Opiskelun erityisjärjestelyt
Opiskelija voi pyytää opiskelun erityisjärjestelyjä, jos hänellä on todettu oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai hänellä on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus, vamma tai muu opiskelua vaikeuttava asia. Useimmiten tarve erityisjärjestelylle todennetaan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnolla (esimerkiksi psykologi tai fysioterapeutti). Lukivaikeudesta todistuksen on voinut kirjoittaa erityisopettaja.
Erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi lisäaika tentissä tai tehtävien palauttamisessa, pienempi tenttitila ja vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat. Erityisjärjestelyt eivät ole helpotuksia vaan esteitä poistavia. Ne eivät tee opiskelijasta huonommin suoriutuvampaa kuin muut, vaan erityisjärjestelyt tekevät opiskelumahdollisuuksista yhdenvertaisemmat.
Erityisjärjestelyistä ja niiden hakemisesta tulisi olla selkeä tieto korkeakoulun sivuilla. Osassa korkeakouluista käytetään käsitteitä henkilökohtaiset erityisjärjestelyt tai yksilölliset järjestelyt.
Opinto-oikeuden lisäajan hakeminen
Opintojen loppuun saattamiseksi opiskelija voi tarvittaessa saada lisäaikaa. Sekä ammattikorkeakoululain että yliopistolain mukaan korkeakoulu voi myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi opiskelijalla, joka ei ole ei ole suorittanut opintojaan lain pykälissä säädetyssä ajassa. Opiskelijan on esitettävä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle.
Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun asti kohtuullisessa ajassa. Tässä arviossa otetaan huomioon opiskelijan voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä. Korkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Päätöksessä huomioitavia elämäntilanteita ovat esimerkiksi sairaus tai vaikea elämäntilanne tai yhteiskunnallinen osallistuminen opiskeluaikana. Lakisääteisen poissaolon (äitiys- isyys- tai vanhempainvapa, varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen) vuoksi ei tarvitse hakea erikseen lisäaikaa opintojen suorittamiseen.
Vaihtoehtoiset suoritustavat
Opintojaksolla voi olla valittavana vaihtoehtoja, kuinka opintojakson voi suorittaa itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Jos suoritustapoja opintojaksolla ei ole valittavana, vaihtoehdoista kannattaa kysyä opintojakson opettajalta. Vaihtoehtoinen suoritustapa voi olla yksittäistä opiskelijaa koskeva yksilöllinen järjestely. Kuitenkin ihan kaikille opiskelijoille tarjottavat vaihtoehtoiset suoritustavat lisäävät opintojen saavutettavuutta.
Sairausloma
Sairastuttuaan opiskelija voi jäädä sairauslomalle. Sen aikana voi saada sairauspäivärahaa. Onkin tärkeää pohtia sairauslomaa, jos opinnot eivät edisty. Näin voi säästää opintotukiaikaa, eikä sitä kuluta. Sairausloman aikana voi opiskella jonkin verran. Sallittu määrä on noin 40 % normaalista kokopäivätoimisesta opiskelusta. Lue lisää https://www.kela.fi/opintotuki-jos-sairastut
Kuntoutusraha
Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutuksen aikana. Kuntoutus voi olla myös kouluttautumista ammattiin. Kuntoutusrahan saamisen edellytykset arvioidaan aina asiakaskohtaisesti. Kuntoutusrahan saamiseksi on oltava kuntoutuspäätös. 16–19-vuotiaalle voidaan myöntää nuoren kuntoutusrahaa, jonka saamiseksi on oltava henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta. Lue lisää https://www.kela.fi/kuntoutusraha
Ammatillinen kuntoutus
Kela voi myöntää kuntoutuksen ammatillisena kuntoutuksena, ja tällöin opiskelija voi saada opintojen ajalta kuntoutusrahaa. Opiskelemisesta Kela saa tietoa oppilaitosten ylläpitämistä rekistereistä. Kuntoutusrahaa ei voi peruuttaa etukäteen tai palauttaa tulojen vuoksi kuten opintotukea. Lue lisää https://www.kela.fi/kelan-kuntoutuksen-ajalta
Saavutettavuus
Saavutettavuus tarkoittaa, että toimijoiden moninaisuus huomioidaan korkeakoulun käytännöissä. Saavutettavuus on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön järjestämistä ja toteutumista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta osallistua ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Saavutettavassa korkeakoulussa jokainen voi keskittyä opiskeluun tai opettamiseen ja työskentelyyn siten, ettei rakenteet tai toimintaympäristöt ole tätä keneltäkään estämässä. Korkeakoulun saavutettavuutta arvioitaessa voidaan arvioida, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden (Saavutettavuuskriteeristö).
Inklusiivinen korkeakoulutus
Inkluusio perustuu yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Eli että kaikilla opiskelijoilla olisi oikeus osallistua laadukkaaseen korkeakoulutukseen yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Inklusiivisessa korkeakoulutuksessa on tärkeää paitsi korkeakoulutukseen pääsy, myös opetuksen aikana tarjotut joustavat, jatkuvat tukitoimet (kuten yksilölliset järjestelyt). Olennainen pyrkimys on kaikkien opiskelijoiden täysi osallisuus.
Lähteitä
Ammattikorkeakoululaki 2014/932
Kosunen, T. (2021) Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35
Lehto, R., Huhta, A. & Huuhka, E. 2019. Kaikkien korkeakoulu? Raportti OHO! -hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä
Pesonen H ja Nieminen JH (2021) Huomioi oppimisen esteet. Inklusiivinen opetus korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Saavutettavuuskriteeristö. Väline korkeakoulun saavutettavuuden arviointiin. http://www.esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/saavutettavuuskriteeristo
Yliopistolaki 2009/558