Ihmissuhteet, Yksinäisyys

4

Jokainen meistä tietää miltä yksinäisyyden kokemus voi tuntua. Silti kokemukseen voi liittyä voimakkaita syyllisyyden tai häpeän tunteita. Tulee kenties tunne, että on vääränlainen tai ainoa, joka kokee yksinäisyyttä. Me haluamme kertoa sinulle, että et ole yksin. Tukea on saatavilla. 

Kampuksella näet jatkuvasti yksinäisyyttä kokevia opiskelijoita 

Yksinäisyys on valtavan yleistä korkeakouluissa, mutta sitä voi olla joskus vaikea tunnistaa. Jos katsot ympärillesi kampuksella, voit ajatella: joka neljäs näistä ympärilläni olevista kanssaopiskelijoista kokee haitallista yksinäisyyttä. Tai, että yli puolella näkemistäni kanssaopiskelijoista on yksinäisyyden kokemuksia, jotka ovat vain lisääntyneet koronavuosina. Niin yleistä yksinäisyys korkeakouluissa on. (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT 2021).  

Yksinäisyyttä voi olla vaikea tunnistaa 

Yksinäisyyttä voi silti olla vaikea myöntää edes itselleen saatikka toiselle ihmiselle. Voi tuntua siltä, että kaikilla muilla elämä on helpompaa ja itse on ainoa, joka kamppailee yksinäisyyden kokemusten kanssa. Joskus voi olla myös vaikea tunnistaa itsessään yksinäisyyden kokemuksia. “Enhän minä voi olla yksinäinen! Kalenterini on täynnä, käyn opiskelijatapahtumissa tai olen parisuhteessa. Enhän minä ole yksinäinen, kun minulla sentään on ihmisiä ympärilläni.“  

Yksinäisyyden kokemus voi kummuta vähäisistä ihmissuhteiden määrästä, siitä, ettei ole ympärillä ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa tai porukkaa, johon kuuluisi. Tällöin puhutaan sosiaalisesta yksinäisyydestä. Yksinäisyyden kokemus voi kuitenkin syntyä myös kokemuksesta, ettei tule nähdyksi, kuulluksi tai ymmärretyksi tarvitsemallaan tavalla tai ei ole läheisiä ihmissuhteita, joissa kokisi olevansa merkityksellinen. Tällöin puhutaan emotionaalisesta yksinäisyydestä. Sitä voi kokea, vaikka olisi ihmisiä ympärillä ja monessa mukana. Usein voi kokea sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä eli ne eivät ole toisiaan poissulkevia kokemuksia. 

Yksinäisyyden ympärillä olevaa stigmaa on hälvennettävä

Hankaluus tunnistaa yksinäisyyttä itsessään sekä yksinäisyyteen liittyvä häpeä ja pelko leimautumisesta voivat estää asian myöntämistä – edes itselleen. Voi tuntua, että olen totaalinen epäonnistuja, kun koen yksinäisyyttä. Tai, että itsesssä on jotain perustavanlaatuista vikaa, jota ei voi muuttaa. On siis turha edes yrittää tehdä asialle mitään.  

Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä ja palauttaa mieleen, kuinka yleisiä yksinäisyyden kokemukset myös kanssaopiskelijoilla ovatkaan. Joka neljäs kokee haitallista, pitkittynyttä yksinäisyyttä ja yli puolella  on kokemuksia yksinäisyyden kokemusten lisääntymisestä koronavuosina. Tarkoittaako tämä siis, että kaikissa kymmenissä tuhansissa opiskelijoissa on jotain perustavanlaatuista vikaa? Ei tarkoita.

Yksinäisyyden kokemukset eivät tarkoita epäonnistumista, viallisuutta tai ikuisesti sellaisenaan jatkuvaa olotilaa. Sinä olet ihana, arvokas ja korvaamaton juuri tuollaisena kuin olet. Ja yksinäisyyden kokemuksiin on mahdollista vaikuttaa.  

“Sinä olet tärkeä <3.” “Sun ihmiset on siellä jossain, et vaan oo vielä löytänyt niitä.” “Olet tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet.” “Vaik silt tuntuu, et on yksin, et oo yksin <3” “Olet ihana ja tärkeä <3” 

Kysyimme asiasta erässä opiskelijatapahtumassa ja esimerkiksi tällaisia terveisiä kanssaopiskelijat tahtoivat lähettää tuntemattomalle kanssaopiskelijalle, joka kokee yksinäisyyttä. Sinusta välitetään.  

Yksinäisyys on koko yhteisön asia ja meistä jokainen voi siihen vaikuttaa 

Monet tekijät vaikuttavat yksinäisyyden kokemusten syntymiseen ja tarvitaankin monenlaisia tapoja, joilla yksinäisyyttä voidaan vähentää. Meistä ihan jokainen voi tehdä pieniä asioita. Voi esimerkiksi tervehtiä kanssaopiskelijaa, katsoa silmiin, hymyillä tai kysyä “Mitä sulle kuuluu?” tai “Voinko istua tähän sun viereen?” Mitä useampi meistä toimii näin, sen todennäköisempää on, että yhä useampi voi kokea tulevansa nähdyksi ja olevansa tärkeä ja arvokas omana itsenä.

Voi miettiä, millainen on se opiskeluympäristö, jossa itse haluaisin opiskella: myötätuntoinen, huomaavainen ja arvostava vai kilpailuhenkinen, töykeä ja itsekeskeinen? Vastaus on monelle aika selvä. Onneksi korkeakouluissa on ihmisiä – opettajia, toimijoita, kanssaopiskelijoita -, jotka ovat sinun puolellasi ja toivovat sinulle vain  hyvää: 

“Joskus on aikoja, jolloin tuntuu hyvin yksinäiseltä. Yhtäkkiä, täysin yllättäen voi tavata samanhenkisen ihmisen. Lähetän paljon voimia. Ymmärrän miltä se tuntuu. Sinä olet arvokas, kuten kaikki.”  

– Terveisiä kanssaopiskelijalta sinulle, yksinäisyyttä kokeva opiskelija 

Vaikka yksinäisyyden kokemukset ovat raskaita ja kipeitä, ei toivosta kannata luopua. Yksinäisyyteen on mahdollista vaikuttaa ja muutokset ovat mahdollisia. Tärkeintä on ettet jää yksin kokemuksesi kanssa.

Yksinäisyyden kokemusta ei kannata jäädä vertailemaan muiden tilanteeseen tai odottamaan sitä, että kokemus syventyy ja pitkittyy entisestään. Jos tunnistat tai epäilet kokevasi yksinäisyyttä, on se jo riittävä syy saada tukea. Me välitämme hyvinvoinnistasi – välitäthän sinäkin? 

Tukea on saatavilla:

Yksinäisyystyö korkeakouluissa –hanke tarjoaa tukea kaikille yksinäisyyttä kokeville korkeakouluopiskelijoille asuin- tai opiskelupaikasta riippumatta. Tarjoamme sekä kahdenkeskistä tukea että vertaisryhmiä yksinäisyyden tiimoilta. Kumpi tuntuisi omimmalta juuri sinulle? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan verkkosivujemme kautta.

Monissa korkeakouluissa on myös tahoja, joiden puoleen voit kääntyä yksinäisyyden kysymyksissä. Esimerkiksi opintopsykologit, – kuraattori, oppilaitospastorit, opiskeluterveydenhuollon henkilöstö ja erilaiset korkeakoulun hyvinvointitoimijat ovat tahoja, joiden puoleen voit yksinäisyyden kokemuksiesi kanssa kääntyä. Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hanke tarjoaa myös koulutuksia opiskelijoiden parissa toimiville, jotta jatkossa yhtä useampi opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea läheltä omaa opiskeluarkea.

Esimerkiksi Haaga-Heliassa voit kysyä tukea ennaltaehkäisevien palvelujen puolelta. Lisätietoja löydät verkkosivuilta.  

Rosa Weckman ja Annina Lindberg


Rosa on opintovalmentaja ja opiskelijahyvinvoinnin kehittäjä Haaga-Heliasta. Työkseen hän tukee opiskelijoiden opiskelukykyä ja auttaa avaamaan opiskeluun liittyviä solmukohtia. Hän on viipyilevä ihmisten kohtaaja, jonka sydän sykkii yhteisöllisyydelle, toisten ihmisten vahvuuksien bongaamiselle ja värikkäille villasukille. Annina toimii Nyyti ry:ssä Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen hankepäällikkönä ja työskentelee tiiminsä kanssa sen eteen, että opiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen olisi saatavilla apua matalalla kynnyksellä, läheltä omaa opiskeluarkea ja vaikuttavalla tavalla. Annina on myös empaattinen kanssakulkija, joka toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota niihin asioihin, jotka heitä yhdistävät kuin erottavat.

Avainsanat: , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.