Itsensäjohtaminen, Jaksaminen, Stressi

4

Ammattikorkeakoulujen uraseurantatietoa tutkiessa yksi havainto toistuu: Opinnot eivät kehitä stressinsietokykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin niin paljon, kuin mitä työelämä vaatii.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn avoimissa vastauksissa kysyttiin viisi vuotta sitten valmistuneilta opiskelijoilta, mitä osaamista he kehottaisivat nykyisten opiskelijoiden hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen. Stressinsietokyky esiintyi usein vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen yhteydessä. Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen nostettiin myös esille. Lisäksi ajanhallinta toistui vastauksissa, ja työmäärän suuruus työelämässä verrattuna opinnoissa vaadittaviin tehtäviin.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeässä roolissa. Niitä ei voi ikinä harjoitella liikaa. Myös stressinsietokykyä vaaditaan. Ainakin julkisella sektorilla joutuu kohtaamaan kaikenlaisia tilanteita ja olet jatkuvasti erilaisten paineiden ja toiveiden ristitulessa. Konfliktitilanteita tulee ja vaikka tämä saattaa kuulostaa hullulta, niin niiden kohtaamista olisi hyvä harjoitella jo opiskeluaikana.

Vuorovaikutustaitoja, tunnetyöskentelytaitoja ja itsensä havainnoimisen taitoja.

Verkostoituminen, vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Stressin sieto, asioiden priorisointi, aikataulutus, laaja-alaiset tiedot asioista.

(Lainaukset ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselystä, 2013–2015 valmistuneet)

Miten stressinsietokykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin voi harjoitella?

Stressinsietokyky on mielenkiintoinen käsite. Osaltaan reagoiminen uusiin tilanteisiin liittyy ihmisen temperamenttiin ja luonteeseen. Toiset ovat vauvasta lähtien uteliaampia tutkimaan uusia asioita, kun taas toiset tarvitsevat hetken tutustumiseen. Toisaalta stressinsietokyky on myös taito, jota voi opetella. Sen on tunnistettu olevan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämän metataidoista.

Omien temperamenttipiirteiden ja ominaisuuksien tunnistaminen ja tunteminen toimii hyvänä pohjana stressinsietokyvyn kehittämiselle. Sen tiedostaminen, minkä tyyppiset tilanteet stressaavat erityisesti, ja millaisissa tilanteissa tekeminen on mukavaa ja saa aikaan asioita, lisää itsetuntemusta. Sama tilanne ei ole (välttämättä) stressaava kaikille. Pieni määrä stressiä voi myös auttaa parempaan tekemiseen, mutta on hyvä tuntea itsensä, milloin stressin määrä muuttuu kuormittavaksi.

Tätä itsetuntemusta voi lisätä esimerkiksi erilaisten tilanteiden kokemisella ja ennen kaikkea näiden kokemusten yhteisellä, ohjatulla käsittelyllä. Oikeassa työelämäyhteistyössä saadut kokemukset kerryttävät ymmärrystä työelämän vaatimuksista. Yhteinen kokemusten jakaminen synnyttää ymmärrystä erilaisuudesta ja erilaisista tavoista ajatella. Tämä auttaa myös rakentamaan toimivaa vuorovaikutusta, kun on kykyä nähdä sama tilanne eri näkökulmista.

Itsensä johtamista pystyy oppimaan. Itsenäisen työskentelyn olettamisen sijaan opinnoissa voitaisiin kartoittaa opiskelijoiden taso, ja suunnata ohjausresurssia siihen, että jokaisella olisi riittävät itsensä johtamisen taidot. Esimerkiksi stressinhallinnan näkökulmasta on hyvä huomata mitä asioita omalla toiminnalla voi muuttaa. Omien ajatuskulkujen tunnistamisella voi saada itsensä kiinni ”negatiiviselta kehältä”, ja ohjata tietoisesti ajatukset positiivisempaan suuntaan. Hyvin itseään johtavat suuntaavat energian niihin asioihin, mihin voivat vaikuttaa, ja antavat niiden olla, mihin ei voi vaikuttaa.

Ajanhallinta on myös hyvin opeteltavissa oleva taito. Ja siinäkin on hyvä muistaa, että ihmiset ovat erilaisia. Joskus eniten stressaavat ne jutut, joiden tekemiseen menee vartti. On tärkeää tiedostaa stressitasoa nostava tekijä, minkä jälkeen voi alkaa priorisoimaan omia tekemisiä siten, että tekee esim. nuo pienet takaraivossa pyörivät jutut pois alta, ennen pidempää keskittymistä vaativia tehtäviä. Myös tehtävien pilkkominen pienempiin osiin ja realistisiin tavoitteisiin, auttaa stressinhallinnassa.

Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin on tärkeä työelämätaito, jota voidaan harjoitella jo opintojen aikana. Siinä missä oletetaan, että kaikilla on tietyt digitaaliset taidot, tulisi rinnalla kuljettaa taitoja ja tekniikoita, kuinka omaa stressitasoa voi tunnistaa ja säädellä.

Lisää uraseurantakyselystä: uraseurannat.fi. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely on kehitetty ESR-rahoitteisissa hankkeissa AMKista uralle! (2015–2017) ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön! (2018–2021).

Anne Kallio


Tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri. Opiskelee itsetuntemusta tietoisen läsnäolon kautta. Viidentoista työelämässä vietetyn vuoden jälkeen löytää itsensä johtamiseen uusia näkökulmia. Haluaa tehdä työelämästä monimuotoisempaa. Työskentelee tutkijana Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksessa.

Avainsanat: , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *