Hyvinvointi, jaksaminen, Mielenterveys, Myötätunto, Opiskelu, Opiskelukyky, Stressi, Yhteisöllisyys, Yksinäisyys, Ystävyys

8


Arkemme muuttui muutama viikko sitten täysin ennalta-arvaamattomalla ja poikkeuksellisella tavalla. Elektronimikroskooppisen pieni virus mylläsi elämämme uuteen asentoon ja laittoi koko maailman polvilleen. Koronaviruksesta tuli hetkessä kaikista tärkein terveysuhka, jonka torjuminen ja väestön suojeleminen sairastumiselta on nyt yhteiskunnan keskeisin tehtävä.

Vakava viruspandemia ja sen hillitsemiseen tähtäävät rajoittavat toimenpiteet vaikuttavat suuresti jokapäiväiseen toimintaamme. Koronakriisi herättää monenlaisia kysymyksiä ja reaktioita. Mitä jos sairastun koronaan? Entä jos läheiseni sairastuu? Miten selviän opiskeluistani ja työstäni? Miten pärjään taloudellisesti? Miten sosiaalinen eristäytyneisyys vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin? Milloin kriisi päättyy?

Poikkeustilanteessa erilaiset tunteet ja stressi ovat normaaleja

Moni kokee huolta, pelkoa ja ahdistusta, suruakin. Huoli omasta terveydestä ja oman kehon kuulostelu voi olla ylikorostunutta ja ajatukset saattavat herkästi jäädä pyörimään koronahuolen ympärille. Paniikkituntemuksiakin voi esiintyä. Joku toinen taas kokee turhautumista, ärtyisyyttä ja vihan tunteita. Toisaalta ihan yhtä normaalia on sekin, ettei tilanne herätä erityisen voimakkaita tunteita. On luonnollista, että ihmiset kokevat poikkeustilanteet eri lailla.

Voimakkaiden tunteiden käsitteleminen ja säätely siten, etteivät ne vie mukanaan lamaannuttavaan ahdistukseen ja pelkoon, kysyy hyviä tunteiden ja mielen hallinta keinoja. Samoin kyky säilyttää toimintakyky poikkeusoloissa ja luoda uudenlaisia toimintatapoja arkeen vaatii mielen voimavaroja, ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta sekä pärjäämistä (resilienssiä). Sosiaaliset kontaktit ja tilanteen sekä tunteiden jakaminen ja käsittely toisten kanssa auttavat jaksamaan sekä vahvistamaan luottamusta tulevaisuuteen, toivoa ja optimismia.

Miten kestää niiden opiskelijoiden mielenterveys, joiden mieli on jo valmiiksi hauraampi?

Jokaisen niidenkin, jonka arki ja elämä ovat olleet kivasti mallillaan ja joilta löytyy tuki- ja turvaverkostoja, jaksaminen ja mieli ovat tässä poikkeustilassa koetuksella. Entä miten selviävät he, joilla on jo entuudestaan ollut vaikeuksia tai haastava elämäntilanne? Opiskelijoiden hyvinvoinnista tiedetään, että joka kolmas kokee runsasta stressiä ja psyykkistä kuormittuneisuutta: kuinka he kestävät lisästressin? Kuinka yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta kokenut opiskelija voi löytää nyt senkään vertaa vertaisyhteisöjä ja sosiaalisia kontakteja? Miten opiskelija, jolla toimeentulon niukkuus on vaikuttanut psyykkiseen hyvinvointiin, jaksaa nyt, kun moni kesätyökin on peruttu? Kuinka onnistuu opinnot etänä niillä opiskelijoilla, joilla on ollut haasteita opintojen suorittamisessa tavoiteaikataulussa, opiskelutekniikoissa ja ajanhallinnassa? Entä miten kestää niiden opiskelijoiden mielenterveys, joiden mieli on jo valmiiksi hauraampi?

On jo pitkään tiedostettu, että meillä niin yhteiskunnassa kuin opiskeluyhteisöissä on tarvetta vahvistaa yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, välittämistä ja myötätuntoa.  Olemme tänään tilanteessa, jossa jokaisen on aivan välttämätöntä toimia vastuullisesti suojellakseen riskiryhmiä, lähipiiriä ja itseä koronavirustartunnalta, mutta myös auttaa toinen toisiamme selviämään yhteisestä kriisistämme. Ihmislajin evoluutiossa hengissä pysymisen avain on ollut liittyminen yhteen, yhdessä toimiminen ja yhteisöllisyys. Tämä auttaa meitä selviytymään tänäkin päivänä, vaikkemme nyt voikaan fyysisesti tavata ja kokoontua yhteen. Keskinäinen solidaarisuus ja auttamishalu ovat jo upeasti vahvistuneet, ja niitä edelleenkin tarvitaan läheisiltä, ystäviltä, vertaisilta, vapaaehtoistoimijoilta ja ammattilaisilta. Erityisesti he, joille poikkeusolot eivät tuo merkittävästi lisää kuormitusta, voivat toimia toisten hyväksi.

Olemme tänään tilanteessa, jossa jokaisen on aivan välttämätöntä toimia vastuullisesti ja myös auttaa toinen toisiamme selviämään yhteisestä kriisistämme

On kohtuutonta jäädä yksin huolen ja pelon kanssa, ja on vastuutonta jättää kanssaihminen yksin.  Huolehditaan siis toinen toisistamme – pidetään yhteyttä, huolehditaan siitä, ettei kukaan jää porukasta someyhteisöissä ja verkko-opetuksen ryhmissä. Kysytään ”mitä kuuluu”, puhutaan tunteistamme, kuunnellaan ja tuetaan toisiamme, nauretaan ja hassutellaan yhdessä. Tähän kannustetaan tämän vuoden opiskelijoiden mielenterveyspäivä kampanjassa. Kampanja starttaa 14.4 ja kestää 24.4.2020 asti. Sinä aikana torstaina 23.4 vietetään varsinaista opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Haastamme kaikki osallistumaan #mitätehtäis-somekampanjaan ja ideoimaan sekä toteuttamaan erilaisia tekoja ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Mielenterveyspäivä on avoin kaikille, niin opiskelijoille kuin ammattilaisille. Tekojen keksimisessä rajana on vain mielikuvitus!

Lisää kampanjasta.

#mitätehtäis -somekampanja 14.4 – 24.4.2020 haastaa kaikki ideoimaan ja toteuttamaan erilaisia tekoja somessa ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi

Monissa järjestöissä mietitään nyt uusia tapoja tarjota tukea ja tapoja, joilla tarjota tukea omille kohderyhmilleen juuri tässä tilanteessa. Niin mekin Nyytissä. Olemme lisänneet ryhmächattien määrää, pyrkineet fokusoimaan niitä ajankohtaisiin tarpeisiin vastaaviksi ja tarjoamaan mahdollisuutta keskusteluun suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Olemme myös muuttaneet kaiken koulutuksellisen toimintamme etäkoulutuksiksi. Haluamme mielellämme kuulla, miten voisimme vielä paremmin tukea opiskelijoita mielenterveyden ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä nyt poikkeusaikana. Kerro meille tällä lomakkeella.

Minna Savolainen


Työskentelen Nyytissä toiminnanjohtajana. Mielestäni mikään ei ole niin tärkeää kuin hyvä mielenterveys, johon jokaisella tulisi olla oikeus. Ihan erityistä mielenkiintoa koen nuorten, nuorten aikuisten ja opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *