Jaksaminen, Opiskelu, Opiskelukyky, Uupumus, Yhteisöllisyys, Yksinäisyys, Yleinen

9

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään torstaina 22.4. Tämän vuoden #AvunArvoinen -kampanjassa puretaan avun hakemisen esteitä.

Vuosittain järjestettävän kampanjan tarkoituksena on herättää keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä sekä kutsua kaikki mukaan toimimaan mielen hyvinvoinnin puolesta. Kampanjan taustavoimana toimii Opiskelijahyvinvointiverkosto, jonka koordinoinnista Nyyti ry vastaa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus puolestaan on verkoston jäsen.

Tutkimusten mukaan opiskelijoiden mielenterveyteen on syytäkin kiinnittää erityistä huomiota. Koronapandemian luoma poikkeustilanne on muuttanut opiskelijoiden tilannetta huolestuttavaan suuntaan, ja moni on ollut avun tarpeessa jo ennen poikkeusaikaa. Tässä blogissa syvennymme tutkimustietojen valossa sekä toisen asteen että korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta erityisesti poikkeustilanteen aiheuttamiin muutoksiin.

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista koki itsensä masentuneeksi tai yksinäiseksi viime keväänä

Viime keväänä toteutetusta korkeakouluopiskelijoille suunnatusta kansainvälisestä kyselystä selvisi, että poikkeusaika koetteli opiskelijoiden hyvinvointia. Kyselyssä lähes joka viides opiskelija kertoi kokeneensa viime keväänä masennus- ja ahdistuneisuusoireita suurimman osan ajasta tai kaiken aikaa. Yli puolet oli tuntenut itsensä masentuneeksi vähintään osan ajasta viimeisen viikon aikana, ja vain harva kertoi kokeneensa olonsa enimmäkseen rennoksi ja rauhalliseksi.

Poikkeusaika myös korosti yksinäisyyden kokemuksia. Noin joka neljäs opiskelija kertoi tunteneensa itsensä yksinäiseksi suurimman osan ajasta. Moni oli vähentänyt yhteydenpitoa läheisiinsä, ja muutokset yhteydenpidossa ystäviin ja muihin läheisiin vaikuttivat myös opiskelijoiden mielenterveyteen. Miehet, muunsukupuoliset ja pitkäaikaissairaat ovat suuremmassa riskissä kuin muut – heillä oli jo ennen pandemiaa vähemmän sosiaalisia suhteita kuin muilla, ja ne vähenivät poikkeustilanteessa entisestään.

On kuitenkin hyvä huomata, että suurin osa opiskelijoista piti aktiivisesti yhteyttä läheisiinsä ja osallistui sosiaalisiin aktiviteetteihin. Säännöllinen yhteydenpito läheisiin näytti suojaavan yksinäisyyden lisäksi myös vakavilta masennusoireilta. (Sarasjärvi & Vuolanto 2021)

Poikkeusaika on kuormittanut toisen asteen opiskelijoita

Suurin osa ammattikoulussa ja lukiossa opiskelevista on kokenut poikkeusolojen aikaisen opiskelun henkisesti kuormittavammaksi kuin normaalioloissa – ja monella uupumiseen liittyvät ongelmat ovat kasaantuneet, selviää Karvin tuoreesta raportista. Monilla toisen asteen opiskelijoilla on ollut myös vaikeuksia erottaa opiskelu ja vapaa-aika toisistaan, minkä opiskelijat ovat kokeneet stressaavaksi ja kuormittavaksi. (Goman ym. 2021.)

Lukiolaiset ja ammattikoulussa opiskelevat eivät ole saaneet kaikilta osin riittävää tukea etäopiskelun aikana, ja opiskeluhuollon järjestämisessä on ollut ongelmia (Goman ym. 2021) Toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstön huoli opiskelijoiden tuen tarpeesta on suurta.

Poikkeusaika on myös vaikuttanut opiskelijoiden yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen negatiivisesti. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat ja sellaiset opiskelijat, jotka ovat olleet jo ennen pandemiaa yksinäisiä, ovat suurimmassa riskissä jäädä oppilaitosyhteisön ulkopuolelle. (Owal Group Oy 2021.)

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja avun tarve kasvussa jo ennen pandemiaa

Mielenterveydellisiä ongelmia on ilmennyt toisen asteen opiskelijoilla lisääntyvissä määrin (Kouluterveyskysely 2017 & 2019). Kouluterveyskyselyn mukaan 15 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista koki masennusoireita, lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista lähes viidesosa. Puolet lukiolaisista ja 38 % ammattikoulua käyvistä ei ollut saanut tukea ja apua koulun aikuisilta tai palveluista mielialaan liittyviin asioihin, vaikka olisi tarvinnut. Kolmasosa lukiolaisista on lisäksi opinnoissaan selvästi kuormittuneita (Salmela-Aro & Hietajärvi 2019, Lukiolaisbarometri 2019).

Suurimmalla osalla korkeakouluopiskelijoista mielenterveydelliset voimavarat ovat olleet ennen pandemia-aikaa kohtalaisella tasolla, mutta opiskelijoista on erottunut pitkään kasvava ryhmä, jonka psyykkinen pahoinvointi on ollut huolestuttavalla tasolla. Monilla ei ole myöskään riittävästi keskustelutukea. (ks. Opiskelijabarometri 2019 ja KOTT 2016).

Opiskelijoiden hoitoon pääsyä helpotettava – Terapiatakuu parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta

Tutkimuksen valossa tiedetään hyvin, että mielenterveyden häiriöistä kärsivä opiskelija ei ole yksin. Kuka tahansa voi jossain elämänvaiheessa tarvita apua mielenterveyden ja jaksamisen ongelmiin, vaikka suurin osa opiskelijoista vaikuttaakin voivan kohtalaisen hyvin. Opiskelijoiden hoitoon pääsy tuleekin turvata kaikissa elämänvaiheissa, joissa mielenterveysongelmia ilmenee.

Erityisesti pandemia-aika on koetellut opiskelijoiden hyvinvointia. On syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota niihin opiskelijoihin, joilla on ollut mielenterveyden häiriöitä jo ennen pandemian aiheuttamaa poikkeustilannetta. Arjen muutoksilla voi olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. Poikkeustilanteen voidaan hyvin olettaa heikentäneen myös niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka normaaliolosuhteissa pärjäisivät hyvin. Viime keväänä havaitut kuormitustekijät ovat voineet kasautua ja kroonistua ja yksinäisyys lisääntyä.

Merkittävä keino, jolla voidaan turvata mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta, on Terapiatakuu-aloitteen eteneminen. Terapiatakuun ideana on taata kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Terapiatakuun avulla voidaan parantaa myös hoidon yhdenvertaisuutta. Lue lisää Terapiatakuusta.

On tärkeää, että jokainen apua tarvitseva löytää helposti sen äärelle – ja voi tuntea olevansa avun arvoinen. Kun tukea kaipaa, apua on eri muodoissa saatavilla. Tärkeintä on, ettei huolen kanssa jää yksin. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille apua erilaisissa elämän haasteissa tarjoavia tahoja löydät aihealueen mukaan Nyytin sivuilta.

 

Lähteet

Kouluterveyskysely (2019 & 2017)

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (2016) 

Salmela-Aro, Katariina & Lauri Hietajärvi (2019): Lukiolaisten hyvinvointi vaatii toimenpiteitä. 

Kiira Sarasjärvi & Pia Vuolanto (2021): Well-being in university students during the first wave of the COVID-19 pandemic in Finland. 

Jani Goman, Mira Huusko, Kati Isoaho, Anu Lehikko, Jari Metsämuuronen, Niina Rumpu, Hannele Seppälä, Salla Venäläinen & Carola Åkerlund (2021): Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen eri koulutusasteilla. – Arviointihankkeen osa III: Kansallisen arvioinnin yhteenveto ja suositukset.

Owal Group Oy (2021): Koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen.

Kirjoittajat

Kristiina Kemppainen, kehittämispäällikkö, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
Annu Komulainen, vaikuttamisen asiantuntija, Nyyti ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *