Hyppää sisältöön

Ongelmanratkaisu

Arjessa törmäämme päivittäin erilaisiin pieniin tai isompiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vaikea opiskelutehtävä tai pommiin nukkuminen ja luennolta myöhästyminen. Ongelmana voidaan pitää tilannetta, jossa on tavoite, muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Elämisen ongelmat voivat olla sosiaalisia, kuten yksinäisyys, emotionaalisia, kuten ahdistus, terveydellisiä, kuten sairaudet tai kognitiivisia, kuten oppimisvaikeudet. Yleistä monille ongelmille on, että ne mutkistuvat pitkittyessään. Ongelmanratkaisu ei aina löydy hetkessä, mutta alla tietoa sen synnyttämisestä.

Ongelmanratkaisussa on monta vaihetta 

Ongelmanratkaisu voidaan nähdä prosessina, joka etenee erilaisten vaiheiden kautta. Esimerkiksi psykologi Graham Wallas on kuvannut ongelmanratkaisua neljän vaiheen kautta: 

  1. Valmisteluvaihe: ongelmaa työstetään ja asetetaan tavoitteita 
  2. Kypsyttelyvaihe: aihe jätetään hautumaan, esimerkiksi yön yli 
  3. Oivallusvaihe: ratkaisu syntyy jonkinlaisena ahaa-elämyksenä. Joskus asia sen sijaan kypsyy vähitellen.  
  4. Toteamisvaihe: ratkaisua testataan, minkä jälkeen se hyväksytään tai hylätään.  

Ongelmanratkaisuprosessia voidaan lähestyä myös kolmen eri osatekijän kautta: 

  1. Alkutila, jossa ongelma määritellään. Mistä on kysymys? 
  2. Keinot ongelman ratkaisemiseksi 
  3. Tavoitteet. Kun löydetään keinot ongelman ratkaisemiseksi, päästään tavoitetilaan.  

Ongelman ratkaisemiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä ja strategioita. Niitä voi myös opetella ja ottaa käyttöön läpi elämän. Tärkeintä on, että kokeilee rohkeasti erilaisia menetelmiä ja löytää itselleen sopivimmat. 

Strateginen ongelmanratkaisu 

Strateginen ongelmanratkaisu on malli, jota voidaan soveltaa mille tahansa kentälle ja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Menetelmä muodostuu kolmesta askeleesta: määrittely, tavoite ja kohtaaminen.

Ongelman määrittely

Ensimmäinen askel on määrittely. Ennen ratkaisun etsimistä sinun on tiedettävä, mikä tarkalleen on kohtaamasi ongelma. Yksi tapa määritellä ongelma on kysyä, mistä ongelma muodostuu, missä se on, milloin se ilmaantui, kuinka ja miksi se tapahtui. Toisin sanoen: on hyvä käyttää aikaa ongelman yksityiskohtien tunnistamiseen.  

Ongelman lähestyminen erilaisten kysymysten ja näkökulmien kautta helpottaa sen ratkaisua. Esimerkiksi jos ongelmana on esiintymisjännitys, voi ongelmaa määritellään uudelleen kysymällä itseltään: Mitä voisin tehdä, ettei minua jännittäisi niin paljon? Mitkä asiat saavat minut jännittämään? Millaisia vaihtoehtoja minulla on jännittämisen lieventämiseksi?  Asian pohtiminen eri näkökulmista antaa siihen uudenlaista ymmärrystä ja auttaa löytämään ongelmaan erilaisia ratkaisukeinoja.

Tavoite 

Kun ongelma on määritelty, sinun on saatava selville mitkä ovat tavoitteesi. Kysy itseltäsi, mitä haluat ja mikä on päämääräsi? Katso ongelmaasi tarkkaan ja visualisoi se haasteeksi uhan sijaan. Näin ongelmanratkaisusta tulee motivaation lähde, jonka tuloksena on alhaisempi stressitaso ja huomattavasti korkeampi tyytyväisyyden taso. 

Kohtaaminen 

Selvitettyäsi tavoitteen ongelman ratkaisemiseksi, on aika asettaa strategia sen toteuttamiseksi. Tässä kohtaa on hyvä miettiä ja tunnistaa, millainen strategia auttaa juuri sinua parhaiten tavoitteesi saavuttamisessa ja ongelmanratkaisussa. Strategioita on monia. Yhdenlainen keino kohdata ongelma on hyödyntää ratkaisukeskeistä menetelmää.  

Ongelmanratkaisussa auttaa itsetuntemus 

Kun itsensä tuntee hyvin, on helpompi kohdata haasteita arjessa ja löytää niihin toimivia ratkaisuja. Ongelmanratkaisussa onkin oleellisen tärkeää muistaa kuunnella itseään ja omia tarpeita ja tavoitteita. Voit kysyä itseltäsi: Mitä minä tarvitsen? Mikä minulle toimii? Millainen on minulle oikea tapa ratkaista tämä ongelma? 

Kuuntelemalla omaa sisintä, on elämäsi enemmän itsesi näköistä. Tällöin olet myös aktiivinen toimija elämässäsi. Asioita ei vain tapahdu, vaan sinä itse mahdollistat, osaat ja teet. Omat vahvuudet ja osaaminen kannattaa valjastaa hyötykäyttöön ongelmien ratkaisussa. Muutoksen aikaansaaminen vaatii itsetuntemusta.

“KUN ITSENSÄ TUNTEE HYVIN, ON HELPOMPI KOHDATA ONGELMIA ARJESSA JA LÖYTÄÄ NIIHIN TOIMIVIA RATKAISUJA.”

Muualla verkossa