Hyppää sisältöön

Syöminen

Ravitsemuksessa kokonaisuus ratkaisee

Jokainen meistä tekee yksilöllisiä valintoja ravitsemuksestaan. Valintoihin vaikuttavat myös arvot (Lisätietoa arvoista) ja kulttuuri. Lisäksi aina ei ole mahdollista esimerkiksi kiireen tai rahatilanteen takia syödä ihanteellisen monipuolisesti. Tärkeää onkin, että syöminen on pitkällä aikavälillä sellaista, että ruokavalio turvaa ravintoaineiden riittävän ja tasapainoisen saannin.

Mikään yksi ruoka-aine ei ole ylitse muiden. Myös herkkuhetket kuuluvat osaksi ravitsemusta. Tärkeintä onkin kuinka paljon ja kuinka usein mitäkin syöt.

Syö säännöllisesti niin jaksat

Kehomme kaipaa ravintoa säännöllisesti, jotta verensokeri pysyy tasaisena ja olemme virkeitä ja toimintakykyisiä koko päivän. Säännöllinen syöminen tarkoittaa, että syömme päivittäin suunnilleen yhtä monta ateriaa ja jokseenkin samoihin aikoihin. Tämä tarkoittaa syömistä noin 4–5 tunnin välein.

Säännöllinen ruokailu auttaa pitämään annoskoot kohtuullisina, jolloin myös houkutus napostella tai ahmia ruokaa vähenee. Tasaisella syömisellä vältät myös nälän kasvamisen liian suureksi ja vireystilasi pysyy hyvänä.

Montako ateriaa päivässä?

Aamupala on tärkeä startti päivälle ja antaa energiaa aamupäivään. Jos aamupala ei heti heräämisen jälkeen sinulle maistu, mieti voisitko ottaa mukaasi evästä, jonka syöt esimerkiksi saavuttuasi töihin tai opiskelun pariin. Lounas taas antaa vireyttä ja energiaa iltapäivän työskentelyyn.

Lounas yhdessä muiden kanssa antaa myös tilaisuuden jutella kuulumisia. Tai vaihtoehtoisesti lounashetki voi olla myös itsekseen pidetty rauhallinen tauko.

Iltapäivän välipala virkistää ja antaa voimia myös liikunnan harrastamiseen ennen päivällistä. Lisäksi välipala voi auttaa siinä, että alkuillasta kotiin päästyä ei tule hotkittua suureen nälkään tai sorruttua ostamaan herkkuja matkalla kotiin.

Päivällinen puolestaan on ateria, joka antaa energiaa iltaan. Kevyen iltapalan tehtävänä on turvata levollinen yöuni ja antaa elimistölle energiaa uusiutumiseen unen aikana.

Kaikille ei kuitenkaan sovi edellä kuvattu perinteinen suomalainen ateriarytmitys, vaan joku voi syödä aamulla vähän, mutta lounaalla ja välipalalla enemmän. Toinen taas syö runsaan aamiaisen ja lounaan, mutta ei välipalaa. Itselleen parhaan ruokarytmin voikin löytää omaa vireystilaa sekä nälän ja kylläisyyden tunteita kuunnellen. Jos vältyt päivänä aikana jättinälältä ja ja vireydessäsi ei tapahdu pahoja notkahduksia, syöt todennäköisesti sopivalla rytmillä.

Vaikuttavatko tunteesi syömiseen?

Joskus syöminen voi liittyä mielialojen vaihteluun ja tunteisiin (Lisätietoa tunteista). Joskus syömme suruumme, lohduttaaksemme tai rauhoittaaksemme itseämme. Tällöin esimerkiksi stressin (Lisätietoa stressistä), tylsistymisen ja ahdistuksen (Lisätietoa ahdistuksesta) tunteita haluaa helpottaa syömällä. Olo voi helpottua hetkeksi, mutta ikävä tunne palaa; joskus entistä vaikeampana. 

Jos huomaat syöväsi muuhun kuin nälkääsi, pysähdy kuuntelemaan mielialaasi ja tunteitasi. Voit myös miettiä, missä tilanteissa tunnesyömistä usein tapahtuu. Onko tilanteissa jotakin yhteistä? Kun tunnistat tunnesyömistä laukaisevat tekijät, voit ennakoida ja hallita niitä paremmin. 

Yritä keksiä ikävään oloosi muita ratkaisuja kuin syöminen. Voitko jutella tai viestitellä kaverisi kanssa, käydä kävelemässä tai vaikkapa kuunnella musiikkia? 

Voit myös arjen pienillä teoilla vaikuttaa siihen, ettei tunnesyöminen ala hallita elämääsi. Voit pitää kaappisi tyhjinä herkuista, jolloin mielitekojen toteuttamiseksi joutuu nähdä enemmän vaivaa. 

Kun syöt tasaisesti päivän mittaan, nälkä ei kasva liian suureksi ja viereystilasi pysyy hyvänä. 

Muualla verkossa 

Monipuolinen ruoka auttaa voimaan hyvin – Martat

Ravitsemus – Smart Moves -hanke

Millainen ruoka on hyväksi? – Mieli ry

Anna palautetta

Herättikö lukemasi sinussa ajatuksia? Vastasiko sisältö odotuksiasi? Saitko tietoa ja tukea tilanteeseesi? Anna meille palautetta nimettömällä verkkokyselyllä. Arvostamme mielipidettäsi!