Olet hyvinvoinnin arvoinen riippumatta opintosuorituksistasi tai muusta suoriutumisestasi. Jokaiselle hyvinvointi tarkoittaa myös eri asioita ja se muuntuu ajan saatossa. Tärkeää on tunnistaa se, mikä on juuri sinun hyvinvointisi tueksi sekä ne hyvinvoinnin osaset, joihin voit itse vaikuttaa. Sinä olet oman hyvinvointisi asiantuntija. Sinulla on oikeus tehdä asioita, jotka ovat juuri sinulle mielekkäitä.
Tunnista merkit ajoissa
Omien rajojen tunnistaminen ja vetäminen on keskeistä oman hyvinvoinnin kannalta. On hyvä oppia tunnistamaan itsestään ne merkit, jotka jo ennakkoon varoittavat liiallisesta stressistä tai kuormittuneesta tilanteesta. Nämä merkit voivat olla helppoja sivuuttaa, mutta sen sijaan niiden äärelle olisi äärimmäisen tärkeää pysähtyä. Ne ovat vielä ne kohdat, jolloin voit itse vaikuttaa tilanteeseesi tekemällä pieniä muutoksia. Nämä merkit ovat jokaisella erilaisia, mutta oleellista on niiden heikentyminen tai poissaolo silloin, kun stressiä ei ole. Esimerkkejä tällaisista merkeistä voivat lisääntynyt itkuherkkyys, vaikeus nukahtaa tai heräily öisin. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin omat voimavarat tällä hetkellä riittävät ja toimia niitä kunnioittaen. Voit tästä löytyvien työkalujen avulla ottaa hetken itsellesi ja pohtia hyvinvointiasi sekä niitä hetkiä, kun olet huomannut hyvinvointisi horjuneen.
Myös omasta hyvinvoinnista huolehtiessa on tärkeää olla armollinen itselleen.
Hyvinvointi ei ole suoritus tai staattinen tila, joka on aina huipussaan. Tärkeintä on tunnistaa, millä pienillä teoilla voit edistää omaa hyvinvointiasi ja lisätä niitä armollisesti arkeen. Voit vaikkapa aloittaa laittamalla kerran viikkoon kalenteriin yhden tunnin, jonka varaat vain itsellesi ja teet jotain itsellesi mieluista. Tunnin ollessa kohdalla kuuntele sitä, mitä kaipaisit juuri sillä hetkellä. Se voi olla esimerkiksi lepohetki sohvalla tv:tä tuijotellen tai lenkki lähipuistossa.
Omat perustarpeemme saattavat olla niitä, joista kiireen tai muun keskellä karsimme ensimmäisenä. Juuri silloin olisi kuitenkin entistäkin tärkeämpää kiinnittää juuri näihin:
Fyysisiä perustarpeitamme:
- Riittävä lepo
- Hyvä ravinto
- Liikunta
Psyykkisiä ja sosiaalisia perustarpeitamme:
- Autonomia eli omaehtoisuus esim. Kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista
- Kompetenssi eli kyvykkyys esim. Kokemus siitä, että saa käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan
- Yhteenkuuluvuuden tunne esim. Kuuluminen, johonkin itselle merkitykselliseen ryhmään
- Turvalliset ihmissuhteetja nähdyksi tuleminen
Harjoitteita
- Reflektoi tuntemaasi. Halutessasi voit pohtia seuraavia kysymyksiä esimerkiksi paperille:
- Miltä tuntuu, kun voit hyvin? Mitä osasia löydät elämästäsi silloin?
- Miltä tuntuu, kun et voi hyvin? Mitä osasia löydät elämästäsi silloin?
- Muistele tilannetta, jolloin opintosi huomasit opintojen jumiutuneeseen liittyneen tilanteen alkaneen. Mitä silloin tapahtui? Mihin asioihin voisit kiinnittää jatkossa huomiota? Mistä tunnistat, kun hyvinvointisi on vaakalaudalla?
- Millä pienellä teolla voisit edistää hyvinvointiasi?
- Pysähtymällä säännöllisesti jaksamisen äärelle huomaat muutokset ja pidempikestoiset tilat hyvinvoinnissasi sekä mielialassasi.
- Yksi työkalu tähän on jaksamisjana (tähän graafinen jana). Aseta itsesi päivittäin janalle päivän tuntemuksien mukaisesti. Käy läpi jaksamistasi pidemmällä aikavälillä. Huomaatko muutoksia? Mikä on vaikuttanut jaksamiseesi?
- Mielen ensiapupakki
- Listaa tähän mielen ensiapupakkiin pieniä sinun hyvinvointiasi edistäviä tekoja. Voit tallentaa mielen ensiapupakin esimerkiksi puhelimeesi tai tulostaa jääkaapin oveen. Näin pienet hyvinvoinnin tekosi ovat aina nopeasti saatavilla ja valmiina käyttöön, kun koet niitä tarvitsevasi.(tähän graafinen ensiapupakki)
Lähteet:
- Hefferon, Kate & Boniwell Ilona (2011) Positive Psychology. Theory, Research and Applications. Maidenhead, Berkshire: Open University Press/McGraw-Hill.