Elämänhallinta, Opiskelu, Opiskelukyky

Aikataulut painavat päälle, vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän ja vielä pitäisi tehdä englannin essee, rästitehtäviä ja aloittaa lopputyön suunnitelma. Tältä kuulostaa usein korkea-asteen opiskelijan kuulumiset tiedusteltaessa opintojen sujumista. Tehtävien kasaantuminen ja aloittamisen vaikeus yhtä lailla ahdistavat kuin ruokkivat väärää mielikuvaa opinnoissa pärjäämisestä. Tietynlainen stressi opinnoissa kuitenkin kuuluu asiaan ja sitä pitää pystyä myös sietämään. Terve ja ajoittainen stressi antaa voimaa asioiden tekemiseen, mutta ns. opintostressille on myös tärkeä laittaa selkeät rajat. Koko ajan ei tarvitse olla tunne, että pitäisi opiskella vaan pitää olla hetkiä, jolloin voi hyvällä omallatunnolla tehdä muuta. Vaikka opinnot tuntuisivat kaoottiselta, älä lyö hanskoja tiskiin, vaan pysähdy tarkastelemaan omaa ajankäyttöäsi ja suunnittelun tapojasi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten aikaansa käyttää, siitä pitää tulla vain tietoiseksi ja tehdä korjausliikkeitä.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten aikaansa käyttää, siitä pitää tulla vain tietoiseksi ja tehdä korjausliikkeitä.

Hallinnan tunnetta ja näkyväksi tekemistä

Pyri siihen tunteeseen, että langat ovat omissa käsissäsi, eivätkä ne vain roiku edessäsi, niin kuin narunveto -pelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedät tarkkaan, mitä pitää tehdä, mitä välivaiheita se sisältää, kuinka paljon tekemiseen pitää varata aikaa ja milloin pitää olla valmista. Liikkeelle kannattaa lähteä siitä, että listaat kaiken tekemisen ensin ylös paperille, vaikka ranskalaisin viivoin tai erillisille post-it lapuille.  Ota rinnalle pidemmän aikajakson kalenteri (esim. puolivuotisnäkymä), johon voit merkata kaikkien tehtävien deadlinet yhteen näkymään. Hahmota ja suunnittele kalenterinäkymään myös työstämiseen varattava aika.  Asioiden näkyväksi tekeminen ja aikataulujen hahmottaminen auttavat priorisoimaan tehtäviä ja käyttämään aikaa oikeisiin asioihin. Voit huomata, ettei kaikkia listaamisia asioita tarvitsekaan aloittaa heti ja aikaa niiden tekemiseen kuitenkin on lähitulevaisuudessa. Tunne, että aika riittää ja asiat eivät unohdu, antavat mielenrauhaa ja vaimentavat ”pitäisi sitä, pitäisi tätä”-tunnetta. Muista merkata myös vapaapäivät, lomat ja muut menot, jotka palauttavat ja palkitsevat mutta toisaalta vaikuttavat opintoihin käytettävään aikaan.

Pilko tekeminen, etene mielekkyysjärjestyksessä ja käytä apuvälineitä

Miten sitten saisi sen kirjoitelman alkuun tai aloitettua paksun 400-sivuisen englanninkielisen kurssikirjan? Aloita tarkistamalla aikataulu, kuinka monta viikkoa tai päivää sinulla on tehtävän tekemiseen. Aikatauluraamin puitteissa, jaa sivumäärä, kappaleluvut tai kirjoitelman sisällysluettelo osiin. Suunnittele, minkä verran minäkin päivänä tai viikkona pitää saada aikaa, että tehtävä valmistuu ajoissa. Saatat huomata, että pilkkomalla tehtävän pienempiin palasiin, päivittäinen työmäärä ei olekaan mahdoton tai, että pystyt suoriutumaan tehtävästä pienemmässä ajassa. Muista kuitenkin olla realisti – huomioi omat voimavarat ja muut menot, joille myös täytyy olla arjessa aikaa. Kun aloitat työskentelyn, voit myös aloittaa sieltä, mikä tuntuu mieluisimmalta.  Aloitat kirjan siis siitä luvusta, mikä sinua eniten kutsuu sillä hetkellä.

Opiskelussa luovuus ja erilaisten oppimistapojen hyödyntäminen on valttia.

Opiskelussa luovuus ja erilaisten oppimistapojen hyödyntäminen on valttia. Lukiessa ota rohkeasti käyttöön eri laitteiden ominaisuudet (esim. syventävä lukuohjelma Office365 tai lue ääneen-toiminto useissa puhelimissa) ja esimerkiksi kuuntele tekstiä. Näin voit samalla, vaikka nauttia raittiista ulkoilmasta ja liikkua, jonka tiedetään myös tukevan uuden oppimista ja keskittymistä. Keskittymistä ja jaksamista auttaa työskentelyn jaksottaminen Pomodoro-tekniikalla, johon löytyy monia käyttökelpoisia sovelluksia (esim. Be Focused, Bear Focus Timer, Forest). Kirjoittamisessa oman tekstin kuuntelusta voi olla myös apua.  Näin huomaat helpommin mm. kirjoitusvirheet, lauseenjäsennyksen ja asiasisällön loogisuuden. Voit kuunteluttaa sen myös muilla ihmisillä, myös sellaisilla, jotka eivät ymmärrä aihetta kovin syvällisesti. Usein he osaavat kertoa, mikä tekstissä on ymmärrettävää ja mikä ei. Valkean paperin kammoa ja kirjoittamisen aloittamista auttaa usein myös se, että aloittaa tekstin tuottamisen vapaalla ideoinnilla ja tuottaa tekstiä sanelemalla, taas vaikkapa siellä lenkkipolulla. Tekstin tuottaminen sanelemalla on mahdollista monilla laitteilla mutta erityisen suositeltavaa on tutustua Wordin sanele ominaisuuteen. Lisää tietoa edellä mainituista ominaisuuksista löydät www.eoliitto.fi/oppimisen-apuvalinekeskus ja www.smaly.fi sivustoilta. 

Sari Haapala


ja Sallamari Siitonen
Kirjoittajat ovat Erilaisten oppijoiden liitto ry:n Apuvälinekeskuksen erityisasiantuntijoita. Sari on lisäksi KM, opinto-ohjaaja ja psykologian opettaja ja Sallamari on opinto-ohjaaja ja filosofian opettaja. He ovat molemmat työskennelleet n. 10 vuotta erityisryhmien ohjaajina ja kouluttajina. Sari vasemmalla ja Sallamari oikealla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *