Omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito – miksi myötätunto ja armollisuus?
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä taito, jota käytämme päivittäin ja jota opettelemme läpi koko elämän. Hyvinvointimme on altis muutoksille ja siihen vaikuttavat esimerkiksi elämäntilanne, terveys, taloudellinen tilanne, ihmissuhteet, elämäntavat, omien tunteiden, ajatusten ja arvojen tunnistaminen ja niiden kuunteleminen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole suoritus, jota arvioidaan hyväksytty-hylätty asteikolla vaan se on pikemminkin arvo, jota kohti voimme kulkea. Arvo on ideaali, jonka täydellinen täyttyminen ei ole tärkeintä. Arvojen hyöty piilee siinä, että ne voivat auttaa meitä löytämään suuntaa niissä päivittäisissä tilanteissa, joissa teemme valintoja. Ja valintoja joudumme tekemään monta kertaa päivässä.
Tärkeätä on myös tiedostaa, että hyvinvointi on ennen kaikkea subjektiivinen kokemus ja jokainen osaa itse parhaiten määrittää milloin voi hyvin ja milloin ei. Voimme kokea itsemme suhteellisen hyvinvoiviksi, vaikka elämässämme olisikin paljon vaikeuksia.
Armollisuutta ja myötätuntoa tarvitaan etenkin silloin kun itseemme kohdistuneet vaatimukset ylittävät voimavaramme. Myötätunto on luonnollinen reaktiomme, kun ymmärrämme toisen kärsivän ja meissä herää halu auttaa. Voimme suhtautua myötätuntoisesti sekä muihin että itseemme. Myötätuntoinen suhtautuminen auttaa meitä muistamaan, että elämään kuuluu vaikeuksia ja se ei ole kenenkään vika. Se auttaa meitä luopumaan mahdottomista odotuksista ja suuntaamaan kohti realistisempia tavoitteita ja näkemään enemmän mahdollisuuksia.
Hyvinvointi lähtee ja rakentuu arjessa
Tämän olet luultavasti kuullut jo monta kertaa ja se voi tuntua tavallaan itsestään selvältä. Sen toteutuminen voi olla kuitenkin kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Oman arjen muokkaaminen omaa hyvinvointia ylläpitäväksi vaatii meiltä omien tarpeiden ja tunteiden tunnistamista ja niiden vakavasti ottamista. Saako kehosi riittävästi ravintoa, lepoa, aktiivisuutta, lämpöä ja hoivaa? Onko sinulla arjessasi riittävästi niitä tilanteita, joissa koet tulevasi arvostetuksi ja kohdelluksi oikeudenmukaisesti? Entä pystytkö päättämään itsellesi tärkeistä asioista ja tulevaisuus on riittävissä määrin ennakoitavissa? Koetko kuuluvasi itsellesi tärkeään joukkoon sekä tekeväsi itsellesi merkityksellisiä asioita? Nämä kysymykset vievät meidät ihmisen fyysisten, psykologisten ja sosiaalisten perustarpeiden äärelle ja niiden pohtiminen voi auttaa meitä tekemään arjessa valintoja, jotka ylläpitävät ja edistävät hyvinvointiamme.
Omien rajojen kunnioittaminen ja epämukavuusalueen mahdollisuudet
Omien rajojen kunnioittaminen lähtee niiden tiedostamisesta. Tämä puolestaan liittyy itsetuntemukseen. Se mikä tuntuu toiselle mahdolliselta voi olla toiselle mahdotonta. Kun kieltäydymme jostain, sanomme väistämättä toiselle asialle kyllä, mikä voi esimerkiksi tarkoittaa omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista. Opintoja kannattaa esimerkiksi suunnitella omia voimavaroja kuunnellen, sillä se on kestävämpää jaksamisen ja loppujen lopuksi myös opintojen etenemisen kannalta. Lisäksi aivotkin tarvitsevat aikaa uuden oppimiselle ja omaksumiselle. Tehtäviä ja opintomäärää kannattaa esimerkiksi ennakoida ja pilkkoa pienempiin osiin, jotta ne ovat hallittavissa.
Omien rajojen asettaminen ei välttämättä tarkoita aina tutussa ja turvallisessa pysymistä. Kaikki uusi ja haastava tuntuu jossain määrin epämukavalta, mutta toisaalta uuden oppimisen kautta voimme kehittyä ja tavoitella itsellemme mielekkäitä asioita. Kun opimme kokemuksen kautta, että selviämme näistä tilanteista, itseluottamuksemme kasvaa ja meidän on helpompi motivoida itseämme hyppäämään epämukavuusalueelle uudestaan. Epämukavuusalueelle hyppäämistä helpottaa myös se, että saamme kannustusta ja virheiden tekemistä ei tarvitse pelätä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että opiskeluyhteisöissä muistamme suhtautua kannustavasti ja myötätuntoisesti itseemme ja muihin – ja että uskallamme ottaa sitä myös muilta vastaan.
Priska Pennanen, opiskeluyhteisötyön vastaava psykologi, YTHS