Toipumisessa ei tähdätä siihen, että elämä olisi välttämättä täysin oireetonta. Sen sijaan tähdätään merkitykselliseen ja hyvään elämään, jossa on niin oireellisia kuin oireettomiakin aikoja. Toipumisella viitataan siis prosessiin, jonka ytimessä on ihminen ja hänen kasvun mahdollisuutensa. Ihminen nähdään aktiivisena toimijana ja oman tilanteensa asiantuntijana. Toipumisessa olennaista on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys.
Toipumisen voidaan katsoa koostuvan viidestä osasta. Näitä ovat yhteys, toivo, merkityksellisyys, vahvistuminen ja identiteetti. Yhteydellä viitataan kokemukseen kuulumisesta johonkin yhteisöön sekä ihmissuhteisiin, joissa tulemme hyväksytyiksi ja nähdyiksi. Toivolla viitataan siihen, että uskoo omaan toipumiseensa, voi löytää itselleen merkityksellisiä unelmia ja on valmis muutokseen omista lähtökohdistaan käsin. Toivo on myös yksi vaikuttava tekijä merkityksellisyyden kokemiseen.
Vahvuutesi – omat supervoimasi
Vahvistumisella viitataan puolestaan voimavaroihin, vahvuuksiin sekä myös haastavampiin kehityskohtiin. Vahvuuksistasi löydät supervoimasi. Niiden kautta myös identiteettisi vahvistuu, mikä on omiaan vaikuttamaan sosiaalisiin suhteisiin. Vahvuuksia voi olla välillä vaikea nimetä tai löytää. Usein vahvuudet löytyvät sellaisesta tekemisestä, jossa koet nauttivasi ja koet voivasi olla oma itsesi. Se voi olla myös taito, jonka hyödyntäminen enemmän virkistää kuin väsyttää. Esimerkkinä voi käyttää esimerkiksi kirjoittamista. Tämä vahvuus voi näkyä konkreettisesti niin, että kirjoittaminen tuntuu helpoimmalta osuudelta opinnoissa ja sen lisäksi vapaa-ajalla pitää päiväkirjan kirjoittamisesta. Vahvuuksien hyödyntäminen lisää hyvinvointia sekä itsensä hyväksyntää.
Et ole yhtä kuin sairautesi
Toipumisen tiellä myös minäkuva on muutoksessa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sinä et ole yhtä suuri kuin sairautesi, diagnoosisi, mielenterveyden häiriösi tai oireesi. Sinä olet paljon muutakin ja ennen kaikkea ihminen. Saatat olla sisarus tai vanhempi jollekin, opiskelija, kenties kokemusasiantuntija, luonnossa liikkuja, musiikin kuuntelija, taitelija, työkaveri, naapuri ja niin edelleen. Ihmisellä voi olla monenlaisia rooleja ja sairaus, diagnoosi tai oireet eivät estä toimimasta näissä rooleissa. Esimerkiksi mielenterveyden häiriön kanssa eläessä voi olla paljon psyykkistä hyvinvointia, mutta myös ilman mielenterveyden häiriötä voi voida todella huonosti. Mielenterveyden häiriön tai muun diagnoosin kanssa eläminen ei siis automaattisesti tarkoita pahoinvointia.
Tällä videolla kokemusasiantuntija Raakel Hokkanen kertoo, mikä oli avuksi omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistamisessa.
Harjoitteet
- Mistä unelmoit juuri nyt? Mikä toisi merkityksellisyyden tunnetta elämääsi? Mieti tämä mahdollisimman konkreettiseksi. Voit esimerkiksi etsiä jonkin kuvan, joka kuvastaa unelmaasi tai askarrella unelmakartan, johon kokoat kuvia, sanoja ja ajatuksia, mitkä kuvaavat unelmiasi.
- Mikä olisi pienin mahdollinen askel kohti unelmaasi?
- Mikä elämässäsi tuo sinulle voimaa? Mikä elämässäsi kuluttaa voimavarojasi?
- Voit kokeilla tunnistaa vahvuuksiasi esimerkiksi