Jännittäminen on luonnollinen osa elämää. Lähes kaikkia jännittää joskus. Erityisesti tilanteissa, joissa joudumme yllättävän haasteen eteen, on jännittäminen hyvin tavallinen reaktio. Myös vuorovaikutustilanteet aiheuttavat monille jännittämistä. Sosiaaliset pelot tarkoittaa vuorovaikutustilanteissa ilmenevää jännitystä ja ahdistusta, joka aiheuttaa merkittävää toiminnallista haittaa ja yksilöllistä kärsimystä.
Osalla ahdistuneisuus ja pelko liittyvät enimmäkseen tiettyihin tilanteisiin, kuten esimerkiksi esiintymiseen tai ruokailuun. Toisilla ahdistuneisuus on laaja-alaisempaa ja esiintyy sosiaalisissa tilanteissa vieraiden ja myös tuttujen kanssa.
Noin viidennes aikuisväestöstä kokee jossain kohtaa elämäänsä sosiaalista jännittämistä. Sen sijaan päivittäiseen elämään merkittävää haittaa sosiaalisten tilanteiden pelko aiheuttaa viidelle prosentille väestöstä. Korkeakouluopiskelijoista noin kolmannes kokee sosiaaliset tilanteen, kuten esiintymisen, ongelmalliseksi jännittämisen vuoksi.
Jokainen jännittää omalla tavallaan
Sosiaaliseen jännittämiseen liittyy yleensä pelko toisten arvostelun kohteeksi joutumisesta, itsen nolaamisesta ja torjutuksi tulemisesta. Nämä kokemukset ovat raskaita, ja haittaavat osaltaan mm. opintoja, ihmissuhteita sekä henkistä hyvinvointia.
Jännittäminen on myös yksilöllistä. Eri ihmiset kokevat erilaiset sosiaaliset tilanteen jännittäviksi. Yhtä jännittää esimerkiksi vieraiden ihmisten kohtaaminen, toista esitelmän pitäminen ja kolmatta ryhmätyöt.
Jännittäminen tuntuu niin kehossa kuin mielessä: punastuttaa, pulssi kiihtyy, ääni värisee ja ajatukset takkuavat. Asennoituminen näihin tuntemuksiin vaikuttaa oleellisesti siihen, lisääntyykö vai väheneekö jännittäminen.
Jos tulkitsemme tuntemukset uhkaavaksi ja hävettäväksi, on todennäköistä, että kokemamme jännitys kasvaa. Sen sijaan lempeä ja myötätuntoinen suhtautuminen tuntemuksiin saa jännityksen kokemuksen vähenemään.
Mistä sosiaaliset pelot johtuvat?
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon vaikuttavat niin yksilöön kuin ympäristöön liittyvät tekijät. On arvioitu, että noin kolmannes sosiaalisesta jännittämisestä määräytyy geneettisesti, eli on riippuvainen synnynnäisestä temperamentistamme.
Myös ympäristötekijät vaikuttavat sosiaalisten tilanteiden pelon syntyyn. Kontrolloiva ja ankara kasvatustyyli, opitut käyttäytymistavat tai traumaattiset kokemukset, kuten kiusaaminen, saattavat vaikuttaa sosiaalisen jännittämisen kehittymiseen.
Muualla verkossa
Tutustu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja Headstedin sivuihin
Jännittääkö? Apua ja tietoa jännityksen kohtaamiseen – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas. – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Jännä juttu -ohjelma – Headsted
ANNA PALAUTETTA
Herättikö lukemasi sinussa ajatuksia? Vastasiko se odotuksiasi? Saitko tietoa ja tukea tilanteeseesi? Anna meille palautetta nimettömällä verkkokyselyllä. Arvostamme mielipidettäsi!