Hyvinvointi, jaksaminen, Mielenterveys, Opiskelu

4


Tiedätkö, milloin ensimmäinen auto valmistettiin? Ensimmäisen käyttökelpoisen, polttomoottorin avulla toimivan auton rakensi itävaltalainen Siegfried Liepmann Marcus vuonna 1875, näin kertoo autotieto.net-sivusto. Yksi Siegfied Marcuksen rakentamista autoista on yhä nähtävässä Wienin teknisessä museossa. Mutta auton synnystä on vielä ainakin toinen näkemys. Wikipedian mukaan ensimmäisen polttomoottorilla valmistetun käyttökelpoisen auton valmisti vuonna 1885 Karl F. Benz, nykyäänkin arvostetun ja elinvoimaisen Mercedes-Benzin autotalon perustaja.

Vaikka emme saisi selville auton syntymäaikaa, niin varsinainen kysymys kuuluu: mitä meille olisi tapahtunut, jos olisimme tyytyneet hevoskyytiin? Mitä emme olisi saavuttaneet? Mistä olisimme välttyneet?

Ystäväni puuskahti minulle kerran: ”Jos kaikki vastustaisivat uusia asioita niin kuin äitini, eläisimme vielä kivikaudella!” Tämä ajatus vähän nauratti meitä, mutta huumorissa on yleensä hiven totuutta. Muutos ja kehitys tuntuvat meistä usein vaikealta, sillä emmehän voi etukäteen tietää, mitä niistä lopulta koituu: riesaa vai iloa? Siksi luonnossakin kuuluu monenlaisten lintujen laulua; västäräkkien, punatulkkujen ja muutosvastarintojen.

Muutos ja kehitys tuntuvat meistä usein vaikealta, sillä emmehän voi etukäteen tietää, mitä niistä lopulta koituu.

Opiskelijoiden elämässä puhaltavat monet tuulet. Eri kulttuureista tulevilla opiskelijoilla on osin erilaiset elämänkysymykset ratkottavanaan kuin kantasuomalaisilla. Oma uskonto, oma kulttuuri ja omat tavat saattavat poiketa valtaväestön vastaavista. Saanko olla oma itseni? Hyväksytäänkö minut tällaisen kuin olen, vai pitäisikö minun jotenkin muuttua? Suomalaisen kulttuurin ja oman kulttuurin välillä on erilaisuutta, ehkä jännitteitäkin. Opiskelijan mieli askartelee muutoksen ja pysyvyyden välillä. Ne ovat nuorelle ihmiselle vaikeita paikkoja.

Opiskelijan mieli askartelee muutoksen ja pysyvyyden välillä. Ne ovat nuorelle ihmiselle vaikeita paikkoja.

Opetuksessa siirrytään tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin verkko-opetukseen, mikä tarkoittaa opiskelijalle käytännössä sitä, että monet opinnot edistyvät omassa noin 12 neliön soluasunnossa tietokoneen kautta. Silloin herää kysymys, missä on oma ryhmäni, missä vertaiseni, missä kontaktit toisiin ihmisiin? Onko minulla ketään, jonka kanssa jutella tänään? Pahimmillaan opiskelijoiden kokema yksinäisyys lisääntyy.

Mediassa esitellään tutkimuksia, millä alalla on hyvin työtä tarjolla ja millä ei. Opiskelija opiskelee epävarmoin mielin: miten maksan opintolainani ja millä elätän itseni, kun valmistun? Media rummuttaa myös ilmastonmuutosta, sotia, nälänhätää, ympäristökatastrofeja ja maailmanpolitiikan uhkia. Pieni ihminen miettii kännykän sinisen valon kajossa, kävisinkö barrikadeille taistelemaan, vai katselisinko kuitenkin vain kissavideoita.

Elämässä kaikki on jatkuvasti kesken, muutoksessa. Ei siis ole ihme, että muutosvastarintojen parvi vain jatkaa sirkutustaan.

Elämässä kaikki on jatkuvasti kesken, muutoksessa. Ei siis ole ihme, että muutosvastarintojen parvi vain jatkaa sirkutustaan. Jatkuva huolehtiminen ja murehtiminen on kuitenkin psyykkisesti raskasta, ja siksi ei ole mieltä murehtia niistä asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Ihmisiä onkin muutosten keskellä lohduttanut ja ohjannut yksinkertainen ja osuva rukous:

Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.»

(Reinhold Niebuhr, Tyyneysrukous)

Kirjoitus on osa Nyyti ry:n #MielelläOnVäliä -kampanjan juttusarjaa, jossa opiskelijoiden mielenterveyttä ja muuttuvaa maailmaa tarkastellaan erilaisista, kiinnostavista näkökulmista. Kampanja kytkeytyy Maailman mielenterveyspäivään, jota vietettiin 10.10.2018. #MielelläOnVäliä-kampanjointi tapahtui 8. – 12.10.2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *