3.12.2020
Itsemyötätunto voidaan nähdä ihmisyyttä perustavasti luonnehtivana ilmiönä. Sitä esiintyy yli kulttuurirajojen eri tasoisesti eri ihmisillä ja ihmisryhmillä. Voidaankin ajatella, että samoin kuin myötätunto, myös itsemyötätunto on ihmisyytemme ydintä: rakentavaa ja ystävällistä asennoitumista omaan itseemme. Tiedetään myös, että esimerkiksi opiskelijoilla vaikuttaa olevan ryhmänä suurempi itsemyötätunto suhteessa muihin ryhmiin.
Toisaalta tiedetään, että myös itsekriittisyys on yleistä opiskelijoiden keskuudessa, mille saattaa luoda painetta myös ympäristön odotukset. Tutkimus osoittaa, että itsemyötätuntoa ei ole koskaan liian myöhäistä vahvistaa, vaan oikeastaan päinvastoin: parempaa suhdetta itseen vahvistetaan usein juuri nuoruudessa ja myös iän myötä.
Kuinka itsemyötätunto kehittyy ja kuinka sitä voi edistää?
Itsemyötätunto ei ole mikään persoonallisuudestamme erillinen osa-alue, vaan se kehittyy hoivan myötä jokaiselle jonkin suuruisena pienestä pitäen. Itsemyötätuntomme voi muokkaantua kuitenkin varsin hauraaksi osaksi minuutta olosuhteissa, joissa lapsi on joutunut kokemaan kaltoin kohtelua ja jäänyt vaille rakkautta. Yhteiskunta, lapsuuden ympäristö ja läheiset ympärillämme voivat kaikki vaikuttaa siihen, että koemme sen sijaan negatiivisia, itsekriittisiä ajatuksia, jotka ”imevät” henkisiä voimavarojemme ja haittaavat normaalia kehitystämme. Tällöin itsemyötätunnon vahvistamisesta on erityistä hyötyä samalla, kun pyrkii vaikuttamaan niihin ympäristön tekijöihin, joihin kohtuudella voimme itse vaikuttaa. Itsemyötätuntoa voi ja kannattaa vahvistaa itsenäisesti konkreettisilla taitoharjoitteilla, joita löytyy artikkelin lopusta.
Miksi itsemyötätunto on ratkaisevan tärkeä osa ihmisyyttä?
Koronakriisi on nostanut entistä vahvemmin keskusteluun kysymykset henkisen hyvinvoinnin tukemisesta. Yksilön tasolla henkistä hyvinvointia voidaan edistää vaikuttavasti emotionaalisella joustavuudella, jota itsemyötätuntotaidot juuri kehittävät. Erityisesti, kun opiskelemme ja työskentelemme etänä, lämpimällä suhteella itseemme on valtavan monitasoinen merkitys, paitsi hyvinvoinnille ja ihmissuhteille myös sille, mitä saamme aikaan. Tarkastellaan näitä kolmea näkökulmaa hieman syvemmin.
Itsemyötätunto ja henkinen hyvinvointi
Paineisissa tilanteissa ja epäonnistumisen tai epätoivon hetkellä armollinen suhtautuminen itseen on äärimmäisen tärkeää monesta syystä. Sen avulla myös vaikeina hetkinä on mahdollista kokea turvallisuuden tunnetta. Lynkkaamisen sijaan ystävällinen ääni puhelee meille kuin sanoen, että ”nämähän ovat pelkkiä ajatuksia ja tunteita, jollaisia jokainen rekisteröi joskus liikkuvan mielessään. Mitenkähän voisin auttaa rakentavasti itseäni juuri nyt?”. Itsemyötätunto on siitäkin hieno, että se antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihimme tässä hetkessä, vaikkemme voi muuttaa olosuhteita ympärillämme.
Olosuhteet ympärillä tuottavat välillä vaikeita tunteita ja koemme epäonnistumisia, joita saatamme hävetä ja joista saatamme jopa sättiä itseämme. Itsemyötätunto pitää huolen, ettemme jää loukkuun kritisoivan sisäisen tai sisäistetyn äänen keskelle. Se on tehokasta lääkettä stressiin seuraavien funktioiden kautta:
1) se auttaa erottamaan itsemme vaikeista tunteistamme
2) se auttaa näkemään mielen virran osana jaettua ihmisyyttä
3) se auttaa tukemaan rakentavasti itseämme vaikeina hetkinä.
Itsemyötätunto oppimisen ja kasvun kannalta
Epäonnistuminen erityisesti jossakin tärkeässä asiassa saattaa joskus hämärryttää perspektiivin tilanteen tarkasteluun. Näissä tilanteissa itsemyötätunto auttaa tutkimusten mukaan näkemään epäonnistumisen pikemminkin oppimiskokemuksena kuin uhkana. Se näyttäytyy esim. niin, että itsemyötätuntoinen ihminen siirtää rimaa opinnoissaan joustavasti erilaisten elämäntilanteiden ja voimavarojensa mukaan tiedostaen, että kukaan meistä ei toimi joka päivä samalla suorituskyvyllä. Psyykkinen joustavuus näyttäytyy siis siten, ettei epäonnistumista seuraakaan yrityksen lopahtaminen tai se, että tavoitteita pitäisi muuttaa välttämättä toisiksi. Lempeän suhtautumisen ja rakentavan sisäisen puheen avulla voimme palautua vastoinkäymisistä nopeammin ennalleen, mikä auttaa meitä pääsemään kohti itsellemme tärkeitä tavoitteita.
Vahvemman itsemyötätunnon avulla voi opiskelijana fokusoitua siihen, mikä on itselleni aidosti tärkeää, mikä näkyy vaikkapa opiskeluun liittyvissä tavoitteissa. Millainen suoritus olisi tässä tilanteessa sellainen, johon voisin olla itse tyytyväinen? Armollisen itsestä ajattelun ilmenee lisäksi merkityksissä, joita annamme toisten ihmisten mielipiteille. Löydämme sen avulla myös tasapainoisen tavan rajata sitä, kuinka paljon toisten mielipiteet vaikuttavat toimintaamme.
Itsemyötätunto ihmissuhteissa
Itsemyötätunto vaikuttaa ihmissuhteisiin ympärillämme ja on yhteydessä läheisempiin, myötätuntoisiin ihmissuhteisiin. Voisi kysyä: tarjoaako itsemyötätuntoinen ihminen sitä samaa lämmintä ja rehellistä rohkaisua eteenpäin myös lähimmäisilleen? Armollisuus itselle tutkimusten mukaan motivoi usein osoittamaan välittämistä myös muita kohtaan. Se toimii samalla voimavarana tilanteissa, kun tuemme toinen toisiamme. Tiedetään myös, että hyvä itsemyötätunto edistää oman toiminnan korjaamisen ja anteeksi pyytämisen taitoa.
Itsekriittinen suhde itseen puolestaan heijastuu monella epäedullisella tavalla ihmissuhteisiimme. Eräässä tutkimuksessa vähemmän itsemyötätuntoisella ihmisellä todettiin olevan vähäisempi kyky miellyttävyyteen. Toisessa tutkimuksessa itsekriittiset opiskelijat arvioivat sosiaaliset tilanteet vertaisryhmässä vähemmän miellyttäviksi kuin myötätuntoiset opiskelijat. Kokemus toimi myös toisinpäin ryhmätilanteessa: myös vertaiset arvioivat heidät vähemmän positiivisia tunteita herättäneeksi suhteessa itsemyötätuntoisiin opiskelijoihin. Vaali siis itsemyötätuntoa elämässäsi, jotta sinä ja ihmiset ympärilläsi voisitte mahdollisimman hyvin.
Harjoitteita itsemyötätunnon vahvistamiseksi:
Palauttavat asiat psykoterapeutti Maaret Kallion blogissa
Itsemyötätuntoharjoituksia Kristen Neffin Self-compassion -sivustolla (englanniksi)
Teksti: Laura Heimonen, hankepäällikkö, Myötätuntoa korkeakouluihin
Artikkeli on tehty osana hankkeen yhteistyötä Havaintoja ihmisestä -ohjelman kanssa. Ohessa on kuuntelulinkki Havaintoja ihmisestä -ohjelman lähetykseen 3.12 ”Opiskelija innostuu, kuormittuu ja uupuu”: https://areena.yle.fi/audio/1-50696788