Yksinäisyys koskettaa monia

Yksinäisyys koskettaa monia


Yksinäisyys koskettaa valtaosaa ihmisistä jossain elämänvaiheessa. Yksinäisyys voi olla hetkittäistä, se voi liittyä tiettyihin tilanteisiin. Yksinäisyys voi olla myös pysyvämpää ja ulottua monelle elämänalueelle. Joillakin yksinäisyys helpottaa ajan myötä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Toisia yksinäisyys koskettaa syvemmin, ja osa ihmisistä joutuu kulkemaan yksinäisyyden tunteen kanssa läpi koko elämän.

Yksinäisyys koskettaa valtaosaa ihmisistä jossain elämänvaiheessa.

Tavallisimmin yksinäisyys mielletään läheisten ihmisten puuttumiseksi. Toisaalta myös ne, joilla näyttää olevan paljon ihmisiä ympärillään voivat kokea sisimmässään kipeää, emotionaalista yksinäisyyttä – tunnetta läheisten ihmissuhteiden puuttumisesta. Sosiaalisesta yksinäisyydestä on puolestaan kyse silloin, kun yksinäisyys liittyy sosiaalisen verkoston puuttumisen tai tunteeseen, ettei kuulu mihinkään ryhmään.

Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys. Yksinolo voi myös olla positiivinen voimavara. Yksinolo voi antaa mahdollisuuden rentoutua ja rauhoittua oman itsensä ja ajatustensa kanssa. Yksin oleminen on yhtä tärkeää kuin yhdessäolo. On tärkeää oppia viihtymään yksin.

Yksinäisyydelle löytyy monia syitä

Yksinäisyydelle ei ole yksittäistä syytä tai selitystä. Yksinäisyyden kokemuksella on monesti useita syitä ja ne voivat vaihdella eri ihmisillä, eri elämänvaiheissa.

Elämäntilanteen muutos

Ihminen kokee usein yksinäisyyttä, kun hänen elämäntilanteensa muuttuu. Yksinäisyys korostuu monesti nuoren aikuisen elämässä, jolloin tapahtuu samanaikaisesti useita isoja elämänmuutoksia, kuten

  • irtautuminen vanhemmista ja lapsuuden perheestä
  • opiskelun aloittaminen
  • kotoa pois muuttaminen ja siirtyminen uuteen opiskeluympäristöön

Siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen asettaa monenlaisia haasteita. Vastuunottaminen omasta elämästä voi tuntua pelottavalta. Epävarmuus tulevaisuudesta huolettaa. Yksinäisyyden tunteita voi voimistaa parisuhteen päättyminen sekä pitkään jatkunut sinkkuus. Osa voi kokea yksinäisyyttä, kun aloittaa seurustelusuhteen tai uuden elämänvaiheen avo- tai avioliitossa.

Opiskelijakulttuuri ja itsenäinen opiskelu

Opinnoissa korostetaan monesti yksilöllisiä suorituksia ja itsenäistä työskentelyä. Monilla aloilla ei myöskään ole yhtä tiivistä opiskeluryhmää kuin peruskoulussa ja lukiossa. Vain hieman yli puolet opiskelijoista kokee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään. Moni asuu yksin.

Vain hieman yli puolet opiskelijoista kokee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään.

Suomalaiseen kulttuuriin ja erityisesti opiskelijakulttuuriin liittyy voimakas alkoholinkäyttö. Jos haluaa välttää alkoholipitoisia tilanteita, voi helposti jäädä sosiaalisten tapahtumien ulkopuolelle. Tämä voi lisätä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Puutteet sosiaalisissa taidoissa

Joskus osaamattomuus toimia sosiaalisissa tilanteissa aiheuttaa kierteen, joka voi johtaa yksinäisyyteen. Puutteet keskeisissä sosiaalisissa taidoissa, kuten toisten huomioimisessa ja kuuntelemisessa tai vaikkapa keskustelun avaamisessa, hankaloittavat muiden ihmisten kanssa toimimista ja kontaktien luomista. Mikäli harjoitusta erilaisista sosiaalista tilanteista ei tule, eivät sosiaaliset taidot myöskään pääse kehittymään paremmiksi. Kierre yksinäisyyteen on tällöin mahdollinen.

Kiusaaminen

Kiusatuksi joutuminen voi vaikeuttaa kavereiden saamista vielä aikuisuudessa. Kiusaaminen jättää usein kipeitä haavoja. Voi olla vaikeaa luottaa ihmisiin vielä kiusaamisen päätyttyäkin. Ystävyyssuhteiden solmiminen pelottaa.

Kokemukset yksinjäämisestä tuntuvat pahalta. Tämä lisää helposti kyynisyyttä ja epäuskoa siihen, että kavereiden saaminen olisi mahdollista. Kiusatuksi joutunut alkaa helposti syyttää itseään ja voi uskoa myöhemminkin elämässään, ettei kelpaa kenenkään kaveriksi.

Joskus kiusaamiskokemukset ovat jättäneet niin syvät haavat, että niistä on vaikea päästä itse yli. Silloin kannattaa hakea itselleen keskusteluapua esimerkiksi psykologilta.

Lapsuuden kokemukset

Jos lapsena ei ole saanut kokea riittävästi läheisyyttä tai on tullut usein torjutuksi, voi tuntua vaikealta luoda läheistä ystävyyttä aikuisenakin. Yksin olemisen turvallinen kokemus on välttämätöntä lapsuudessa, jotta voi kokea yksinäisyyden positiivisena voimana myöhemmin elämässään.

Persoonallisuudenpiirteet, esimerkiksi ujous

Ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia temperamentiltaan. Ujon henkilön voi olla vaikeampaa tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Temperamentiltaan ulospäin suuntautunut onnistuu helpommin.

On tärkeää tuntea ja hyväksyä oma temperamenttinsa. Ujon ihmisen ei tarvitse muuttua sosiaalisemmaksi. Ujo voi sen sijaan pohtia, mitkä ovat hänelle helppoja ja luontaisia tapoja ottaa kontaktia toiseen ihmiseen. Sähköpostit, tekstiviestit ja nettikeskustelut voivat helpottaa viestimistä ja omista tunteista kertomista.

Ujous on myös voimavara, eikä se välttämättä lainkaan estä tai vaikeuta suhteiden solmimista. Ujoudesta on myös hyötyä ja etua. Ujoja ihmisiä pidetään muita empaattisempina, miellyttävämpinä ja luotettavimpina. On tärkeää voida hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on – silloin toisetkin hyväksyvät sinut helpommin.

Kuinka murtaa yksinäisyys?

Yksinäisyyden murtamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. On hyvä tuntea itsensä ja tunnistaa itselleen sopivat keinot.

Yksinäisyys voi tuntua joskus kipeältä ja masentavalta. Se saattaa myös hävettää, jolloin sitä alkaa helposti peitellä muilta. Kuitenkin oman tilanteen hyväksyminen sellaisena kuin se on, vähättelemättä tai paisuttelematta on tärkeä askel eteenpäin.

Osallistu tapahtumiin

Monesti ajatukset saa pois omasta yksinäisyydestä, kun lähtee liikkeelle ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Vaikka voi tuntua vaikealta lähteä kotoa, se voi vaikuttaa myönteisesti omaan mielialaan.

On olemassa monenlaisia kiinnostavia tapahtumia ja harrastuksia, joihin voit osallistua. Vaikka ystäviä ei heti uudesta harrastuksesta löytyisikään, mieluinen harrastus tuottaa jo itsessään mielihyvää. Tapahtumia on monenlaisia, esimerkiksi

  • opiskelujärjestöjen järjestämä toiminta
  • liikuntaharrastukset
  • yhdistys- ja järjestötoiminta
  • käsityö- ja nikkarointiharrastukset
  • musiikkiharrastukset

Yksi mahdollisuus on ilmoittautua mukaan erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä omalla paikkakunnalla, omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Vapaaehtoistoiminnassa voi tehdä tärkeää työtä, jonka kautta voi kokea itsensä merkitykselliseksi.

Joskus voi tuntua liian vaikealta tai ahdistavalta osallistua epämiellyttävän tuntuisiin tai uusiin tilaisuuksiin. On tärkeää kuulostella itseään siinä, millaisen askeleen on valmis ottamaan. Jos tuntuu vaikealta osallistua tapahtumiin tai puhua tuntemattomille, voi olla viisasta toimia rauhallisemmin ja itseään kunnioittaen.

Murra haitalliset ja kielteiset ajattelumallit

Yksinäisyyden taustalla voi olla hylätyksi ja torjutuksi tulemisen kokemuksia, pahimmillaan jopa kiusaamista. Tällaiset kokemukset vievät ymmärrettävästi rohkeutta tutustua muihin. Helposti jää miettimään ”miksi en kelpaa muille”. Joskus tällainen ajattelutapa ”jää päälle”, jolloin alkaa itsekin uskoa että itsessä on jotain vikaa.

Välillä on hyvä murtaa omia lukkiutuneita ja kielteisiä ajattelutapoja. Joskus voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, onko itselläni sellaisia ennakkoajatuksia tai toimintamalleja, jotka ehkä vaikeuttavat kavereiden saamista.

Harjoittele sosiaalisia taitoja

Vaikka omissa sosiaalisissa taidoissa olisi puutteita, on niitä mahdollista harjoittaa paremmiksi – aivan kuin mitä tahansa taitoja. Asettamalla itselleen sopivankokoisia haasteita, voi altistaa itseään erilaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Niissä voi treenata erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten esimerkiksi keskustelun avaamista, toisen kuuntelua ja keskustelun ylläpitoa. Pikkuhiljaa omat taidot voivat kehittyä paremmiksi ja kanssakäyminen muiden kanssa helpottuu.

Yksinäisyyden hyväksyminen osaksi omaa elämää

On luonnollista kaivata ihmisiä ja ystäviä lähelleen, mutta toisinaan yksinäisyyden tunne saattaa helpottaa, kun sen kykenee hyväksymään osaksi elämäänsä. Hyväksymistä auttaa, jos oppii nauttimaan yksinäisyyden hyvistä puolista.

Yksinäisyyden ”sietäminen”

Moni kokee, että yksinäisyyttä on helpompi sietää päivisin, kun tietää toisten ihmisten olevan töissä ja opiskelemassa. Monesti yksinäisyyden tunteet tuntuvat voimakkaimmilta iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin ihmisillä on vapaa-aikaa. Yksinäisyys voi tuntua voimakkaammalta, kun vilkkaan päivän jälkeen palaa hiljaiseen kotiinsa ja jää yksin omien ajatustensa kanssa.

Yksinäisyyttä voi opetella sietämään. Jokainen ihminen joutuu viettämään eripituisia aikoja yksin. Yksinäisyyttä ei kannata paeta pakonomaisesti tai peittää esimerkiksi liialla tekemisellä. Joskus on hyvä pysähtyä omien ajatusten ääreen ja harjoitella yksinoloa.

Tutustu verkon ja sovellusten tarjoamiin mahdollisuuksiin

Verkossakin on paljon erilaisia harrastusryhmiä, keskusteluryhmiä ja chatteja, joiden kautta voi tutustua ihmisiin. Myös erilaisia sosiaalisen median palveluita tai sovelluksia on olemassa, jotka voivat helpottaa erilaisten kontaktien luomista.

Jos yksinäisyys tuntuu pahalta, hae apua

Joskus yksinäisyyden kokemukset voivat olla niin voimakkaita, että ne vaikeuttavat tavallista elämää. Silloin on hyvä hakea ulkopuolista apua.
Yksinäisyyteen saattaa liittyä masennuksen ja arvottomuuden kokemuksia, joihin kannattaa hakea apua. Apua voi hakea

  • lääkäriltä
  • terveydenhoitajalta
  • psykologilta
  • psykoterapeutilta
  • korkeakoulupastorilta
  • tuutoreilta

On tärkeää, ettei pahan olon kanssa jää liian pitkäksi aikaa yksin. Monesti keskusteluapu ulkopuolisen kanssa voi avata uusia näkökulmia ja auttaa pääsemään eteenpäin.

Nyytin chatissa voit jakaa omia ajatuksia ja lukea toisten kokemuksia mm. tutustumisesta, yksinäisyydestä ja erilaisista elämää koskettavista asioista.


Tutustu myös

Jännittäminen on luonnollista

Kaverit ja ystävät täydentävät elämää

Liiallinen häpeä on haitallista

Mistä seurustelukumppani?

Minä ja muut

Parisuhde päättyy

Seurustelu ja parisuhde

Syyllistytkö liiaksi?

Treenaa sosiaalisia taitoja

Ujona elämässä

Ymmärrä omaa temperamenttiasi

Muualla verkossa

Sosiaalisten tilanteiden pelko – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää – Suomen Mielenterveysseura

Viihdytkö seurassa? – I love arki (YTHS)

Yksinäisyys – Mielenterveyden keskusliitto

Yksinäisyys – Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö

Yksinäisyyskone – Helsingin Sanomat

Kirjallisuutta

Heiskanen, T. & Saaristo, L. (toim.) 2011. Kaiken keskellä yksin. PS-kustannus.

Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2008. Hyvä itsetunto. WSOY.

Keltikangas-Järvinen, Liisa 2008. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. WSOY.

Mattila, Juhani. 2005. Ujoudesta, yksinäisyydestä. WSOY.

Opinnäytetöitä yksinäisyydestä Nyytin verkkosivuilla.

Nevalainen, V. 2009. Yksinäisyys. Edita.

Saari, J. 2010. Yksinäisten yhteiskunta. WSOY.