakoulujen opiskelijavalintakäytännöt opiskelijoiden
hyvinvoinnin näkökulmasta ja poistetaan ensikertalaiskiintiöt.

Muutetaan asenneilmapiiriä suorituskeskeisyyden vähentämiseksi
• Vahvistetaan yhteiskunnan viestiä siitä, että kohtuullinen riittää.
• Koulutuksessa tulee etsiä keinoja muuttaa opiskelua suorituskeskeisyydestä merkityskeskeisyydeksi.
• Nuorille ja opiskelijoille tulee tarjota riittävästi tukea ja ohjausta realististen tavoitteiden asettamiseen.

2.2 TAATAAN RIITTÄVÄ JA SAAVUTETTAVA TUKI SEKÄ OIKEA-AIKAINEN MIELENTERVEYSAPU

Korkeakouluopiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin tilanne oli huolestuttava jo ennen koronapandemiaa: joka kolmas opiskelija koki psyykkisiä vaikeuksia. Pandemia-ajalla on ollut monia välittömiä vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Pandemia ja siitä seurannut etäopetus on lisännyt opiskelijoiden kokemaa kuormitusta ja vähentänyt yhdessä opiskelua sekä sosiaalista tukea. Mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat olleet nousussa.

Korona-aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2021) osoittaa, että psyykkisiä vaikeuksia kokevien osuus oli jo yli 50 %. Kliinisesti merkittävää kuormittuneisuutta eli periaatteessa jo apua ja hoitoa edellyttäviä psyykkisiä vaikeuksia koki useampi kuin joka kolmas opiskelija. Mielenterveyspalveluita käyttäneistä opiskelijoista 65 % oli arvioinut saaneensa liian vähän palveluita tarpeisiinsa nähden. Lisäksi moni opiskelija koki, että koronapandemia on lisännyt opintojen vaatimaa työmäärää, ja 70 % opiskelijoista oli kokenut, että opiskelu oli vaikeutunut koronapandemian aikana.

Myös toisen asteen opiskelijoille on muodostunut koronapandemian seurauksena huomattavaa hyvinvointivajetta ja lisääntynyttä mielenterveysoireilua, etenkin koulu-uupumusta, mikä tulee näkymään myöhemmässä vaiheessa myös korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeen määrässä.

On taloudellisesti ja inhimillisesti kestävää tarjota tukea vaikeuksiin varhaisessa vaiheessa. Tässä korkeakoulujen tarjoama opiskeluhuolto on avainasemassa. Opiskeluhuolto on oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuolto ei kuitenkaan ole lakisääteistä, vaan korkeakoulut päättävät itse resurssiensa puitteissa, miten järjestävät opiskelijahyvinvointipalvelunsa. Opiskeluhuollon palvelut tuleekin jatkossa turvata yhdenvertaisesti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Lisäksi korkeakouluopiskelijoilla tulee olla oikeus erityiseen tukeen, mikäli opiskelija tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä tukea opintoihinsa. Opintojen keskeyttämistä korkea-asteella voitaisiin ehkäistä varmistamalla mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin ja riittävään yksilökohtaiseen ohjaukseen sekä tukeen.

Mielenterveyshäiriöistä toipumista nopeuttaa ajoissa aloitettu hoito. Tällä hetkellä jonot mielenterveyspalveluihin ovat kuitenkin pitkät. Jonotusaikana oireet voivat pahentua ja opiskelukyky heikentyä. Mielenterveysongelmiin on perusteltua saada tarpeenmukaista hoitoa terapiatakuun mukaisessa ajassa eli kuukauden sisällä kontaktin ottamisesta.

TAVOITTEET:

Panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen opiskeluyhteisöissä
• Turvataan korkeakouluopiskelijoille yhdenvertaiset opiskeluhuollon
palvelut säätämällä laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollosta, jolla
varmistetaan riittävät psykologi- ja kuraattoriresurssit.
• Tunnistetaan ryhmät, jotka tarvitsevat kohdennetusti tukea, kuten eri
vähemmistöryhmät.
• Ehkäistään opiskelun keskeyttämistä määrittelemällä indikaattorit
keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistamiseksi ja laaditaan
kurottavan ja kiinnipitävän tuen malli.

Varmistetaan oikea-aikainen mielenterveysapu ja sujuvat hoitopolut
• Turvataan terapiatakuun mukaisessa ajassa tarkoituksenmukainen
mielenterveyshoito perus- ja opiskeluterveydenhuollossa.
• Varmistetaan riittävä ammattilaisten määrä muuttamalla
psykoterapeuttikoulutus maksuttomaksi.
• Huolehditaan sujuvista palvelupoluista opiskeluterveydenhuollon ja
hyvinvointialueen palvelujen välillä.

2.3 VARMISTETAAN OPISKELIJOILLE RIITTÄVÄ TOIMEENTULO, ASUMINEN JA SUJUVA SIIRTYMINEN TYÖELÄMÄÄN

Korkeakouluopiskelijoista noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Lainapainotteinen opintotuki pakottaa monet ottamaan velkaa selvitäkseen arjesta. Lainanottoa mieluisampaa monille on ansiotyössä käyminen opintojen ohella. Toimeentulovaikeudet ja taloushuolet aiheuttavat yli puolelle korkeakouluopiskelijoista hyvin tai melko usein huolta ja stressiä. Toimeentuloon liittyvä stressi muodostaa merkittävän riskitekijän opiskelijan psyykkiselle hyvinvoinnille.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti maailman talouteen ja myös Suomessa inflaatio on ollut voimakasta. Hintojen nousu kurjistaa entisestään opiskelijoiden niukkaa toimeentuloa. Myös opintolainan korot uhkaavat nousta ja lainaraha kallistuu, mikä voi nostaa kynnystä lainan ottamiseen toimeentulonsa turvaamiseksi.

Paineet edetä opiskeluissa tavoiteajassa ja työllistymisen kannalta epävarmalta näyttävä tulevaisuus koettelevat opiskelijan psyykkisiä voimavaroja. Opiskelijan epävarmuus toimeentulostaan on suoraan yhteydessä myös heikompaan opintomenestykseen, sosiaaliseen toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen. Erityisesti opiskelijat, joilla on jokin opiskelua vaikeuttava vamma tai sairaus, kokevat toimeentulotilanteensa hankalaksi.

Vakaan ja riittävän toimeentulon pohjalle rakentuva opintorauha suojaa mielenterveyttä, kun taas epävarmuus ja niukkuus hidastavat opintoja sekä lisäävät pahoinvointia.

Oma koti on opiskelijankin perusoikeus. Suurin osa opiskelijoiden tuloista menee asumiseen. Pienituloisuus aiheuttaa merkittävimmät asumisen ongelmat, vaikka opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin helpottikin monen taloustilannetta. Samalla kuitenkin kasvoi pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntä ja näistä onkin pulaa etenkin pääkaupunkiseudulla.

Nuoret ja opiskelijat suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti työelämään ja uskovat löytävänsä oman alansa töitä. Työltä odotetaan merkityksellisyyttä, mutta edelleen ennen kaikkea pysyvyyttä ja palkkaa. Työelämäodotuksiin liittyy myös epävarmuuksia mm. huonon taloustilanteen ja muuttuneiden työmarkkinoiden myötä. Globaalien työmarkkinoiden nopeat ja vaikeasti ennakoitavat muutokset hankaloittavat työuran suunnittelua. Lisäksi globaalit kriisit ovat luoneet yhä epävarmempia tulevaisuuskuvia. Monet opiskelijat saattavat pelätä työelämään siirtymistä ja sitä, miten omat voimavarat riittävät työelämässä. Yli kolmannes nuorista on huolissaan tulevasta työssä jaksamisestaan. (Nuorisobarometri 2019.)

Korona-aika heijastuu nuorten työelämään siirtymiseen ja työuran alkutaipaleeseen. Etäopiskelun aikana verkostoituminen oman alan opiskelijoiden ja etenkin muiden alojen opiskelijoiden kanssa on monella jäänyt vähäiseksi samoin kuin työelämäkontaktit. Luottamus omaan osaamiseen voi olla heikentynyttä.

Mielekäs ja merkityksellinen työ tukee mielenterveyttä ja se myös edistää mielenterveyshäiriöistä toipumista. On tärkeää luoda mahdollisuuksia osallistua työelämään ja siten yhteiskunnan toimintaan, vaikka työkyky olisi sairauden tai vamman takia pysyvästi alentunut.

TAVOITTEET:

Suojataan mielenterveyttä riittävällä toimeentulolla
• Opiskelijoille tulee taata riittävä toimeentulo ja mahdollisuus sen ennakoitavuuteen.
• Opiskelijan sosiaaliturva tulee varmistaa vastikkeettomasti ja sen tulee soveltua vaihteleviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi osaopiskelukykyiselle tulee turvata toimeentulo, vaikka opintosuoritukset eivät täyttäisi opintotuen saamisen vaatimuksia.
• Opintotuen lainapainotteisuutta tulee vähentää ja opintolainaa ei tule nähdä osana opiskelijan sosiaaliturvaa.
• Opiskelijan toimeentulo ilman opintolainaa tulee nostaa eurooppalaisen köyhyysrajan yläpuolelle.

Vahvistetaan hyvinvointia opiskelijoiden asumispolitiikalla
• Opiskelija-asumisen tulee olla kohtuuhintaista ja laadun tulee vastata yleistä asumistasoa.
• Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella myös kotona ja tämä tulee ottaa huomioon opiskeluasumisen yhteiskäyttötiloissa.
• Rakentamispolitiikassa huomioidaan tarve kohtuuhintaiselle opiskelija-asumiselle.

Tuetaan opiskelun ja työelämän nivelvaiheessa nuorten ja vastavalmistuneiden mielenterveyttä ja työelämään kiinnittymistä
• Työelämätaitojen vahvistamiseen opiskeluaikana kiinnitetään huomiota opinnoissa entistä vahvemmin.
• Vahvistetaan harjoittelumahdollisuuksien saamista koulutuksen ja työelämän yhteistyönä.
• Työpaikoilla tarjotaan nuorille työntekijöille ja vastavalmistuneille pitkäkestoista perehdytysohjelmaa tai mentoritoimintaa.
• Vahvistetaan esihenkilöiden mielenterveysosaamista nuorten, opiskelevien työntekijöiden ja vastavalmistuneiden tukemisessa.
• Luodaan enemmän mahdollisuuksia osa- tai täsmätyökykyisten nuorten työllistämiseen.

2.4 OPISKELUYHTEISÖT LUJITTAVAT YHTEENKUULUVUUTTA
JA VAHVISTAVAT RESILIENSSIÄ

Opiskelijoiden kokema yksinäisyys on yleistä. Yksinäisyys yleistyi pandemia-aikana niin, että yli puolet opiskelijoista raportoi kokevansa yksinäisyyttä. Kokemus siitä, että ei kuulu opiskeluyhteisöön tai mihinkään ryhmiin on yleistä sekin: lähes 30 % kokee näin (KOTT 2021). Heikoimmassa asemassa ovat opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa poikkeusolojen ja etäopiskelun aikana.

Etnisiin, näkyviin ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöryhmiin kuuluvat opiskelijat kokevat selvästi enemmän häirintää ja epäasiallista kohtelua kuin vähemmistöryhmiin kuulumattomat. Eniten häirintää ja epäasiallista kohtelua opiskeluissaan kokevat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat vastaajat, joista lähes 30 % prosenttia raportoi häirintää tai epäasiallista kohtelua opiskeluidensa aikana. (Tekniikan akateemisten TEK Opiskelijatutkimus 2021.) Eri vähemmistöihin kuuluvat voivat kokea myös vähemmistöstressiä, joka kuormittaa jaksamista.

Yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemus ja syrjintä ovat merkittäviä riskitekijöitä mielenterveysongelmille ja yhteydessä myös opintoihin kiinnittymiseen sekä opintojen keskeyttämiseen.

Pandemian jälkeisessä ajassa sotilaallisten konfliktien, ympäristökriisin sekä muiden mahdollisten tulevien kriisien koetellessa edelleen voimavaroja, on ratkaisevan tärkeää vahvistaa yhteenkuuluvuutta, sosiaalista tukea ja luottamusta kanssaihmisiin. Kyky luottaa muiden ihmisten tukeen ja apuun ovat myös resilientin yhteisön tunnusmerkkejä ja niiden varaan rakennetaan ulospääsy kriiseistä sekä uuteen muokkautuminen. Tässä oleellista on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea aktiivisesti ryhmiin liittymistä sekä vertaissuhteiden luomista. Moninaisuuden arvostaminen ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisy vaativat erityistä huomioita.

Resilientti yksilö on joustava, luottaa omiin voimavaroihinsa ja osaa käyttää niitä vaikeuksista selviytymiseen. Mielenterveystaidot, joita ovat mm. sosio-emotionaaliset taidot, vahvistavat resilienssiä. Näitä taitoja on mahdollisuus vahvistaa läpi koko elämän. Keskeistä kuitenkin on, että niihin tarjotaan opetusta ja ohjausta läpi koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin saakka.

Ilmastonmuutos, ympäristökriisi ja luontokato synnyttävät monenlaisia tunteita kuten stressiä ja toivottomuuden tunteita. Ympäristökysymyksiin liittyvä ahdistus on varsin yleistä opiskelijoilla: korkeakouluopiskelijoilla 25 maassa toteutettu tutkimus osoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien negatiivisten tunteiden vaikuttavan nuorten aikuisten mielenterveyteen. Suomessa ilmastoahdistuksella on voimakkain yhteys mielenterveyteen. (Salmela-Aro 2021). Osana opiskelijoiden ohjaus-, tuki- ja hoitopalveluita tulisi olla valmiudet myös ympäristötunteiden kohtaamiseen ja niiden käsittelyyn. Ympäristöpolitiikassa on tärkeää vahvistaa nuorten ja opiskelijoiden osallisuutta paikallisesti ja yhteiskunnallisesti.

TAVOITTEET:

Lujitetaan yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opiskeluyhteisöissä
• Opiskeluyhteisöissä (opetus- ja ohjaustoiminnassa ja opiskelijajärjestöjen
toiminnassa sekä näiden yhteistyönä) otetaan aktiivisesti käyttöön
yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä vahvistavia toimia.
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja häirinnän ja kiusaamisen
poistamiseen, mukaan lukien seksuaalinen häirintä, panostetaan ja toimien
vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti.
• Opiskeluympäristöistä tehdään sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti
turvallisia ja esteettömiä. Oppilaitokset sitoutuvat edistämään
turvallisemman tilan periaatteita ja toteuttavat niitä käytännössä yhdessä
opiskelijoiden kanssa.

Lisätään opiskelijoiden ja opiskeluyhteisöjen psyykkistä hyvinvointia
• Korkeakoulut sisällyttävät opiskelijahyvinvoinnin ja mielenterveyden
edistämisen tavoitteet strategiaansa.
• Laaditaan kriteeristö mielenterveyttä edistävän korkeakoulun
tunnusmerkeistä ja sisällytetään kriteeristö osaksi YTHS:n toteuttamia
opiskeluympäristön tarkastuksia.
• Integroidaan mielenterveystaitojen (sisältäen tunne- ja
vuorovaikutustaidot) opetus osaksi opetussuunnitelmia pakollisena
sisältönä kaikille opiskelijoille.
• Tarjotaan opiskelijoille osana korkeakoulujen hyvinvointityötä ja
opiskeluterveydenhuollon asiakastyötä mahdollisuus ympäristötunteiden käsittelyyn: palveluissa huomioidaan ekokriisin ja luontokadon vaikutukset opiskelijoiden psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
• Lisätään mahdollisuuksia keskinäistä tukea ja myötätuntoa lisäävään
vertais- ja vapaaehtoistoimintaan.