Hyppää sisältöön

Mindfulness 

Mitä mindfulness on?

Mindfulness eli tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo tai tietoisuustaidot on yksinkertaisesti ilmaistuna huomion tarkoituksellista ja tuomitsematonta suuntaamista tiettyyn ärsykkeeseen niin, ettei siihen tarvitse reagoida.

Huomion voi suunnata

  • omaan hengitykseen
  • tunteisiin
  • ajatuksiin
  • kehon osaan
  • johonkin, mitä näkee, kuulee, haistaa tai maistaa.

Tuomitsemattomalla huomiolla tarkoitetaan omien ajatusten, tunteiden ja kehollisten aistimusten hyväksymistä tässä ja nyt sellaisina kuin ne ovat.

Meillä kaikilla on taipumus miettiä menneitä ja suunnitella tulevaa sen sijaan, että eläisimme täysin aistein nykyhetkessä. Tietoisesti läsnä olevina voimme valita, mihin suuntaamme huomiomme sen sijaan, että mielemme siirtyy kohteesta toiseen hallitsemattomasti. Läsnäolo on samalla lempeää uteliaisuutta ja avoimuutta itseään ja ympäröivää maailmaa kohtaan. 

Opettelemalla eriyttämään ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia toisistaan, kohtaamaan tunteet tunteina ja ajatukset ajatuksina, voi lisätä omaa hyvinvointia. Lisäksi tunteiden, ajatusten ja tuntemusten hyväksyminen sellaisena kuin ne tulevat vähentää niiden voimakkuutta.

Toisinaan hyväksyminen on erittäin hankalaa, mutta sitä voi onneksi opetella ja kehittää harjoitusten avulla.

Mindfulness on taito

Mindfulnessia harjoittelemalla voi tutkimusten mukaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Tutkimusten mukaan jo kuukauden säännöllinen harjoittelu vähentää stressiä ja masentuneisuutta yliopisto-opiskelijoilla. On hyvä muistaa, että kuten muidenkin uusien taitojen, myös mindfulnessin harjoittelussa tärkeää on säännöllisyys, joka tarkoittaa mielellään jokapäiväistä vähintään kymmenen minuutin harjoittelua. Harjoittamisen vaikutukset eivät siis näy heti.

Mindfulness-taitoja voi verrata esimerkiksi lukemiseen tai pyörällä ajoon, sillä kuten nekin, myös mindfulness vaatii sitkeää harjoittelua. Kun taidon ensin oppii, voi sen ottaa helpommin käyttöönsä silloin kun haluaa tai tarvitsee ja lopulta siitä voi tulla automaattisempi tapa reagoida.

Hyvä esimerkki opeteltujen mindfulness-taitojen soveltamisesta arkeen on niiden käyttäminen tilanteessa, jossa huoliajatukset pyörivät päässä silloin kun pitäisi mennä nukkumaan. Huolet saattavat kasvaa liioiteltuihin mittasuhteisiin, eikä uni tietenkään meinaa millään tulla. Tällöin huomion voi kohdistaa vaikkapa omaan hengitykseen tai voi alkaa käymään läpi oman kehon osia yksitellen, samalla hyväksyvästi havaiten omia tuntemuksiaan. Usein näitä keinoja käyttäessä nukahtaminen helpottuu huolien siirtyessä taka-alalle, mutta tämäkin siis vaatii sinnikästä harjoittelua.

Mitä mindfulness ei ole?

Usein ihmisillä on käsitys mindfulnessista rentoutusmenetelmänä. Mindfulness ei kuitenkaan ole rentoutumismenetelmä eikä sen tarkoituksena ole poistaa huonoa oloa, vaikka harjoituksista voikin seurata hyvänolon ja rentoutumisen tunteita.

Harjoituksia tekemällä voi oppia tarkastelemaan itseään ja omia kokemuksiaan eri tavalla, jolloin asioille annetut merkitykset voivat muuttua. Hankalista asioista voi oppia päästämään irti. Lisäksi voi oppia paremmin hyväksymään ja ymmärtämään, että kärsimys kuuluu jokaisen ihmisen elämään.

Mindfulnessia halutaan usein opetella myös siksi, että stressi ja muut vaikeat tunteet poistuisivat. Mindfulness ei kuitenkaan ikävä kyllä poista vaikeita tunteita, tuntemuksia, ajatuksia tai stressiä. Mindfulnessin avulla niihin voi kuitenkin oppia suhtautumaan eri tavalla, jolloin ne eivät enää tunnu niin pahalta. On hyvä muistaa, että niin kauan, kun vastustamme ”inhottavia” tunteita, ajatuksia tai tuntemuksia, keräävät ne vain lisää tilaa, voimaa ja valtaa.

Mindfulness-harjoittelijan ei kuitenkaan pidä olla tahdoton olento, joka vain hyväksyy kaiken ja tyytyy osaansa. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa ja onkin tärkeää opetella tunnistamaan nämä asiat ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan niitä. Esimerkiksi useita ympäristöön tai ihmissuhteisiin liittyviä asioita voi muuttaa tai niihin voi ainakin jollakin tavalla vaikuttaa. Omaa hyvinvointia voi lisätä syömällä säännöllisesti, nukkumalla hyvin, liikkumalla tarpeeksi ja erilaisia taitoja, kuten esimerkiksi tunnetaitoja harjoittelemalla.

Toisiin asioihin taas ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka kovasti yrittäisi tai haluaisi, ja sellaisia asioita vastaan taisteleminen on turhaa ja se vie energiaa. Tällaisia asioita voisi olla esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen. Tällöin on tärkeää kohdata ja käsitellä asiat ja niiden herättämät vaikeat tunteet ja sopeutua muutokseen, jolloin voi jatkaa matkaansa edes hieman helpommin eteenpäin.

Elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista. Kaikki meistä kokevat elämässään vastoinkäymisiä ja kärsimystä. Jollakin tasolla tiedämme tämän, mutta silti vastustamme sitä ja ajattelemme, että kun koemme surua tai fyysistä tai psyykkistä kipua, meissä on jotain vikaa. Kieltäminen ja välttely lisäävät kärsimystä.

Mitä hyötyä on tietoisuustaidoista? 

Tietoista läsnäoloa on tutkittu paljon ja sen tehokkuus on todettu sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia edesauttavana tekijänä. 

Tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoittaminen on avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin jakivun lievittämisessä. Sen lisäksi se voi olla monelle avain onnellisempaan, rennompaan ja tietoisempaan elämään. On havaittu, että läsnäolotaitojen säännöllinen harjoittaminen tukee myös fyysistä terveyttä. Aikuisten ohella lasten ja nuorten on todettu hyötyvän tietoisen läsnäolon harjoituksista ja saavan niistä apua keskittymiseen, rauhoittumiseen, tunteiden säätelyyn ja oppimiseen. 

Muita usein havaittuja vaikutuksia ovat: 

  • Lisää luovuutta ja positiivisia tunteita 
  • Kehittää oppimiskykyä ja parantaa muistia 
  • Kehittää vuorovaikutustaitoja
  • Vahvistaa itsetuntoa ja itsetuntemusta
  • Lisää stressinhallintataitoja
  • Kehittää kykyä rentoutua 
  • Lisää kykyä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on
  • Auttaa vähentämään erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita 
  • Lisää elämäniloa