Opiskelijan arki on kiireistä. Stressi painaa ja hektiseen arkeen voi olla vaikeaa saada sisällytettyä liikuntaharrastuksia. Hyvä uutinen tulee kuitenkin tässä: liikuntaa ei tarvitsekaan erikseen harrastaa, sillä arkiaktiivisuus riittää! Lisäksi liikunnasta saat hyvän työkalun stressinhallintaan. Toki varsinaisilla liikuntaharrastuksilla voi myös voimistaa liikunnasta saatavia hyötyjä.
Fyysinen aktiivisuus ja mielenterveys
Liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen terveyteen tunnetaan hyvin, mutta niiden lisäksi liikunnalla on myös erittäin suuri vaikutus mielenterveyteemme. Liike vähentää kehon stressihormonitasoja ja parantaa stressinsietokykyä. Liikunnan stressiä vähentävä mekanismi liittyy taistele tai pakene -reaktion hallintaan. Fyysinen aktivisuus itsessään aiheuttaa kehoon stressitilan, mutta kun aktiivisuuden lopettaa, keho saa ”vaara ohi” viestin ja stressi lievittyy. Pelkkä työskentelyn lopettaminen ei samalla tavalla pysäytä stressireaktiota ja se saattaa jäädä jylläämään kehoon kroonisesti. Siksi liikunta kannattaakin ajoittaa esimerkiksi stressaavan opiskelupäivän päätteeksi. Liikunta, varsinkin luontoliikunta, vie myös luontevasti ajatukset pois opintosisällöistä.
Positiivinen kierre
Fyysinen aktivisuus tukee mielenterveyttä myös muilla tavoin. Hyvä mielenterveys pohjautuu kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään fyysisen aktiivisuuden, ravinnon, unen, palautumisen ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin osa-alueista voi ajatella muodostuvan yhtälön, jonka tulos muodostuu sen osien tulosta. Kyse on siis kertolaskusta. Jos mikä tahansa osatekijä on nolla, on koko tulos myös nolla. Liikunta toimii monille hyvänä positiivisen kierteen käynnistäjänä. Kun arkeen saa lisättyä aktiivisuutta se parantaa unenlaatua, motivoi tekemään parempia valintoja ruokailun suhteen ja lisää virtaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin saadaan nostettua kaikkia hyvinvoinnin osatekijöitä ja samalla hyvän mielenterveyden edellytykset kasvavat kohisten.
Liikunnan hyödyt käyttöön
Fyysinen aktiivisuus siis tukee sekä mielenterveyttä että opiskeluarkea. Parhaan hyödyn liikkumisesta saat silloin, jos pystyt olemaan aktiivinen säännöllisesti. Liikuntahetkien ajoittaminen stressiä aiheuttavien päivien loppupuolelle voi olla järkevää. Lisäksi on hyvä muistaa, että liikuntaharrastukset ovat hyväksi, mutta arkiaktiivisuus on tärkeämpää.
3 askelta
Tämän tiedon pohjalta voidaan määritellä kolme askelta, joiden avulla pystyt valjastamaan liikunnasta stressinhallintatyökalun itsellesi:
1. Löydä oma tapasi olla aktiivinen. Paras tapa säännölliseen aktiivisuuteen on arkiliikunta.
2. Hyödynnä siirtymät. Pyri liikkumaan paikasta toiseen lihasvoimin aina kuin mahdollista.
3. Ajoitus kuntoon. Mahdolliset liikuntaharrastukset kannattaa ajoittaa opiskelupäivien päätteeksi. Näin hyödynnät liikunnan stressiä lievittävät vaikutukset tehokkaimmin.