Sinttu Kauhanen

1


Opiskelijaelämä on kuin sipuli. Valintoja tehdessä ei ole mahdollista tutustua kohteeseen kunnolla: sitä voi tarkastella pintapuolisesti, ehkä vähän tunnustella, kysellä muiden mielipiteitä. Kukaan ei kuitenkaan pääse ottamaan siihen kunnolla kontaktia ennen kuin ostopäätös on jo tehty ja on jumissa sipulinsa kanssa, hyvässä tai pahassa.

Sipuleita saa onneksi aina uusia. Sen vaihtaminen pitäisi minusta tehdä nykyistä helpommaksi, koska joillain valinta ei onnistu heti: mistä sitä varmaksi tietää, millaista sipulia elämäänsä kaipaa? Varsinkin, jos ei ole aiemmin sipuleita ostanut. Myös kauppiaan kannalta olisi loppujen lopuksi hyödyllisempää, jos jokainen olisi tyytyväinen sipuliinsa ja jaksaisi jatkaa sen kanssa koko prosessin alusta loppuun.

Sipulille valmistus on tärkeää; harvempi haluaa nauttia sen raakana. Joskus opiskelija-asuntojen hellat ovat vanhoja eivätkä jaksa paistaa koko satsia kerralla. Joskus sipulit ovat niin suuria, että kaikki ei vaan voi mahtua yhtä aikaa pannulle. Silloin on hyvä muistaa, että sipulinsa voi kypsentää pienemmissä paloissa ja useissa osissa. Jatkuva kuumimmalla teholla paistaminen ei läheskään aina ole paras mahdollinen lähestymistapa. Sillä tekniikalla sipuli vain palaa, kokille jää paha maku suuhun eikä valmistusta tee mieli yrittää enää uudestaan.

On hyvä muistaa, että sipulinsa voi kypsentää pienemmissä paloissa ja useissa osissa. Jatkuva kuumimmalla teholla paistaminen ei läheskään aina ole paras mahdollinen lähestymistapa. Sillä tekniikalla sipuli vain palaa, kokille jää paha maku suuhun eikä valmistusta tee mieli yrittää enää uudestaan.

Terveellisen ruokavalion kannalta pelkkä sipuli ei usein riitä. Se tarvitsee kaverikseen vähintään tarjousjauhelihaa, ja maustaminen eli pienten asioiden lisääminen on juuri se, mikä tekee sipulista syömisen arvoista. Tärkeää on löytää tasapaino eri raaka-aineiden välillä: sipulinmaku hallitsevana ominaisuutena tekee jokapäiväisestä ruuasta tylsää. Jos sipulia on taas liian vähän, se peittyy muiden aineksien alle eikä aja asiaansa.

Joskus käy niinkin, että sipuli ei ollenkaan maistu. Silloin on täysin hyväksyttävää kokeilla uusia ruokalajeja, ehkä käydä jopa ulkona syömässä. Pienen tauon jälkeen sitä huomaa palaavansa mielellään takaisin tuttujen makujen äärelle. Tai löytää uudenlaisen sipulin, josta ei ollut ennen kuullutkaan, mutta mikä sopiikin omaan makumaailmaan täydellisesti.

Yksi sipuliin liittyvistä ominaisuuksista on muut sipulihyllyllä ostoksiaan tekevät. Harvoinhan sitä hedelmä-vihannes-osastolla yksin seisoo. Toisilta voi aina hakea vinkkejä sipulin käsittelyyn ja valmistukseen; vertaistuki on hyvästä. Jos kanssakokkaajat eivät riitä, on mahdollista kääntyä myös ruuanlaiton ammattilaisten puoleen. Jossain vaiheessa sitä toivottavasti taas huomaa osaavansa pitää paistinlastaa oikein päin kädessä ja välttyvänsä suuremmilta palovammoilta.

Muiden sipulinostajien kohdalla on hyvä muistaa, että makuja on monenlaisia. Toisille uppoaa parhaiten punasipuli, jotkut eivät voi saada tarpeekseen valkosipulista. Vaikka toisen mieltymykset voivat alkuun vahvastikin kummastuttaa, kannattaa katsoa niiden ohitse ja tutustua toiseen myös sipulimaailman ulkopuolella. Parastahan ruoka on kuitenkin jaettuna, yhdessä tehden ja yrittäen.

Kirjoitus on Pala elämää -blogikampanjan satoa. Kampanja järjestettiin syksyllä 2015.

Sinttu Kauhanen
Lukion jälkeen kävin kiihtymässä kahdessa vuodessa nollasta kandiin Oulun aate- ja oppihistorian parissa. Nykyisin opettelen jälleen hengittämään ja odottelen Jyväskylässä valtio-opin maisteriopintojen alkua. Odotteluaika kuluu pitkälti keittiössä ja yliopiston "Hei, tää kuulostaa hauskalta!" -kursseilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *