Hyppää sisältöön

Ahdistus

Kaikki ihmiset kokevat joskus ahdistusta. Ahdistuksen tunnetta ei voikaan välttää kokonaan, koska sen tehtävänä on varoittaa meitä vaarallisista tilanteista ja motivoida ratkaisemaan arjen ongelmia. Ahdistus voi vaihdella kestoltaan ja voimakkuudeltaan paljon.  

Ahdistus kuuluu ajoittain elämään 

Ajoittain esiintyvänä lievä ahdistuneisuus kuuluu kaikkien elämään. Kun ahdistus jonkin asian suhteen kasvaa (esim. tenttiahdistus), myös paine asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi lisääntyy (tenttiin lukeminen). Voikin ajatella, että ahdistuksen tunne motivoi meitä tekemään asian eteen jotakin.

Ahdistus eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on yleensä jokin konkreettinen asia tai tilanne. Ahdistuneena on vaikeampi nimetä, mistä tunne johtuu. Se liittyy enemmän sisäisiin asioihin: se on reaktio epämääräiseen, etäiseen ja jopa tunnistamattomaan vaaraan. 

Lievästä esiintymisjännityksestä hallitsemattomaan ahdistukseen

Ahdistus voi vaihdella kestoltaan ja voimakkuudeltaan paljon: minuuteista vuosiin ja lievästä jännityksestä paniikkikohtauksiin. Esimerkiksi esiintymistilanteeseen liittyvä jännittäminen voi vireyttää hyvään suoritukseen ja se laukeaa, kun esitys on ohi.

Voimakas ja hallitsematon ahdistus ei kuitenkaan lisää toimintakykyä tai motivoi muuttamaan asiantilaa, vaan päinvastoin. Esimerkiksi tentti ahdistaa niin paljon, ettei pysty aloittaman tenttiin lukemista. 

Ahdistus ilmenee monin eri tavoin ja vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti:  

  • huolestuneisuutena  
  • sisäisenä levottomuuden tunteena  
  • jännittyneisyytenä 
  • epämääräisenä pelkona
  • jopa kauhun ja paniikin tuntemuksena.

Ahdistuneisuuden merkkejä 

Tunteissa 

  • epärealistinen ja kohtuuttoman voimakas pelko 
  • ärtyneisyys, vihaisuus 
  • kireys ja hermostuneisuus 
  • kärsimättömyys 
  • hämmentyneisyys  

Ajatuksissa 

  • huoli menneestä ja tulevasta 
  • asioiden vatvominen 
  • keskittymisvaikeudet 
  • muistiongelmat 
  • vaikeus tehdä päätöksiä 
  • ajatuksen vilkkaus tai katkeaminen 
  • mieleen jäävät unet 
  • irrallisuuden ja vierauden tunne 
  • levottomuus

Kehossa 

  • sydämen tykytys ja nopea pulssi 
  • puristus tai painontunne rinnassa 
  • hengityksen salpautuminen, nopeus tai pinnallisuus 
  • tukehtumisen tunne 
  • vatsaoireet, pahoinvointi 
  • punastuminen 
  • vapina 
  • univaikeudet 
  • erilaiset kivut  

Toiminnassa 

  • tilanteiden ja ihmisten välttäminen 
  • sosiaalisten tilanteiden jännittäminen 
  • päihteiden käytön lisääntyminen 
  • pakko-oireet  

Milloin kysesssä on ahdistus ja milloin  ahdistuneisuushäiriö?  

Raja tavalliseen elämään kuuluvan ahdistuksen ja arkea ja elämistä haittaavan ahdistuneisuushäiriön välillä on häilyvä. Ahdistuneisuushäiriöstä voi puhua, kun ahdistuneisuus on tilanteeseen nähden kohtuuttoman voimakasta ja hallitsematonta. Ahdistuneisuushäiriön tunnusmerkkejä ovatkin: 

  • ahdistuneisuus on pitkäkestoista 
  • ahdistus on voimakasta ja toimintakykyä rajoittavaa 
  • ahdistus vaikuttaa työhön, opiskeluun, muuhun elämään ja ihmissuhteisiin. 

Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja pakko-oireinen häiriö. Ahdistuneisuushäiriöt ovat melko yleisiä mielenterveyshäiriöitä, ja niitä sairastaa arviolta 4-5 % väestöstä. Ahdistuneisuushäiriöön voit hakea apua esim. opiskelijaterveydenhuollosta. 

 

Muualla verkossa

Rentoutus tunteiden säätelijänä – Mielenterveystalo 

Oiva-hyvinvointiohjelma – Suomen mielenterveysseura 

Tietoa ahdistuneisuushäiriöistä – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos