Yleinen

4


Korkeakouluopiskelijoiden kokema stressi on yleistä, sillä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan 33 % opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Yleisimmiksi stressin syiksi opiskelijat listasivat esiintymisen sekä vaikeuden saada otetta opiskelustaSamaisessa tutkimuksessa 17 % opiskelijoista kertoi hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään ja neljännes raportoi murehtivansa opiskeluasioita myös vapaa-ajallaan. Lähes kolmannes opiskelijoista kertoi kokevansa psyykkisiä vaikeuksia ja opiskelu-uupumusta koki yli kymmenes.  Lisäksi yliopisto-opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen (n. 10 %) ja ahdistuneisuushäiriön (n. 7 %) määrä on vuodesta 2000 lähtien melkein kolminkertaistunut.  

Opiskelijoiden kokeman stressin ja kuormittuneisuuden taustalla voivat olla monet erityisesti opiskelijan elämää koskettavat tekijät. Opiskelijaelämän aloittaminen itsessään on iso elämänmuutos, ja vaatii opiskelijalta kykyä itsenäistyä ja omaksua monia uusia taitoja. Taloudellinen epävarmuus sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ovat tyypillisiä huolen aiheita opiskelijalle. Itsenäisen opiskelun luonne voi aiheuttaa opiskeluun käytettävän ajan ja vapaa-ajan hämärtymistä, minkä takia aikaa palautumiselle jää vähemmän. Itse opiskelussa stressiä voi aiheuttaa opetuksen taso, ohjauksen puute ja tenttien kasautuminen lyhyelle aikavälilleMyös uusien sosiaalisten suhteiden luominen opiskelun alkutaipaleella voi viedä voimia. Opiskelija-yhteisöön kiinnittymättömyys ja sosiaalisten suhteiden vähäisyys koskettavat useaa opiskelijaasillä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan opiskelijoista noin 4-10 % kokee itsensä yksinäiseksi ja 22 ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. 

Yleisesti ottaen stressiä aiheuttavat usein myös liiallinen kiire, kohtuuton työmäärä, tuen puute, epävarmuus omista kyvyistä ja ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset. Stressin määritelmän mukaan stressitilanteessa yksilön kokemat haasteet ja vaatimukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat. Oireiden tasolla stressi ilmenee esimerkiksi ärtyneisyytenä, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, väsymyksenä, muistivaikeuksina, unihäiriöinä sekä vaikeutena tehdä päätöksiä. Stressi voi vaikuttaa myös ruokahaluun, nukkumiseen ja seksuaaliseen halukkuuteen. Fyysisiä oireita ovat usein huimaus, päänsärky, sydämentykytys, vatsavaivat, hikoilu ja pahoinvointi. 

Pitkittyessään stressi voi johtaa uupumiseen tai masennukseen. Tämän takia stressin oireiden tunnistaminen ja erilaisten stressinhallintakeinojen opetteleminen on tärkeää. Omien rajojenvoimavarojen ja stressiä aiheuttavien tekijöiden tunnistamisen kautta omaa jaksamistaan on helpompi säädelläItseään parhaiten rentouttavien asioiden tekemisestä kannattaa pitää erityisen hyvää huolta stressaavissa tilanteissa. Mikäli omaa taipumuksen vatvoa jatkuvasti mielessä pyöriviä murheita, on yhden huolihetken pitäminen päivässä hyvä vaihtoehto. Tällöin voi sopia itselleen päivästä ajan, jolloin käy mieltä painavat asiat läpi ja koittaa jättää ne muun osan ajasta sivuun.

Huolien jakaminen läheisille sekä yleisesti ottaen Ihmissuhteiden vaaliminen toimivat hyvinä puskureina stressaavissa tilanteissa. Myös liikunta auttaa, mutta sopivan liikuntamuodon löytämisessä on hyvä kuulostella itseään. Kovan stressin alla esimerkiksi kävely, venyttely tai jooga voivat olla rauhoittavia vaihtoehtoja. Lisäksi omia työ- ja opiskeluolosuhteita voi koittaa järjestää vähemmän kuormittaviksi priorisoimalla tärkeimmät tehtävät, suunnittelemalla ajankäyttöä sekä pyytämällä apua

Joskus stressin taustalla voivat olla itselle asetetut liian suuret vaatimukset. Tällöin olisi hyvä pysähtyä itsensä äärelle keskustelemaan siitä, ovatko vaatimukset liiallisia ja voisiko itseään kohtaan suhtautua armollisemmin. Mikäli elämä tuntuu kohtuuttoman stressaavalta ja kuormittavalta ja omat vaikutusmahdollisuudet vähäisiltä, kannattaa apua pyytää myös terveydenhuollon ammattilaisilta.  

Lähteet 

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
https://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf¨

Koskinen, M. 3.10.2014. Stressi.  https://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi Viitattu 1.4.2019

Liikala, K. & Sivula, S. 2017. Yliopisto-opiskelijoiden kokema stressi ja opiskelukuormituksesta palautuminen (pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto). https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56279/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201712124645.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mattila, A. S. 30.5.2018. Stressi. 
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976#s2 Viitattu 1.4.2019 

 

 

Venla Veteläinen


Kirjoittaja on viidennen vuoden kasvatustieteiden opiskelija Turun yliopistosta ja Nyytin harjoittelija kevään 2019 aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *