Hyppää sisältöön

Jännittäminen

 

Kun edessä on itselle haastava tilanne, on jännittäminen täysin luonnollista. Jännittämistä ei pitäisikään hävetä tai kieltää. Kulttuurissamme saatetaan ajatella, että jännitys ei saisi näkyä. Tästä peittelystä voi syntyä harha, ettei kukaan muu jännitä. Kuitenkin valtaosa meistä jännittää silloin tällöin erilaisia vuorovaikutus- ja esiintymistilanteita. Suomalaisista 70 % kokee joskus jännittävänsä esiintymistilanteissa.

Vireytyminen valmistaa tilanteeseen

Jännittämisen voi helposti ajatella ennustavan heikkoa suoritusta. Kuitenkin sopiva jännitys kuuluu hyvään suoritukseen, koska näin virittäydymme tilanteeseen. Vireytyminen kertoo siitä, että edessä on tärkeä tilanne. Tällöin kehomme ja mielemme virittyy vastaamaan haasteeseen ja pyrkii nostamaan suorituskykyä.

Vireytymisen saa aikaan sympaattisen hermoston aktivoituminen. Kehossa tämä aktivoituminen voi tuntua muun muassa sydämen lyöntitiheyden kasvuna, hengityksen kiihtymisenä, hikoiluna tai käsien tärinänä.

Kyse on luonnollisesta reaktiosta, mutta moni meistä reagoi näihin oireisiin jännittämällä. Tällöin kehossa tuntuvia tuntemuksia säikähtää. Herää pelko, että punastuminen, hikoilu tai tärinä näkyvät ulospäin. Epävarmuus ja ajatukset epäonnistumisesta valtaavat mielen, mikä vain vahvistaa kehon reaktiota.

Tunnista missä jännittäminen tuntuu

Omaa jännitystä kannattaa opetella tuntemaan.

  • Missä kehon osissa ja miten jännittäminen tuntuu?
  • Entä koetko tuntemukset ennen jännittävää tilannetta, sen aikana vai jälkeen?

Kun opit tunnistamaan tuntemuksesi, voit oppia hyväksymään ne luonnollisina reaktioina sekä löytämään niihin rauhoittumis- ja rentoutuskeinoja. Lisäksi tunnistamalla sinulle pahimmat tilanteet voit löytää sopivat selviytymiskeinot tilanteisiin

Esiintymisjännitys on yksilöllistä

Esiintymisjännitys on monelle tuttu kokemus. Lyhytaikaisesti koettuna tällainen paine voi olla hyödyllistä. Ongelmaksi jännitys muodostuu, jos se estää kokonaan tilanteesta suoriutumisen ja alkaa selvästi rajoittaa omaa elämää.

Yleisimpiä esiintymisjännitykseen liittyviä kehollisia tuntemuksia ovat sydämen sykkeen kiihtyminen, punastuminen, hikoilu ja vapina. Saatamme myös kokea levottomuutta ja hermostumista. Osalla mieli täyttyy ahdistavista ajatuksista, joissa oma esitys näyttäytyy epäonnistuneena ja huonona. Toisilla ajatus tuntuu kulkevan oudosti ja keskittyminen asiaan on hankalaa.

Yksilöllisyys näkyy myös siinä, missä esiintymisen vaiheessa jännitystä ilmenee. Osalla jännittäminen on voimakkainta ennen esitystä, kun tilanteeseen valmistaudutaan ja sitä odotetaan. Toiset kokevat jännittämisen huipun juuri esityksen alettua ja jännittäminen saattaa helpottua, kun on päässyt vauhtiin. Osa jännittää voimakkaasti loppuun saakka, mutta tilanne helpottuu, kun esitys on ohi. On myös niitä, joilla tuskallisin kokemus liittyy esityksen jälkeiseen tilaan, esimerkiksi oman suoriutumisen liiallisen kritisoimiseen.

Millainen on hyvä esiintyjä?

Jotkut arvioivat hyväksi esiintyjäksi sellaisen henkilön, jonka jännitys ei lainkaan näy ulospäin. Tätä ei kuitenkaan yleisesti voida pitää hyvän esiintyjän tunnusmerkkinä. Moni kokenut ja hyvä esiintyjä jännittää paljon.

Jännittämisen puuttuminen voi puolestaan olla monessa tilanteessa suurempi ongelma kuin jännittäminen. Jos esimerkiksi esitelmän pitäminen ei jännitä lainkaan, saattaa myös valmistautuminen siihen jäädä heikoksi.

Esiintymisen laatu ja koettu jännittäminen eivät siis ole suorassa yhteydessä toisiinsa. On myös tärkeää muistaa, ettei jännittäminen ja siihen liittyvien tuntemusten ilmeneminen tarkoita sitä, että esitys olisi mennyt huonosti tai epäonnistunut.

Lähteenä mm. Minna Martin, 2017: Saa jännittää. Jännittäminen voimavarana.

Muualla verkossa

Jos pelottaa ja jännittää – Mieli Suomen mielenterveys ry

Jännitys – Mieli Suomen mielenterveys ry

Jännittääkö? Apua ja tietoa jännityksen kohtaamiseen – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Jännittäminen osana elämää -opiskelijaopas – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Jännä juttu -verkko-ohjelma – Headsted