Jenni Luotonen

Sosiaalisesta mediasta ja sen haittavaikutuksista puhutaan mediassa hyvin paljon. Sen käyttöä haluttaisiin valvoa ja rajoittaa erityisesti nuorten keskuudessa, jopa kieltämisen keinoin. Somen kautta on kuitenkin mahdollista tuntea yhteisöllisyyttä ja parhaimmassa tapauksessa se lisää tärkeää tunnetta johonkin yhteisöön kuulumisesta. Se on loistava keino luoda koskettavaa sekä vaikuttavaa viestintää. 

Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon mielenterveyteen liittyvää sisältöä ja niistä on mahdollista saada vertaistukea omaan tilanteeseen. Iso osa jaetusta sisällöstä on kuitenkin hyvin tummanpuhuvaa, vaikka itse julkaisun viesti olisikin positiivinen ja kannustava. Tällä on varmasti vaikutusta, kuinka kukin kokee somen tarjoaman vertaistuen. Somen tarjoamaan sisältöön on kuitenkin keinoja, joilla voi vaikuttaa minkälaista sisältöä alustat tarjoavat käyttäjälle.


On selvää, että mitään sosiaalisen median alustaa ei ole suunniteltu käyttäjien hyvinvointi edellä. Sovellukset on suunnitellut yritys, joka pyrkii tekemään tulosta. Käytössä on siis keinot, jotka herättävät mahdollisimman voimakkaita reaktioita käyttäjissä, jotta he olisivat vuorovaikutuksessa sovelluksen kautta. Sovellukset on tarkoituksella luotu koukuttaviksi. 

Tapa, jolla käyttäjä sitoutuu muihin käyttäjiin, vaikuttaa siihen mitä sovellus suosittelee. Myös sisällöntuottajien oma sitoutuminen muiden sisällöntuottajien kanssa, sekä omien seuraajien kanssa, vaikuttaa siihen, keitä heidän sisältönsä tavoittaa. Omannäköiseen ja suositeltuun sisältöön on kuitenkin mahdollista vaikuttaa, mutta se jää hyvin paljon yksilön vastuulle. Esimerkiksi Instagramin useat eri algoritmit ja luokittelijat vaativat aktiivista ja ennen kaikkea säännöllistä vuorovaikutusta itseä kiinnostavien julkaisujen kanssa.  

On totta, että sosiaalisessa mediassa on haittapuolensa. Sen sijaan, että aina puhuttaisiin negatiivisista asioista, voisi kiinnittää huomiota, mitä positiivista vertaistukea somella on tarjota. Sen kautta on mahdollista saada apua monen nuoren kokemiin ongelmiin mm. yksinäisyyden tai jaksamisen kanssa. Inspiroiva sisältö voi auttaa myös motivoimalla esimerkiksi opiskeluissa, liikunnassa tai uuden harrastuksen löytämisessä. 

Luo itsellesi positiivinen ja motivoiva someympäristö  

  1. Mieti millainen sisältö inspiroi ja motivoi sinua. Ovatko tekstipohjaiset julkaisut sinun juttusi vai onko esimerkiksi perinteinen valokuvasisältö enemmän sinua? Herättävätkö tietyt värit positiivisia tunteita? 
  1. Hae sisältöä aiheeseen liittyvillä erilaisilla hakusanoilla ja ole vuorovaikutuksessa julkaisujen kanssa. Tykkää, kommentoi, tallenna tai seuraa käyttäjää. 
  1. Vuorovaikutuksen tulee olla jatkuvaa, jotta algoritmi pysyy virkeänä ja tarjoaa myös jatkossa haluamaasi sisältöä.  
  1. Mikäli haluat pitää henkilökohtaisen tilin erillään, voit myös luoda kokonaan uuden tilin ja pyhittää sen aiheeseen liittyvään sisältöön.  

Loppuun vielä muistutus, joka auttaa vähentämään sosiaalisen median negatiivisia vaikutuksia: Muista kohtuus ja läsnäolo. Somen selaamiseen kuluvaa aikaa kannattaa tarkkailla ja pitää huolta, ettei vietä sen parissa liikaa aikaa. Myös läsnäolo on tärkeää, joten pysähdy julkaisun kohdalle ja pyri lukemaan vain itsellesi tärkeitä päivityksiä. Tämä helpottaa, ettei somen käyttö kuormita enempää stressaantunutta mieltä ja ala tuntua ahdistavalta. Yksilön vastuu sosiaalisen median käytössä on suuri, mutta pyri ottamaan irti myös se positiivinen vertaistuki mitä se tarjoaa. 

Jenni Luotonen
Blogiteksti on osa TUBEDU-tutkimushanketta. Tutkimus toteutettiin kanssatutkimuksena yhdessä nuorten kanssa. Osana tutkimusta kanssatutkija Jenni Luotonen tarkasteli autoetnografisesti someympäristön muokkaamista omaa mielenterveyttä tukevaksi mm. algoritmien kouluttamisen ja sisällön rajaamisen avulla.