Hyppää sisältöön

Yksinäisyys

Yksinäisyys koskettaa valtaosaa ihmisistä jossain elämänvaiheessa. Yksinäisyys voi olla hetkittäistä ja se voi liittyä tiettyihin tilanteisiin. Se voi olla myös pysyvämpää ja ulottua monelle elämänalueelle. Joillakin yksinäisyys helpottaa ajan myötä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Toisia yksinäisyys koskettaa syvemmin, ja osa ihmisistä joutuu kulkemaan yksinäisyyden kanssa läpi koko elämän. 

Yksinäisyyttä vai yksin oloa?

Tavallisimmin yksinäisyys mielletään läheisten ihmisten puuttumiseksi. Toisaalta myös ne, joilla näyttää olevan paljon ihmisiä ympärillään voivat kokea sisimmässään kipeää, emotionaalista yksinäisyyttä – tunnetta läheisten ihmissuhteiden puuttumisesta. Sosiaalisesta yksinäisyydestä on puolestaan kyse silloin, kun yksinäisyys liittyy sosiaalisen verkoston puuttumisen tai tunteeseen, ettei kuulu mihinkään ryhmään. 

Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys. Yksinäisyys on pakollista ja ahdistavaa, kun taas yksinolo on itse valittua ja se voi olla positiivista. Yksinolo voi antaa mahdollisuuden rentoutua ja rauhoittua oman itsensä ja ajatustensa kanssa. Yksin oleminen on yhtä tärkeää kuin yhdessäolo. On tärkeää oppia viihtymään yksin. 

Yksinäisyydelle löytyy monia syitä

Yksinäisyydelle ei ole yksittäistä syytä tai selitystä. Yksinäisyyden kokemuksella on monesti useita syitä ja ne voivat vaihdella eri ihmisillä, eri elämänvaiheissa. 

Elämäntilanteen muutos 

Koemme usein yksinäisyyttä, kun elämäntilanne muuttuu. Yksinäisyys korostuu monesti nuoren aikuisen elämässä, jolloin tapahtuu samanaikaisesti useita isoja elämänmuutoksia, kuten 

  • irtautuminen vanhemmista ja lapsuuden perheestä 
  • opiskelun aloittaminen
  • kotoa pois muuttaminen ja siirtyminen uuteen opiskeluympäristöön 

Siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen asettaa monenlaisia haasteita. Vastuun ottaminen omasta elämästä voi tuntua pelottavalta. Epävarmuus tulevaisuudesta huolettaa. Yksinäisyyden tunteita voi voimistaa ero sekä pitkään jatkunut sinkkuus. Osa voi kokea yksinäisyyttä, kun aloittaa seurustelusuhteen tai uuden elämänvaiheen avo- tai avioliitossa. 

Opiskelijakulttuuri ja itsenäinen opiskelu 

Opinnoissa korostetaan monesti yksilöllisiä suorituksia ja itsenäistä työskentelyä. Monilla aloilla ei myöskään ole yhtä tiivistä opiskeluryhmää kuin peruskoulussa ja lukiossa. Vain hieman yli puolet opiskelijoista kokee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään. Moni asuu yksin. 

Suomalaiseen kulttuuriin ja erityisesti opiskelijakulttuuriin liittyy voimakas alkoholinkäyttö. Jos haluaa välttää alkoholipitoisia tilanteita, voi helposti jäädä sosiaalisten tapahtumien ulkopuolelle. Tämä voi lisätä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. 

Puutteet vuorovaikutustaidoissa 

Joskus osaamattomuus toimia sosiaalisissa tilanteissa aiheuttaa kierteen, joka voi johtaa yksinäisyyteen. Puutteet keskeisissä vuorovaikutustaidoissa, kuten toisten huomioimisessa ja kuuntelemisessa tai vaikkapa keskustelun avaamisessa, hankaloittavat muiden ihmisten kanssa toimimista ja kontaktien luomista. Mikäli harjoitusta erilaisista sosiaalista tilanteista ei tule, eivät sosiaaliset taidot myöskään pääse kehittymään paremmiksi. Kierre yksinäisyyteen on tällöin mahdollinen. 

Kiusaaminen 

Kiusatuksi joutuminen voi vaikeuttaa kavereiden saamista vielä aikuisuudessa. Kiusaaminen jättää usein kipeitä haavoja. Voi olla vaikeaa luottaa ihmisiin vielä kiusaamisen päätyttyäkin. Ystävyyssuhteiden solmiminen pelottaa. 

Kokemukset yksinjäämisestä tuntuvat pahalta. Tämä lisää helposti kyynisyyttä ja epäuskoa siihen, että kavereiden saaminen olisi mahdollista. Kiusatuksi joutunut alkaa helposti syyttää itseään ja voi uskoa myöhemminkin elämässään, ettei kelpaa kenenkään kaveriksi. 

Joskus kiusaamiskokemukset ovat jättäneet niin syvät haavat, että niistä on vaikea päästä itse yli. Silloin kannattaa hakea itselleen keskusteluapua esimerkiksi psykologilta.

Lapsuuden kokemukset 

Jos lapsena ei ole saanut kokea riittävästi läheisyyttä tai on tullut usein torjutuksi, voi tuntua vaikealta luoda läheistä ystävyyttä aikuisenakin. Yksin olemisen turvallinen kokemus on välttämätöntä lapsuudessa, jotta voi kokea yksinäisyyden positiivisena voimana myöhemmin elämässään. 

Persoonallisuudenpiirteet, esimerkiksi ujous 

Ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia temperamentiltaan ja piirteiltään. Ujon henkilön voi olla vaikeampaa tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Temperamentiltaan ulospäin suuntautunut onnistuu helpommin. 

On tärkeää tuntea ja hyväksyä oma temperamenttinsa. Ujon ihmisen ei tarvitse muuttua sosiaalisemmaksi. Ujo voi sen sijaan pohtia, mitkä ovat hänelle helppoja ja luontaisia tapoja ottaa kontaktia toiseen ihmiseen. Sähköpostit, tekstiviestit ja nettikeskustelut voivat helpottaa viestimistä ja omista tunteista kertomista. 

Ujous on myös voimavara, eikä se välttämättä lainkaan estä tai vaikeuta suhteiden solmimista. Ujoudesta on myös hyötyä ja etua. Ujoja ihmisiä pidetään muita empaattisempina, miellyttävämpinä ja luotettavimpina. On tärkeää voida hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on – silloin toisetkin hyväksyvät sinut helpommin. 

Yksinäisyys on eri asia kuin itse valittu yksinolo. 

 

Muualla verkossa 

Sosiaalisten tilanteiden pelko – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 

Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää – Suomen Mielenterveysseura 

Viihdytkö seurassa? – I love arki (YTHS) 

Yksinäisyys – Mielenterveyden keskusliitto 

Yksinäisyys– Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö 

Yksinäisyyskone– Helsingin Sanomat