Yleinen

4



Juttua varten on haastateltu Oulun yliopiston opintopsykologi Pia Partasta sekä henkilöstöasiantuntija ja työsuojelupäällikkö Emilia Vuotia. 

Kiusaaminen on ilmiö, jonka kohteeksi joutuu noin 7,5 % korkeakouluopiskelijoista (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016). Sillä voi olla vaikutuksia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen sekä opiskelukykyyn ja opinnoissa menestymiseen. (Lappalainen ym. 2011;  Saarinen 2016). Kiusaamisella on yhteys myös omaan alanvalintaan liittyvään tyytyväisyyteen ja opiskelijauupumuksen kehittymiseen (Saarinen 2016). Näin ollen sillä voi olla monia heikentäviä vaikutuksia opiskelijan hyvinvoinnille.

Oulun yliopistossa on lähdetty kartoittamaan kiusaamisen esiintymistä toteuttamalla toukokuussa 2018 kysely opiskelijoiden kokemasta kiusaamisesta ja häirinnästä. Kyselyyn vastasi yli 500 opiskelijaa, ja kyselyyn vastanneet olivat sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita. Suurin osa vastaajista (82%) ei ollut kokenut kiusaamista lainkaan. Kiusaamista kokeneista 75 %:lla siihen liittyi henkistä väkivaltaa, 33 %:lla seksuaalista häirintää ja 6 %:lla fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Kiusaamista ja häirintää kerrottiin tapahtuneen opetustilanteissa, vapaamuotoisissa opiskelijatapahtumissa sekä yliopiston yleisissä tiloissa. Vastaajista 19 kertoi kiusaamis-  tai häirintätilanteensa olevan akuutti ja sen käsittelyn olevan kesken.

Oulun yliopiston opintopsykologi Pia Partanen ja henkilöstöasiantuntija Emilia Vuoti kertovat yllättyneensä tuloksista. ”Tuloksissa yllätti se, kuinka moni jättää ilmoittamatta koetusta kiusaamisesta tai häirinnästä erityisesti siitä syystä, ettei tiennyt kenen puoleen asiassa olisi voinut kääntyä. Vastaajista yli puolet ei ollut kertonut kokemastaan kenellekään.”

Tuloksissa yllätti se, kuinka moni jättää ilmoittamatta koetusta kiusaamisesta tai häirinnästä erityisesti siitä syystä, ettei tiennyt kenen puoleen asiassa olisi voinut kääntyä. Vastaajista yli puolet ei ollut kertonut kokemastaan kenellekään

Oulun yliopistossa on suhtauduttu kyselyn tuloksiin vakavasti ja niiden pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin. Tuloksia on käsitelty muun muassa yliopiston johdossa, opiskelijoiden hyvinvointiryhmässä sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnassa. Lisäksi yliopiston hyvinvointiviikoilla on järjestetty kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn liittyviä avoimia tilaisuuksia. Oulun yliopisto on ollut mukana myös valtakunnallisissa Häirinnästä vapaa – ja Työ ei syrji – kampanjoissa, joiden tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja ehkäistä häirintää.

Kiusaamiseen on puututtu myös päivittämällä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn toimintamallia. Tätä ohjeistusta on laadittu yhteistyössä työsuojelupäällikön, opintopsykologin ja työsuhdeasioista vastaavan henkilöstoasiantuntijan kanssa. Mallissa on haluttu avata tapausten käsittelyprosessi mahdollisimman konkreettisesti, jotta sen mukaan toimiminen olisi sujuvaa erilaisissa tilanteissa. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan ja kuulemaan niitä toimihenkilöitä, jotka konkreettisesti tulevat ohjeistusta tarvitsemaan. ”Tärkeää on kuitenkin myös muistaa, että jokainen tilanne on erilainen ja täysin kaikkia vastauksia ei voida sisällyttää ohjeistuksiin. Tämän vuoksi tarvitaan myös koulutusta ja mahdollisuus konsultoida asiantuntijoita”, Vuoti ja Partanen kiteyttävät.

Opiskelijoiden korkeaa kynnystä puhua kokemastaan kiusaamisesta tai häirinnästä on pyritty madaltamaan ottamalla käyttöön nettilomake, jonka kautta voi tehdä ilmoituksen kiusaamisesta tai häirinnästä. Ylioppilaskunnalla on myös nimettyjä häirintäyhdyshenkilöitä, joihin voi olla yhteydessä. Asiaan ollaan tarttumassa vielä hanakammin tämän kevään aikana, jolloin teemaa käsitellään pienryhmäohjaajille ja omaopettajille suunnatuissa koulutuksissa. Aihetta on myös nostettu esille kampuksen näyttötauluilla ja muutoinkin tiedotusta teemoihin liittyen on lisätty.

Avain asioiden muuttamiseen on usein kuitenkin avoin keskustelukulttuuri. ”Korkeakouluilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa yhdenvertaiseen yliopistoyhteisön rakentamiseen nyt, kun asia on esillä sekä kansallisesti että globaalisti”, Vuoti ja Partanen toteavat.

Korkeakouluilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa yhdenvertaiseen yliopistoyhteisön rakentamiseen nyt, kun asia on esillä sekä kansallisesti että globaalisti

 

Lähteet
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. https://www.yths.fi/filebank/4237-KOTT_2016_korjattu_final_0217.pdf
Lappalainen K., Meriläinen M., Puhakka H. & Sinkkonen H-M. 2011. Kiusataanko yliopistossakin? http://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2011/2/kiusataa.pdf
Saarinen, P. 2016. Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen (pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto). https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49264/URN:NBN:fi:jyu-201604062019.pdf?sequence=1

 

 

 

Venla Veteläinen


Kirjoittaja on viidennen vuoden kasvatustieteiden opiskelija Turun yliopistosta ja Nyytin harjoittelija kevään 2019 aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *