Ihmissuhteet, Jaksaminen, Kiusaaminen, Parisuhde, Rentoutuminen, Tunteet, Vertaistuki, Yhteisöllisyys

Seuraava teksti on kirjoitettu Nyytin MiehenTila-hankkeen vertaisryhmistä saatujen kokemusten pohjalta.

Suhde vanhempiin käy läpi monenlaisia vaiheita matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. Ne jättävät jäljen meihin ja siihen, miten olemme suhteessa muuhun maailman, muihin ihmisiin ja itseemme. Mikäli suhteessa vanhempiin on ollut haasteita, saattavat vaikutukset ulottua aikuisuuteen asti. Voi olla vaikea puhua omista henkilökohtaisista asioista, jos ne on ohitettu lapsena. Voi olla, että kotona ei ole osattu tai haluttu puuttua koulukiusaamiseen. Tai on sanottu, että älä välitä kiusaamisesta, anna sen mennä vain, kuin vesi ankan selästä. Omia ajatuksia ja tunteita ei ole validoitu, mikä saa epäilemään niiden aitoutta, vaikka kokemukset ovat olleet hirveitä.

Vanhemmat ovat voineet vaatia hyvin paljon. Hyviä numeroita koulussa on pidetty itsestään selvyytenä. Niistä ei ole saanut kiitosta. Jos on suoriutunut tämän tason alle, niin siihen on kyllä puututtu ja ihmetelty, miksi näin käy. Aikuisiässä kyseinen kohtelu purkautuu kovina vaatimuksina itseä kohtaan. Halutaan suoriutua kaikessa, eikä taukoja juuri tunneta. Vanhempien vaatimukset joissain tapauksissa ovat tulvineet kaikille elämänosa-alueille, mikä on huonontanut lapsi-vanhempi-suhdetta. Suhteen huonontuessa tippuu yksi tuki ja turva pois. Kyseistä turvaa haetaan itselle haitallisista ihmissuhteista.

Ryhmäläiset ovat kertoneet, että he ovat joutuneet olemaan kolmansia vanhempia. Omat tarpeet on joutunut laittamaan sivuun ja keskittymään vanhempien tai muiden sisarusten pahaan oloon. Se on ollut monella tapaa ristiriitainen paikka. Pitääkö minun pärjätä tavallista enemmän ja selvitä näistä asioista yksin. Yhä aikuisiässä voi päätyä tuon kysymyksen äärelle haasteita kohdatessa ja yrittämään selvitä yksin. Voi jopa olla, ettei usko ansaitsevansa apua, kun sen pyytämiselle ei ole ollut tilaa.

Mikä on auttanut? Vertaisten validaatio omista tunteista. Kylläpäs sinä olet kokenut paljon. Tuo kuulostaa hyvin rankalta, miten oletkaan selvinnyt. Puhuminen ja kokemusten jakaminen vertaisten kanssa ovat hyvä ensimmäinen osa prosessia, jossa vaikeita lapsuuden kokemuksia alkaa käsitellä. Korjaavat ihmissuhteet, jotka ovat näyttäneet, ettei tarvitse yksin pärjätä ja omista vaikeistakin asioista voi puhua. Ovat saaneet ryhmäläisiä taas luottamaan itsensä ja uskaltamaan puhua heille vaikeista asioista.

MiehenTila-hankkeen ryhmissä on koettu korjaavaksi kokemukseksi, kun on kuullut muiden tuntevan ja kokeneen samoin, eikä ole itse kokemustensa kanssa yksin. Tämä voi tuntua pieneltä asialta, mutta raskaan taakan kanssa vaikutus on suuri. Siitä on sitten hyvä jatkaa eteenpäin pidempi kestoisiin mielenterveyspalveluihin.

Tunnistitko omia kokemuksiasi tästä tekstistä? Tule puhumaan niistä MiehenTila-hankkeen vertaisryhmiin tai yksilöohjaukseen.

Atte Rimppi


Atte Rimppi toimii asiantuntijana Nyyti ry:n MiehenTila-hankkeessa (2022-2024). Rimppi kohtaa työssään opiskelijamiehiä ja heidän huoliaan. Koulutukseltaan Atte on kasvatustieteen maisteri Lapin yliopistosta. Mielenterveystyötä hän on tehnyt reilut kuusi vuotta.

Avainsanat: , , , , , , , , ,