Hyppää sisältöön

Liikkuminen

Liikkuminen pitää kehon ja mielen kunnossa

Liikkuminen lisää kehon vastuskykyä monille taudinaiheuttajille. Hyväkuntoisena siedämme paremmin stressiä, muistimme toimii ja olemme muutenkin aktiivisempia.  Liikkumisen tuottama hyvä olo perustuu fysiologiaan. Aivomme tuottavat niin sanottuja hyvän olon hormoneja: endorfiineja ja enkefaliineja. Ne estävät muun muassa kipuärsykkeiden kulkua ja lisäävät hyvänolon tunnetta. 

Jo muutama liikuntakerta viikossa kohentaa yleiskuntoa, parantaa lihasvoimaa ja tasapaino- sekä koordinointikykyä. Oivallinen keino pitää huolta itsestä ja hyvinvoinnista on liikkua luonnossa.   

On hyvä muistaa sovittaa liikkuminen omaan henkiseen ja fyysiseen tilanteeseen. Liikkuminen on mitoitettu oikein, kun se tuntuu nautittavalta treenin jälkeenkin. On tärkeää, että liikunnasta nauttii ja siitä kokee iloa. Liikunnan harrastamisessa on tärkeää muistaa myös kohtuus: lepo ja taukopäivät liikunnasta auttavat kehoa palautumaan.   

Liikkuminen vaikuttaa mielenterveyteen  

Liikkuminen on hyvä mielenterveyden itsehoitokeino, sillä se lievittää monia psyykkisiä oireita. Liikunnan on todettu lievittävän esimerkiksi masennusta ja ahdistusta.

Liikkumisen vaikutus mielenterveyteen perustuu muutoksiin aivojen välittäjäaineissa. Lisäksi liikkuminen vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, mikä virkistää aivotoimintaa ja ajattelua. Liikunta myös helpottaa rentoututumista, sillä liikunta saa ylikierroksilla käyvässä ihmisessä aikaan reaktioita, jotka helpottavat rentoutumaan.  

Liikkumisella on monia myönteisiä vaikutuksia kuten: 

  • virkistää aivotoimintaa ja ajattelua
  • kohottaa mielialaa ja vireyttä
  • estää tai lieventää alakuloisuutta ja ahdistusta
  • vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä
  • helpottaa unentuloa
  • parantaa opintosuorituksia
  • auttaa löytämään uusia ystäviä
  • lisää itsetuntoa

Tärkeää on muistaa, että mielenterveyttä tukeva liikunta ei tarkoita vain suorituksiin tähtävää urheilu- tai kuntoliikuntaa, vaan kaikenlaista liikkeelle lähtemistä paikalla olemisen sijaan – oman jaksamisen ja olotilan mukaan.  

Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti myös fysiikkaa

  • pitää selkäsairaudet loitolla
  • pitää painon kurissa
  • lisää oman kehon hallintaa
  • estää sydän- ja verisuonitauteja, alentaa verenpainetta
  • parantaa hapenottokykyä ja vastustuskykyä
  • vahvistaa niveliä ja parantaa niiden toimintaa
  • vahvistaa luustoa ja estää osteoporoosia

Liikuntaan voi jäädä koukkuun

Liikunnan harrastaminen saattaa joskus kehittyä riippuvuudeksi, etenkin jos liikunta on pakonomaista, toistuvaa ja rankkaa. Pakonomaisesti liikkuva voi saada vieroitusoireita, jos ei pääse toteuttamaan päivittäistä liikuntasuoritustaan. Vieroitusoireita ovat mm. levottomuus, ahdistus ja syyllisyydentunto.

Liikunnasta saattaa jokus tulla myös riippuvaiseksi, etenkin jos liikunta on pakonomaista, toistuvaa ja rankkaa. Syömishäiriöihin, kuten anoreksiaan liittyy usein pakonomaista liikkumista. Pakonomaisesti liikkuva voi saada vieroitusoireita, jos ei pääse toteuttamaan päivittäistä liikuntasuoritustaan.

Oireina voi olla mm.

  • levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia
  • ahdistusta ja jännittyneisyyttä
  • syyllisyydentuntoa
  • päänsärkyä ja muuta ruumiillista kipua.

Kohtuullinen liikunta ei vahingoita tervettä ihmistä. Väärin toteutettu liikunta sen sijaan lisää tapaturma- ja vammautumisriskiä. Riski lisääntyy, jos ei ota huomioon terveydentilaa eikä peruskuntoa tai sortuu liian rankkaan fyysiseen kuormitukseen.

On tärkeää, että liikunnasta nauttii ja siitä kokee iloa.

Muualla verkossa 

Hyvinvoiva minä – Korkeakoululiikunta / Student Life

Liikunnan hyödyt – Suomimies

Liikunta – Smart Moves

Liikunta – kehon kuunteleminen – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Liikutko riittävästi? – I love arki (YTHS)

Opiskelijoiden Liikuntaliitto

Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua – Terveyskirjasto

Tietoa terveysliikunnasta – UKK-instituutti