Elämän ihmissuhteet kurottavat kotiin, vaikka siellä asuisikin yksin. Joskus koti saattaa olla yksinäinen paikka, mutta yksinäisyyttä voi vähentää esimerkiksi kavereiden kutsuminen kylään, yhteydenpito videopuheluin tai tekstiviestein, tai lähellä asuvat tutut, jotka antavat syyn lähteä välillä pois kotoa. Toisaalta kotikin voi tuntua yksinäisemmältä, jos kaikki läheiset ovat kaukana.
Tutkin yksin tai kämppiksen kanssa asuvien nuorten aikuisten korona-ajan kotia ja yksinäisyyttä väitöskirjani artikkelissa, jota varten keräsin aineistoa touko-heinäkuussa 2022. Kyselyyn vastasi noin viisikymmentä nuorta aikuista – suuri osa heistä opiskelijoita – ja lähes kaikki olivat kokeneet ainakin hiukan yksinäisyyttä korona-aikana. Tässä blogitekstissä pohdin tulevan artikkelini ja kyselyvastausten pohjalta, miten monenlaiset ihmissuhteet muovaavat sitä, koetaanko koti yksinäiseksi. Kaikki sitaatit ovat kyselyvastauksista.
Ystäviä lähellä ja kaukana
Kyselyn vastauksissa kodin sijainti vaikutti usein siihen, oliko kotona pandemian aikana yksinäistä. Moni kertoi, että oli ollut korona-aikana yksinäinen, koska läheiset asuivat kaukana. Kaukana asuvia perhettä ja ystäviä kaivattiin, ja kodin lähelle toivottiin kavereita ja tuttavia, joita voisi kutsua kylään ja joiden kanssa olisi syy lähteä välillä kotoa.
Lähellä asuvan kaveripiirin löytäminen oli vaikeaa esimerkiksi silloin, jos oli muuttanut uuteen kaupunkiin korona-aikana tai vähän ennen sitä. Toisaalta kavereiden löytäminen saattoi auttaa siihen, ettei kotonakaan tuntunut yksinäiseltä, kuten eräs vastaaja pohtii: ”Nyt en enää hetkeen ole kokenut kämpillä ollessani niin voimakasta yksinäisyyttä, kun olen löytänyt tuttuja uudesta kaupungista ja on mahdollisuus lähteä kaupungille milloin vain.”
Kyläilyä ja yhteydenpitoa
Kavereiden kutsuminen kylään ja kavereiden luona käyminen auttoi joitakin kyselyyn vastanneita yksinäisyyden tunteiden kanssa. Koti ei tuntunut yksinäiseltä paikalta, kun siellä kävi kavereita kylässä. Toisaalta kaikilla ei ollut lähellä asuvia kavereita, joita olisi voinut pyytää kylään. Eräs korona-aikana uudelle paikkakunnalle muuttanut kertoo, että ”kun ei ole saanut oikeastaan uusia ystäviä, ei ole esimerkiksi ketään, jonka voisi kutsua vierailemaan omaan kotiin, mikä lisää yksinäisyyttä ja tyhjyyden tunnetta entisestään”.
Kotona voi pitää yllä ihmissuhteita silloinkin, kun siellä on yksin. Kyselyyn vastanneet kertoivat monenlaisesta yhteydenpidosta. Puheluiden ja viestien lisäksi perheen, ystävien ja kavereiden kanssa esimerkiksi pelattiin netissä ja järjestettiin etänä synttäreitä, kahvitteluja ja kävelyitä. Muun yhteydenpidon tapaan sosiaalinen mediakin yleensä vähensi yksinäisyyttä, mutta joskus muiden elämän seuraamisesta saattoi tulla yksinäisempi olo. Yhteydenpito etänä ei korvannut kasvokkaisia kohtaamisia.
Ihmissuhteet muovaavat tunnetta kodista
Yksin asumisesta puhuessa unohtuu helposti, että koti voi olla ihmissuhteiden paikka, vaikka siellä asuisi yksin. Kodin merkitykset muuttuvat ja muovautuvat jatkuvasti siellä eletyn elämän myötä. Monenlaiset ihmissuhteet kiinnittyvät kotiin esimerkiksi kyläilyn, yhteydenpidon ja kodin sijainnin kautta ja muovaavat omalta osaltaan sitä, miltä koti tuntuu.
Jotkut kyselyyn vastanneista toivoivat, että voisivat asua jonkun kanssa. Eräs vastaaja kertoo, ettei yksinäisyys liity kotiin, mutta lisää kuitenkin miettineensä, ”että olisi kiva asua jonkun kanssa yhdessä näinä aikoina tai olisi mukavaa jos olisi vaikka lemmikki seurana.” Joskus asuinkumppania toivottiin kovasti, joskus lähinnä pohdiskeltiin, olisiko yhdessä asuminen sittenkin ollut korona-aikana yksin asumista mukavampaa. Jotkut eivät halunneet jakaa kotia vaan vapaa-aikaa.
Tutkimuksessani tarkastelen kotia korona-aikana. Silloin moni vietti kotona tavallista enemmän aikaa ja kotiin saattoi liittyä aiempaa herkemmin eristäytymisen ja yksinäisyyden tunteita. Kysymys monenlaisten ihmissuhteiden kytkeytymisestä kotiin säilyy ajankohtaisena poikkeusaikojen jälkeenkin ja ravistelee ajatustamme siitä, että koti olisi vain ydinperheen tai parisuhteen paikka. Samalla opitaan ymmärtämään erilaisia asumisen tapoja ja sitä, kuinka kotiin kiinnittyvää yksinäisyyttä voi purkaa. Voisiko kodin jakamista olla sekin, että kutsuu jonkun kylään? Voisiko koti olla paitsi perheen, myös kaveruuden, tuttavuuden tai ystävyyden paikka?
Tukea yksinäisyyteen on saatavilla
Mikäli koet yksinäisyyttä juuri nyt, ethän jää yksin kokemuksesi kanssa. Yksinäisyyden kierteestä on helpompi päästä irti, kun asioita pääsee yhdessä pohtimaan toisen kanssa. Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen toimesta voit saada ympäri vuoden kahdenkeskistä keskustelutukea koulutetun ammattilaisen kanssa sekä vertaistukea Yksinäisyys mielessä -vertaisryhmistä. Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin on parhaillaan käynnissä! Tutustuthan toimintaan tarkemmin hankkeen verkkosivuilta täältä. Toiminta on tarkoitettu kaikille korkeakouluopiskelijoille korkeakoulusta tai asuinpaikasta riippumatta.
Vastaa