Sofia Lindqvist

Mitä palveluita YTHS:llä on tarjolla mielenterveyden ongelmiin? Miten niihin hakeudutaan ja päästään? Mitä terapiaa YTHS itse tarjoaa? Entä voiko YTHS:ltä saada B-lausuntoa Kelan kuntouttavaan psykoterapiaan hakeutumista varten?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastasi perjantaina 16.4. kello 12–13 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen. Väyrystä haastatteli Nyytin vapaaehtoinen, sosionomiopiskelija Matilda Lähdekorpi.

Katso ihmeessä tallenne NyytiTalk IG 16.4.2021: YTHS:n Tommi Väyrynen vastaa opiskelijoiden kysymyksiin mielenterveyspalveluista täältä tai klikkaamalla kuvaa alta ja ota YTHS:n palvelut kerralla haltuun!
Tallenteen kesto: 50 min.

Lähetys liittyi Opiskelijoiden mielenterveyspäivään, jota vietettiin 22.4.2021. Kampanjan teemana oli osallisuus ja oikeus apuun.

Anna palautetta tästä NyytiTalk-lähetyksestä tällä lomakkeella.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Nyyti ry (@nyytiry) jakama julkaisu

 

Tekstivastine

Alta voit lukea NyytiTalk IG 16.4.2021: YTHS:n Tommi Väyrynen vastaa opiskelijoiden kysymyksiin mielenterveyspalveluista tekstivastineen (litteroinnin).

 

Puhujat

Haastattelija Matilda Lähdekorpi
Vastaaja Tommi Väyrynen

LITTEROINTIMERKINNÄT

Sa- Sana jää kesken
(sana) Epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
(-) Sana, josta ei ole saatu selvää
(–) Useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
, . ? : Kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

NyytiTalk IG:n tallenteen tekstivastine

Matilda:

Elikkä moi vaan kaikille ja tervetuloo tän päivän NyytiTalk goes Instagram -lähetykseen. Mä oon Matilda ja mä toimin Nyyti ry:llä vapaaehtosena, mä oon toisen vuoden sosionomiopiskelija toimin tänään teijän haastattelijana. Tän päivän teemana meillä on korkeuskouluopiskelijoiden terveydenhuolto elikkä YTHS ja sen toiminta.

Meil on vieraana Tommi, joka toimii YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavana ylilääkärinä, ja Tommi vastaa tänään opiskelijoiden lähettämiin kysymyksiin YTHS:n mielenterveyspalveluista. Siitä millaista apuu YTHS tarjoo mielenterveyden haasteisiin.

Ennen ku alotellaan, ni mä käyn ensin läpi nopeesti käytännönasioita ja sitten meidän netikettiä. Eli kommentit on koko lähetyksen ajan käytössä ja sinne voi kirjoittaa kysymyksiä ja ajatuksia, mitä tän lähetyksen aikana tulee mieleen. Me Tommin kanssa ollaan ensimmäistä kertaa tekemässä tällaista Insta-liveä, että me ei ehkä ihan heti nähdä sieltä kommenteista jotain kysymyksiä, mutta pyritään vastaamaan, jos me sieltä huomataan jotain. Jos tulee ongelmii kuuluvuuden tai vaikka lähetys alkaa pätkimään, niin laittakaa kommenttia.

Sitten viel siit netiketistä, elikä siitä että miten tehdään lähetyksestä kaikille mieluisia. Niin käydään keskustelu hyvässä mielessä, Nyyti ei hyväksy aggressiivista kielenkäyttöä missään meidän toiminnassa elikkä ei myöskään näissä livelähteyksissä. Kunnioitetaan toisten mielipiteitä, on ihan ok olla jostain asiasta erimieltä ja erilaiset näkökulmat tuokin, rikastuttaa tätä keskusteluu, mutta olkaa kuitenkin rakentavii siinä palautteessa. Pidetään ilmapiiri avoimena ja ei oleteta, vaan kysytään rohkeesti jos jotain jää mietityttämään. Kunnioitetaan jokaisen itsemäärittelyoikeutta ja on ihan täysin ok pyytää selvennystä tai huomauttaa, mikäli joku asia tässä särähtää korvaan. Mikään kysymys ei oo turha ja erehtyminen on sallittua eli kannattaa kysyä, jos jotain mietityttää. Sitten lainsäädännöstä, niin se pätee myös verkossa ja tää meidän lähetys on vihapuheista ja kiusaamisesta vapaa alue eli rasistinen tai muu syrjivä kielenkäyttö ja siihen liittyvä kommentointi ei oo sallittuu. Me toivotaan, että keskustelun sävy pysyy sellasena rauhallisena myös koko lähetyksen jälkeen ja myös sitten siellä tallenteen kommenteissa. Tän lähetyksen aikana me puututaan tarvittaessa asiattomaan ja ikävään käytökseen, annetaan ensi varotus kommenteista ja jos se ei auta, niin sitten me otetaan kommentointi pois käytöstä. Seuraavaksi annetaan Tommin esitellä itsensä ja kertoo vähän yleisesti, että mikä se YTHS on, mitä se tekee, mitä palveluiden käyttäminen maksaa ja miten niihin voi hakeutua. Siirrytään sitten sen jälkeen niihin opiskelijoiden lähettämiin kysymyksiin mielenterveyden ongelmista. Ole hyvä Tommi.

Tommi:

Kiitos Matilda. Mä oon siis Tommi ja työskentelen YTHS:llä mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavana ylilääkärinä. Mä oon pohjakoulutukseltani psykiatri ja psykoterapeutti ja päihdeälääkäri. Ja ennen YTHS:lle tuloa oon ollut pidempään psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa töissä psykiatrina ja ylilääkärinä siellä.

Meillähän tää YTHS on kokenut mullistuksen tän vuoden alussa siinä mielessä, että laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa astui voimaan ja sen kautta kaikki ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirty myös YTHS:n palveluiden piiriin. Meidän asema myös näiden korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden tuottajana muuttu sillä tavalla, että meillä on tullut palveluiden järjestäjäksi Kela, jonka tehtävänä on päättää palveluverkosta, jolla korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoo tuotetaan. Ja jonka tehtävänä on myös valvoa sitä toimintaa, meidän laatua, meidän kustannusvaikuttavuutta, meidän toiminnan tehokkuutta. Ja Kela myös perii tän terveydenhoitomaksun, joka tuli tässä samaisessa laissa, määrättiin sitten korkeakouluopiskelijoille ja tänä vuonnahan sen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun suuruus on 35,80 / lukukausi. Ja tavallaan se avulla opiskelija saa sitten käytännössä nää lakisääteiset opiskeluterveydenhuollon palvelut, joihin niihinkin tuli pieniä tarkennuksia nyt sitten tän vuoden alusta. Mutta mitään merkittäviä muutoksia esimerkiks YTHS:n aikasempiin tarjoamiin palveluihin ei nyt tässä yhteydessä tullut.

Eli se mikä on tutuinta kaikille opiskelijoilla, on meillä nämä sairaanhoidolliset käynnit, terveydenhoidolliset käynnit, rokotekäynnit, terveystapaamiset ja sit ihan käynnit sairastapauksissa. Meil on myös ryhmätoimintaa, meil on näköst digitaalistapalvelua. Mut se mikä jää ehkä opiskeloilta helpommin pimentoon on se, että me tehdään lakisääteistä opiskeluympäristön tarkastusta kolmen vuoden välein kaikissa korkeakouluyksiköissä. Korkeakouluissa sovitaan korkeakoulujen kanssa se, minkälaisissa osissa korkeakoulut tarkastetaan, mutta tehdään työtä meidän tarkastusten avulla opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Ja muutoinkin tehdään laajasti yhteistyötä opiskeluyhteisöissä eri opiskeluyhteisöihin kuuluvien toimijoiden kanssa opiskelijoiden terveyden edistämiseksi, on se sit kyse niin suunterveydestä tai mielenterveydestä tai mistä tahansa terveydestä, niin kaikkien suhteen pyritään tekemään terveyden edistämistyötä sit yhteistoiminnassa opiskeluyhteisön muiden toimijoiden kanssa.

Matilda:

Okei, tää oli mulle kans uutta. Kiitos tästä alku briiffauksesta ja siirrytään sitten näihin opiskelijoiden kysymyksiin.
Eli ensimmäisenä olis, että millaista palvelua YTHS:llä on tarjolla mielenterveyden ongelmiin?

Tommi:

Joo meillä on itseasiassa hyvin monenlaisia palveluita saatavilla ja täs on tapahtunut jotain muutoksia tän vuoden alusta, kun meille tuli käyttöön myös uusi palvelumalli. Nyt tällä hetkellä, jos ottaa uuden asian vuoksi yhteyttä meille, niin käytännössä se ensimmäinen apu, jota saa niin sanottu ensivaiheen tuki, joka tarkoittaa sitä, että on mahdollisuus tavata psykiatrista sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa. Pyritään viikottain, mutta mahdollisimman tiiviisti ja tällanen, et se ensivaiheen tuki jaksona kestää 1 – 6 viikkoon sen mukaan, mikä opiskelijan tarve on. Sit jos tää ensivaiheen tuki ei ole riittävä tukitoimenpide, että siinä käydyt tukikeskustelut tai siinä annettu omahoidonohjaus ja muu neuvonta ja sen tilanteen selvittely, et jos ei se auta opiskelijaa riittävästi, ni sit työntekijä ohjaa opiskelijan sit siinä vaiheessa yleislääkärin vastaanotolle.

Ja yleislääkärin tehtävänä on tehdä sitten diagnostinen arvio sen suhteen, että onko opiskelijalla joku mielenterveydenhäiriö tai onko oireiden syy joku ihan muu asia, joku ruumiillinen sairaus. Ja sit jos todetaan, että kyse on mielenterveydenhäiriöstä, niin sitten yleislääkäri yhdessä opiskelijan kanssa tekee hoitosuunnitelman. Ja meillä on sitten pitkä lista palveluvalikoimaa, tällasia vois sanoo tuotteita, mielenterveyspalveluita, joista voi valita sitä omaan hoitosuunnitelmaansa sopivia osia. Ja jos nyt, se lista on sen verran pitkä, että yksityiskohtaisesti sitä ei kannata käydä tässä läpi.

Mut et jos yläkategorioittain käy läpi, niin meil on ryhmämuotoista hoitoo tarjotta. Meillä on lyhytterapiatoimintaa tarjolla, meillä on muita tämmösii psykososiaalisii lyhytinterventioita tarjolla, lääkehoito kuuluu palveluvalikoimaan ja joillain paikkakunnilla myös kirkasvalohoito tai aivojen tasavertastimulaatio. Meil myös ohjataan paljon opiskelijoita sitten esimerkiksi nettiterapian piiriin ja tarvittaessa ohjataan, ja se kuuluu meidän lakisääteisiin tehtäviinkin tietysti, ni ohjataan sitten Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, jos tarvetta sellaiseen on. Ja sit jos opiskeluterveydenhuollon keinot ei oo riittäviä, niin sitten lähetetään toki opiskelija sitten paikalliseen erikoissairaanhoitoon saamaan sitten erikoissairaanhoidon tasoista apua.

Matilda:

Kuulostaa tosi monipuoliselta ja kattavalta.
Sitten meillä on täällä, että miten mielenterveyden palveluiden piiriin sitten hakeudutaan? Miten sinne pääsee?

Tommi:

No ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa palveluihin, et meillähän on nyt käytössä tämän vuodesta alusta alkaen ollut kaks valtakunnallista hoidon tarpeen arvio puhelinnumeroo. Toinen on tarkotettu suun terveydenhuollon palveluihin ja toinen sit kaikkeen muuhun eli me puhutaan yleisen mielenterveyden palveluista. Niin soittamalla sinne yleisen mielenterveyden hoidon tarpeen arvio puhelinnumeroon, niin siitä se avun saaminen sitten käynnistyy. Ja meil on nyt tämän vuoden alusta asti ollut käytännössä poiskäytöstä meidän chat-mahdollisuus tän hoidon tarpeen arvion tekemiseen, mut toukokuun alkupuolella se on tulossa uudestaan käyttöön. Sit sen jälkeen on mahdollista myös tehdä sitten tää hoidon tarpeen arviointi tämmösenä chat-keskusteluna.

Matilda:

Onko nää puhelinnumerot valtakunnallisii?

Tommi:

Ne on valtakunnallisia ja löytyy esimerkiksi meidän nettisivuilta hyvin. Ja kannattaa tallentaa tietysti sinne omaan kännykkään sitten jossain vaiheessa, jos meidän palveluiden piirissä on.

Matilda:

Okei. No sitten, miten niihin palveluihin varaan aikaa?

Tommi:

No siis suoraan ei tietysti voi varata aikaa eli ensin täytyy soittaa sinne hoidon tarpeen arviointinumeroon ja siellä terveydenhoitaja käytännössä sitte haastattelee. Jos se liittyy mielenterveyteen se asia ja jos terveydenhoitajan arvio on se, että tämän asian hoitaminen kuuluu opiskeluterveydenhuoltoon, et se ei esimerkiks ole niin vakava tai niin kiireellinen, että tarvittais päivystyksellisesti annettavaa apua, ni sitten terveydenhoitaja ohjaa sen opiskelijan asian hoitamisen sinne opiskelijan omaan vastuutiimiin. Josta sitten työntekijä, todennäköisesti psykiatrinen sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja soittaa, joko jo samana päivänä tai sitten viimeistään muutamien päivien kuluessa siitä hoidon tarpeen arviosta. Ja siitä se hoito lähtee liikkeelle. Että sit sen ensimmäisen vastuutiimistä soitetun puhelun aikana sovitaan sitten ensimmäinen käyntiaika ja mahdollisesti muitakin tulevia käyntiaikoja, et käytännössä siin hoidon alkuvaiheessa ei oo tarvetta opiskelijan varata itse näin niin kuin teknisesti sitä aikaa mistään. Mut sit kun hoito on jo alkanut, niin meillä voi työntekijä antaa opiskelijalle semmosen ajanvarausluvan, jolla voi sitten itse käydä sieltä meidän self-palvelusta varaamassa tietylle työntekijälle ajan.

Matilda:

Okei, tänne tuli chattiin viestiä, että kiinnostais kuulla, että missä aikataulussa apua pitäisi saada? Ja mitä sitten, jos siinä ajassa ei pääse, niin mitä voi tehdä? Oiskohan tässä tarkotuksena se, että onko jotain sellaista tiettyä aikaa, missä pitäisi saada sitä palvelua?

Tommi:

No joo, meillä tietynlainen semmonen perälauta on hoitotakuulainsäädäntö, joka määrää sitä, että terveyskeskuksessa ja se koskee nyt myös YTHS:ää se sama määräys, niin hoidon pitää alkaa kolmen kuukauden sisällä sen tarpeen toteamisesta. Et se on tavallaan se juridinen määräaika, jonka kuluessa hoidon pitää alkaa. Mut me kyl YTHS:llä pyritään siihen, että se aika olis huomattavasti lyhyempi ja tavallaan mielenterveysongelmissa semmonen itse meidän asettama tavote on se, että pystyttäis sitten viikon sisällä tuottamaan se ensimmäinen käynti. Mutta tällä hetkellä monesta eri syystä, joihin ehkä palataan viel täs keskustelun aikana, niin se ei kattavasti kaikissa palvelupisteissä toki toteudu.

Matilda:

No tohon sivuten, niin millaiset jonot niihin palveluihin on tällä hetkellä?

Tommi:

No tota, toi jonokysymys on aina hankala, kun ei oo mitään yhtä yksittäistä jonoo mielenterveyspalveluihin, vaan siellä on monenlaisia jonoja. Mut jos me ajatellaan nyt sitä hoidon alkamista eli sitä ensimmäistä kertaa, kun tulee hoitoon ja sitä kohtaa, jota tää hoitotakuulainsäädäntöki koskee. Niin tossa just eilen, kun valmistauduin tähän, ni kattelin meidän kalentereista sitä, että kuinka nopeasti sais eri vastuutiimeistä aikaa psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka todennäköisesti useimmiten olis se ensimmäinen ammattilainen joka ottaa vastaan. Mutta jossain tapauksissa voi olla myös terveydenhoitaja, et tää ei oo nyt mitenkään aukoton. Elikä tämä oli eilisen tilanne, et tämä ei ole mikään lupaus siitä, että mikä tilanne on myöskään tänään. Mut se mitä mä eilen katsoin, niin viikon sisällä ensikäynnin olis saanut eilen yhdessä vastuutiimissä ja kahden viikon sisällä yhdeksässä vastuutiimissä ja kolmen viikon sisällä 14 vastuutiimissä ja neljän viikon sisällä sitten vielä kymmenessä lisää. Et meil on 27 vastuutiimiä yhteensä, niin siellä on kahdeksassa tällä hetkellä sellanen tilanne, että ei pystytä kuukauden sisällä antamaan sitä ensikäyntiä. Mutta kuitenkin sen kolmen kuukauden hoitotakuun puitteissa.

Matilda:

Okei, millaiset jonot sitten psykiatreille on?

Tommi:

Siihen mun on ihan mahdotonta antaa mitään yhtä vastausta, kun se vaihtelee ihan täysin palvelupisteittäin tai palvelualueittain. Että meillä on monessa paikassa on sil tavalla varsin hyvä tilanne, että kuukauden kuluessa siitä, kun yleislääkäri on todennut tarpeen psykiatrin konsultaatiolle, ni se aika pystytään järjestämään. Mut sit on palvelupisteitä, joissa saattaa mennä muutamia kuukausia. Et se vaihtelee. Ja tässä on joissain palvelupisteissä ollut sit valitettavan pitkiäkin jonotusaikoja, et on ollut puolta vuottakin, mikä on liittynyt sit siihen ettei oo ollut psykiatreja palvelupisteessä just sinä ajankohtana sit saatavilla. Siinä mielessähän tää auttaa, tänä vuonna varsinkin auttaa tätä psykiatrijonoakin se, että me voidaan tuottaa tai kun me käytetään etävastaanottoa melkein, sanotaan 95 % psykiatrityössä esimerkiksi. Niin se mahdollistaa sen, että psykiatri voi olla muualla, kun siellä palvelupisteessä ja tavallaan sitä kautta pystytään tasaisemmin sitten tarjoamaan kaikille opiskelijoille sitten niit vastaanottoaikoja.

Matilda:

No opiskelijat toi jonkun verran näis kysymyksissä esiin, et he on kokenut, et näit resurssei on liian vähän, et ei saa tarpeeks ajoissa vaikka vastaanottoaikaa. Niin miten sä kommentoisit tätä?`

Tommi:

Joo siis sanotaan, et mun on vaikee ajatella sillä tavalla, meidän esimerkiks resurssisuunnitelmat, et ne olis kauheasti väärässä siitä, et mikä se tarve olis. Mutta valitettavasti on niin, että terveydenhuoltoalalla yleisesti on henkilöstön rekrytoinnin ongelmia tietyillä alueilla ja tietyissä ammattiryhmissä. Ja vaikka meillä rekrytointii tätä laajentumiseen liittyen on tehty viime kesästä alkaen ja oikeestaan kampanjoitiin jo syksystä 2019 alkaen, että pidetään tietoa yllä ammattilaisten keskuudessa, et kohta YTHS alkaa rekrytoida. Ja sit aktiivisesti alettiin rekrytoimaan viime kesänä, niin kaikkia paikkoja ei olla saatu täytettyä. Eli me haluttaisiin täyttää enemmän paikkoja, ku mitä on. Mutta kilpailemme sitten terveydenhuollon ammattilaisista muiden työnantajien kanssa ja toivottavasti sit vähitellen saadaan kaikki paikat täyteen. Mut et siitä johtuen osassa palvelupisteistä saattaa olla vajetta. Just jossain saattaa olla vajetta psykiatrisesta sairaanhoitajasta, toisessa terveydenhoitajasta, kolmannessa yleislääkäristä ja sit on joitain sellasia paikkoja, missä on yleisemmin tätä henkilöstö vajetta, et voi olla useasta ammattiryhmästä. Sit toinen asia, mikä täs alkuvuodessa on hyvä tiedostaa, et ku tää YTHS laajentu tammikuun alusta alkaen, niin meidän työntekijä määrä kaksinkertastu ja uudet työntekijät ei tietenkään pysty heti ensimmäisestä päivästä alkaen toimimaan ihan optimaalisesti, vaan heidän täytyy perehtyä uuteen työhön ja uuteen työnantajaan ja toimintatapoihin YTHS:ssä. Ja se perehtyminen on vienyt aikaa, siihen ollaan perehdyttämiseen tarvittu myös vanhoja työntekijöitä täs alkuvuodesta. Sil taval voi ajatella, että meil on mennyt työntekijöillä paljon myös aikaa muuhun, kun siihen potilashoitamiseen ja sen takia meillä on ollut semmost tiettyä valitettavaa tehottomuutta tietysti täs meidän vastaanottotoiminnassa. Mutta kun ne uudet palvelupisteetkin on pitänyt perustaa, kalustaa ja huonekalut laittaa paikoilleen ja muut tavarat paikoilleen, niin se on vienyt tätä henkilökunnan aikaresurssia täs alkuvuodesta. Onneks nyt ollaan siinä vaiheessa, et meidän varsinainen perehdytyskausi on päättynyt maaliskuun lopussa ja kaikki palvelupisteet on, nyt viimeisin on tässä huhtikuun alussa saatu käyttöön. Niin nyt vähitellen alkaa olla siltä osin normaali tilanne. Mutta henkilökuntaa pyritään edelleen rekrytoimaan lisää, koska siinä ei olla kaikkia paikkoja saatu täytettyä.

Matilda:

No se henkilökunnan perehdyttäminen on tietenkin tosi tärkeetä ja ymmärrettävää, että siihen menee aikaa, että se perehdytys ois mahdollisimman hyvä. Eli tähän on tulossa muutosta, et tää on vaan niinku hetkellinen vaikeus ja tää tästä sitten paranee.

Tommi:

No, mä haluan toivoa siihen, että ajan kanssa nää rekrytointiongelmat väistyy, että saadaan rekrytoitua kaikki paikat täyteen. Ja toki täs nyt väliaikana paikataan sitä resurssivajetta, sit erinäkösin ostopalvelujärjestelyin. Et voidaan ohjata opiskelijoita, jos palvelupisteeltä puuttuu esimerkiks yleislääkärin resurssia, niin sitten voidaan ohjata opiskelija käymään paikallisessa yksityisessä lääkärikeskuksessa sitten YTHS:n maksusitoumuksella.

Matilda:

Okei, no sitten oli kysymys, että onko se pandemia vaikuttanut mielenterveyspalveluiden kysyntään ja tarjontaan ja niihin tapoihin, että millai sitä tarjontaa on niinku?

Tommi:

No joo, pandemia on vaikuttaut näihin kaikkiin kolmeen osa-alueeseen. Et jos mietitään ensiks sitä kysyntää, niin vuonna 2020 meillä mielenterveyspalveluiden kysyntä oli 26 % suurempaa, kun on vuonna 2019. Ja sehän on ihan huomattava kasvu, et toki meillä on pohjalla se, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta tässä jo toistakymmentä vuotta tai voi sanoo, että vähän ylikin jo 20 vuotta. Et siinä sinällään ei oo mitään uutta, mut se et se harppaus oli kertaheitolla 26 %, niin se oli ihan uutta.

No sit siihen tarjontaan tai siihen palvelutuotantopuoleen, niin meillä on sellainen onni onnettomuudessa oli se, että tän koronan takia tavalliset hengitystieinfektiot on siirtynyt käytännössä pois YTHS:N palveluista. Että opiskelijatkin hakeutuu sit, jos tulee flunssaoireita, ni jollekin kunnan korona- tai infektiovastaanotolle ja sitä kautta saa koronatestaukset ja tarvittavat hoito-ohjeet. Ja YTHS ei oo tätä tuottanut tätä palvelua. Niin siitä vapautu meille sitten voimavaroja erityisesti sit yleislääkäreiden ja terveydenhoitajien työstä mielenterveysongelmien hoitamiseen. Ja viime vuonna käytännössä meil tuotettiin 17 000 mielenterveystyöhön liittyvää käyntiä enemmän kuin vuonna 2019, et siinäkin tapahtu aivan käsittämättömän suuri harppaus, joka sit mahdollistu siitä että vapautu aikaa muusta työstä, kun se jäi meiltä pois.

Ja sit jos mietitään viel kolmantena sitä tapa, jolla palvelut tarjotaan, niin kyllä sekin on muuttunut. Että käytännössä psykiatreilla ja psykologeilla on ollut tavalliset perinteiset vastaanottokäynnit viime aikoina sellast 5 % luokkaa kaikista käynneistä, joita he tuottaa ja etävastaanottoa on ollut sellaset 80 % kaikesta toiminnasta. Se on tietysti iso muutos, mutta meil oli sellanen onni siinäkin, että tää etävastaanotto-ohjelmisto oli YTHS:lle tullu käyttöön jo vuotta ennen koronapandemian alkua, niin se pystyttiin silloin viime vuoden maaliskuussa nopeasti sitten ottamaan laajamittaiseen käyttöön ja meil ei palveluiden saatavuuteen oo tullut mitään katkoksia. Ja nyt tänä keväänä tästä ihan viime viikkoina on alkanut myös ensimmäisiä etäryhmiä, että viiime vuoden aikana saatiin sitten meille sellanen virtuaalinen alusta käyttöön, jolla sit pystytään tietoturvallisesti etäryhmiä pitämään.

Matilda:

Siin on ollu kyl tosi valtava harppaus tarpeesta. Onko tota, näist tapaamisen muodoista, niin saako sitä ite valita, että onko se etävastaanotto tai että pääsee paikanpäälle?

Tommi:

No tota tietyissä rajoissa joo. Et jos on flunssaoireita, niin sitten ei saa tulla vastaanotolle. Mutta muuten, et jos ei oo sellasta rajotetta, niin sit periaatteessa se on valittavissa oleva asia. Mut sit jos tulee vastaanotolle, niin sit täytyy olla tietysti asianmukaisesti suojautuneena maskilla ja käsidesillä ja koitetaan pitää sit se kahden metrin turvaväli vähintään yllä sit siel vastaanottohuoneessa. Mutta periaatteessa lähipalvelut on mahdollisia, mutta kyl me suositellaan etäpalveluita, koska se on sekä opiskelijan että meidän työntekijän kannalta turvallisempi vaihtoehto, kun tässä videokuvan välityksellä ei virukset tartu.

Matilda:

No sitten on kysymys, että millä perusteella ohjataan eri auttajan vastaanotolle, esimerkiksi terveydenhoitajalle, lääkärille, psykiatrille?

Tommi:

Joo, meillähän siis periaatteessa koko meidän potilas hoitoon osallistuva henkilökunta osallistuu mielenterveyspalveluiden tuottamiseen. Että esimerkiks suun terveydenhuollossakin tehdään paljon hammashoitopelon suhteen mielenterveystyötä ja myös tehdään tunnistamista sit muiden mielenterveysongelmien osalta. Mutta sit se on ihan vakiota, että yleislääkärit, terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit ja psykiatrit osallistuu mielenterveystyöhön. Ja nyt jatkossa ehkä myös enemmän meidän fysioterapeutit myös tekee tiettyjä juttuja mielenterveysongelmien hoitoon liittyen. Sit se on oikeastaan se tarve, joka vaikuttaa.

Anteeks, jos kuuluu koirien haukunta, mutta meillä alakerrassa soi ovikello ja koirat ilmoittaa siitä, että nyt joku on tulossa.

Tota se ammatillaisen valintaan vaikuttaa oikeestaan se, minkälaista hoitoa tai minkälaista apua kulloinkin tarvitaan, että niin kuin tossa jo aikasemmin sanoin, niin yleensä ensimmäinen kontakti on joko psykiatrisen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kanssa se ensivaiheen tuen vaihe. Ja jos ei se riitä, niin sitten mennään yleislääkärin vastaanotolle, joka tekee diagnostisen arvion ja hoitosuunnitelman. Yleislääkäri voi konsultoida sitten psykologia esimerkiksi hoidon valinnan suhteen tai psykiatria sitten sen taudin määrityksen suhteen tai työkyvyn arvioinnin suhteen tai myös hoitosuunnitelman tekemisen suhteen. Ja sitten jos hoitosuunnitelmaan tulee esimerkiks lyhytterapia, niin sen toteuttaa melkeinpä vois sanoo pääsääntöisesti joku meidän psykologeista. Sit taas jos tarvitaan ryhmämuotosta hoitoa, niin siellä voi ohjaajina olla sitten terveydenhoitaja tai psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, voi siel joskus olla yleislääkärikin tai psykiatrikin. Tai sit jos tullaan psykiatrille tutkimukseen, ni sit se tietysti on psykiatri. Et se riippuu siit tarpeesta.

Matilda:

Tää kuulostais olevan todella hyvin moniammatillista yhteistyötä.

Tommi:

Joo ja siitä mä oon nyt tosi ilahtunut, että fysioterapeutteja ollaan myös saamassa tiettyihin kohtiin tässä jatkossa mukaan, niin täydentää meidän mielenterveystyön palveluvalikoimaa erinomaisesti.

Matilda:

Kuulostaa tosi hyvältä. Sitten tääl on B-lausunnosta eli voiko YTHS:ltä saada B-lausunnon Kelan kuntouttavaan psykoterapiaan?

Tommi:

Joo ilman muuta, et sehän on meidän yks lakisääteinen tehtävä, että sinne terveydenhuoltolakiin tuli nyt vuoden alusta semmonen muutos, että opiskeluterveydenhuollon pitää toteuttaa psykoterapian tarpeen arviointi ja sen edellyttämä hoito ja antaa sitten se lausunto sitä kuntoutuspsykoterapian hakemista varten. Nämä kuuluu meidän palveluvalikoimaan kyllä. Yleensä niin, että se ensimmäisen vuoden B-lausunnon antaa psykiatri tai sen antaa aina psykiatri, mut sit sen toisen ja kolmannen vuoden kuntoutuspsykoterapialausunnon, niin sen sit taas yleensä antaa yleislääkäri, joskus harvemmin psykiatri.

Matilda:

Hienoo, tää on tosi hieno palvelu mitä on ja tosi tärkeä. Onko YTHS:ssä sitten omaa terapiatoimintaa, kuten sitten lyhytterapiaa?

Tommi:

Joo, kyllä on. Et me ollaan nyt viime vuoden aikana valmisteltiin ja nyt tän vuoden alusta on otettu käyttöön ihan oma lyhytterapiamalli, jota siis psykologit tuottaa pääsääntösesti ja jotkut psykiatriset sairaanhoitajat ja psykiatritkin voi tarjota lyhytterapiaa. Mutta meillä on siis meidän työntekijöistä iso joukko on koulutettuja psykoterapeutteja, jotka tarjoo sit oman koulutuksensa mukaista lyhytterapiaa ja sit muille psykologeille on sitten järjestetty erilaista lyhytterapiakoulutusta, jonka perusteella he voi sitten toteuttaa lyhytterapiaa. Meillä se lyhytterapia tarkottaa tavallisesti 6 – 10 viikottaista käyntiä. Ja sit sen lisäks voi tulla sit kaks tällasta niin sanottuu tehostekäyntiä sit vähän pidemmän ajanjakson kuluessa tai vähän harvemmin, jos se alkuperäinen lyhytterapiajakso on ollut tuloksekas ja jos sitten opiskelija ja terapeutti arvioi, että tämmöset tehostekäynnit olis hyödyllisiä. Sit sellaista on mahdollista järjestää.

Matilda:

Toiki kuulostaa tosi hyvältä palvelulta. No mites sitten, jos se terapia siirtyy YTHS:n ulkopuolelle, ni siirtyykö se maksuvastuu sitten samalla opiskelijalle vai onko YTHS:ltä mahdollista saada jotain palveluseteliä?

Tommi:

Joo, toi on vähän kinkkinen kysymys siitä, että täytyis tietää tarkemmin, et mitä se YTHS:n ulkopuolelle siirtyminen tarkottaa. Mut et jos se tarkottaa esimerkiks, et me ollaan ohjattu opiskelija Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, niin silloinhan siihen liittyy aina omavastuu ja sen opiskelija sitten joutuu itse kustantamaan tai järjestämään sen omavastuurahotuksen itse. Mut sitten jos se psykoterapian muualle siirtyminen voi tarkottaa tietysti myös siirtymistä esimerkiks jonnekin psykiatrian poliklinikalle saamaan psykoterapiaa, niin sehän tietysti olis sit maksutonta niin kuin nää kunnalliset mielenterveyspalvelut yleensä on. Ja sit myös tiedän, et joistain meidän palvelupisteistä voidaan tehdä hakemusta sairaanhoitopiireille ostopalvelupsykoterapiasta ja ne taas sitten on myös maksuttomia sellaset käynnit, jos se muualle psykoterapiaan siirtyminen tarkottais tällaista sairaanhoitopiirin kustantamaan ostopalveluterapiaa. Mut YTHS ei sinällään tällä hetkellä anna palveluseteleitä, että ulkopuolista lyhytterapiaa varten. Enkä toisaalta nää, että sellaselle nyt ois tarvettakaan, kun meil on meidän koko psykologikunta käytännössä valjastettu tätä lyhytterapiatoimintaa tarjoamaan.

Matilda:

Okei. No jos opiskelijalla on hoitokontakti esimerkiks kunnallisella puolella, niin voidaanko tai pitääkö hoito siirtää YTHS:lle?

Tommi:

No mitään pakkoa ei koskaan oo. Tosiaan sen saa oikeestaan opiskelija itse valita. Ja sit se vähän riippuu, että kun me opiskeluterveydenhuollossa tuotetaan perusterveydenhuollon tasosta mielenterveyspalvelua, niin et jos se aiempi kunnallinen hoitopaikka on psykiatrian poliklinikka, ni se on erikoissairaanhoitoa. Ni sillon se tavallaan siirtäminen meille ei ole mahdollista, koska me ei pystytä tuottamaan sitä psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Mut et jos kyse on, että on ollut jossain terveyskeskuksen psykiatrisella sairaanhoitajalla ja terveyskeskuslääkärillä hoidossa, ni sit se siirtyminen tietysti on ihan mahdollista ja järkevääkin sitten toteuttaa jossain sopivassa kohdassa. Et aina tietysti mä ajattelen, et kannattais katsoa se, jos vain mahdollista niin se joku aiempi hoitojakso, joka on ollut meneillään niin se loppu asti yhdellä työntekijällä ennen kuin sit siirtyy toiseen hoitopaikkaan. Et jos ei oo mitään semmosta välttämättömyyttä kesken hoitojaksoa siirtyä, niin en koskaan kyllä sellasta suosittelis tekemään.

Matilda:

Toi on hyvä huomio. Siitä varmaan voi, kun soittaa aikaa, niin sitten mainita siitä vanhasta kontaktista ja esikonsultoida, että miten kannattaa tehdä.

Tommi:

Joo ja sit tietysti sielt vanhasta tai aiemmasta hoitopaikasta voi myös sitten ammattilainen olla YTHS:lle yhteydessä ja se olis ihan toivottavaakin, et voitais sit vaihtaa tietoa siitä, että mitkä palvelua meillä on saatavilla. Että kun tässäkin meillä on tapahtunu niin paljon muutoksia ja ollaan tultu useille uusille paikkakunnille toimijaksi, niin siel ei välttämättä oo muilla terveydenhuollontoimijoilla tietoo siitä, et mitä palveluita YTHS tarjoaa ja voi olla vähän molempiin suuntiin väärinkäsityksiä. Että voi olla liiallisia toiveita sen suhteen, että mitä kaikkea YTHS pystyy järjestämään, mut sitten voi olla myös, ettei oo tietoa siitä että tällainenkin mahdollisuus on olemassa.

Matilda:

Onko YTHS:n mahdollista päästä tutkimuksiin, kartottamaan oppivaikeuksia, esimerkiksi lukihäiriöö tai sitten ADHD:ta?

Tommi:

Joo ilman muuta, että ne kuuluu ihan meidän perustyöhön molemmat. Sellasella rajauksella ehkä, että oppimisvaikeuksista yleisin on tietysti lukihäiriö ja siinä me kyllä tehdään lukitestausta. Mut ollaan linjattu sillä tavalla, että ensisijaista olis se, että se lukitestaus tehdään siellä korkeakoulun puolella, jos se on mahdollista. Ja suuressa korkeakouluista löytyy joku erityisopettaja tai joku muu toimija, joka pystyy sen lukihäiriötestauksen tekemään ihan vallan mainiosti. Ja tätä me ollaan perusteltu sillä, että ku ne kuitenkin sit se pedagogiset erityisjärjestelyt täytyy miettiä siel korkeakoulun puolella, että me ei voida niitä tehdä. Ni se on jotenkin huomattavasti järkevämpää, et sama henkilö ku olis miettimässä sit niit pedagogisia erityisjärjestelyistä, niin tekis sen testauksen jo valmiiksi. Mutta sit jos korkeakoulu ei pystyis sitä lukitestausta tekemään, niin sit meillä on siihen valmius, meidän psykologit tekee sit käytännössä sen.

Ja sit taas ADHD ja muut oppimisvaikeudet, niin niitä varten meillä on ihan olemassa erikseen tutkimusmalli, et miten niitä tutkimuksii tehdään. Siinä on sellasia rajauksia, että jos on tämmönen komplisoitunut ADHD, et se on jotenkin monimutkainen, se on vaikeesti diagnosoitavissa tai et on paljon muita häiriöitä samanaikaisesti, niin sillon me ohjataan niihin tutkimuksiin sitten alkuselvittelyiden jälkeen erikoissairaanhoitoon. Mutta jos se on ihan tavallinen komplisoitumaton ADHD, niin sit pystytään tekemään ne tutkimukset diagnoosiin saakka ja myös alottamaan sitten hoito.

Matilda:

Okei, no miten se tutkimusprosessi sitten menee näissä oppimisvaikeuksissa? Jos mä vaikka haluaisin päästä lukihäiriötestaukseen tai ADHD-testaukseen, ni mitä mun pitää tehdä?

Tommi:

No sä ottaisit yhteyttä sinne meidän hoidon tarpeen arvioon ja kertoisit sen, että mistä tämä haluan tulla, että pelkkä halu ei tietystikkään riitä siihen. Että se ei oo sama asia, kun että on hoidon tai tutkimuksen tarvetta. Et sit täytyy kuvata se, et mitkä ne ongelmat on ja sit sen perusteella arvioidaan se tarve. Mutta sit, jos osottautuis et on tarvetta lukitestaukselle, niin sit sielt vastuutiimistä oltais sinuun yhteydessä ja ne vastuutiimin työntekijät tässä todennäköisesti vähitellen jo tietävätkin sen, että missä korkeakoulussa se lukitestaus onnistuu ja missä ei onnistu. Ja jos se onnistuis siellä omassa korkeakoulussa, niin sit vastuutiimin työntekijä vois sanoa, et hei et tiedätkö, että voit ottaa yhteyttä siihen ja siihen erityisopettajaan. Ja se testaus hoituu sillä tavalla. Mut jos me tiedetään, et se ei onnistu siellä korkeakoulussa, ni sit se asia etenee sillä tavalla, että saisit sitten ajan psykologin vastaanotolle sitä lukitestausta varten. Siellä taustalla tapahtuu eri ammattilaisten välistä vuoropuhelua, mutta se ei opiskelijalle näy sitten varsinaisesti millään tavalla. Sit taas jos olis ADHD epäily, niin se alkaa samalla tavalla. Että soittaa sinne hoidon tarpeen arvioon ja tiimistä otetaan yhteyttä. Käytännössä meil on tämmönen kahden käynnin neuropsykiatrinen alkuarvio, jonka tekee psykiatrinen sairaanhoitaja ja siinä kerätään alustavaa tietoa monella eri tavalla. Haastattelemalla, tilaamaalla vanhoja sairauskertomuksia, jos sellasia on. Tutustutaan vanhoihin, ihan neuvola-asiakirjoihin, koulutodistuksiin ja kaikkeen kirjalliseen, mitä lapsuuden ajalta löytyy. Ja sit pyydetään opiskelijaa täyttämään viel itsearvointilomakkeita. Ja sitten sen jälkeen, kun tän alkuarvion on sairaanhoitaja tehny, ni opiskelija saa sitten ajan meidän yleislääkärille, joka tekee sitten alustavan diagnostisen arvion. Ja arvioi nyt ennen kaikkea sitä, että onks tää sellainen komplisoitunut tapaus, jota me ei voida sitä diagnostiikkaa tehdä loppuun asti ja silloin sit yleislääkäri siinä tapauksessa tekis lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jos diagnoosiin asti tutkimukset on tehtävissä meillä, niin sit yleislääkäri tekee tutkimussuunnitelman, et miten se etenee sitten. Ne lisätutkimukset, jotka käytännössä on sit sellasii haastatteluita ja lisää itsearviointikyselyitä ja ne tekee sitten joko psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Ja sitten lopuksi pääsee psykiatrin vastaanotolle, joka sitten käypä hoitosuosituksen mukaisesti tekee meillä ADHD diagnoosin, jos se on todettavissa ja siihen sit sen hoitosuunnitelman myös yhdessä opiskeljan kanssa.

Matilda:

Elikkä sitten jos diagnoosi tulee, niin se hoito jatkuu YTHS:llä, jos se on vaikka lääkinnällistä tai mitä tahansa hoitoo suunnitellaankaan yhdessä?

Tommi:

Joo me, siis ADHD-lääkehoito onnistuu vallan mainiosti sen aloittaminen meil YTHS:llä ja myös me ollaan vahvistamassa meidän mahdollisuuksii tarjota sitten tällasta muuta psykososiaalista hoitoa ADHD:hen ja muihinkin neuropsykiatrisiin häiriöihin. Tällä hetkellä vielä varmaan on palvelupisteittäin vähän vaihtelua siitä, että mitä pystytään omana toimintana järjestämään. Mutta tänä vuonna on esimerkiks alkamassa koulutuksia työntekijöille, joiden kautta saadaan sellast osaamista, et pystytään tarjoamaan sitten ihan tämmösii lyhyitä hoitojaksoja neuropsykiatrisiin ongelmiin. Ja paljon me tietysti hyödynnetään myös esimerkiks Kelan kuntoutuspalveluita. Et siellä on tämmönen Omaväylä on ihan uus huhtikuun alusta nyt tänä vuonna tullut Kelan kuntoutusmuoto neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville. Et sitä taatusti me hyödynnetään, myös kuntoutuspsykoterapiaan voidaan ohjata, jos on ADHD ja sit erillaisia ammattillisen kuntoutuksen muitakin vaihtoehtoja on ja nuottivalmennusta, et paljon tehdään sit yhteistyötä siinä sitten Kelan kanssa.

Matilda:

Okei. Tutkitaanko sitten YTHS:llä tämmösii vähän vakavampii mielenterveydenhäiriöitä kuten kakssuuntaista mielialahäiriötä?

Tommi:

Joo siis tiettyyn rajaan asti, joo, mutta se meidän pääpaino on näiden vakavampien mielenterveydenhäiriöiden tunnistamisessa. Ja jos me tunnistetaan niin pitkälle, että voidaan todeta, että on vakava mielenterveyden häiriö, ni toki me siinä tapauksessa ohjataan sinne erikoissairaanhoitoon varsinaista hoitoa varten. Mut sit me myös kyllä pyritään tunnistamaan vakavien mielenterveyden häiriöiden riskissä olevia. Että paljon esimerkiks puhutaan psykoosiriskistä ja sillä puolella on hirveästi tehty viime vuosikymmeninä töitä siihen suuntaan, että pystyttäis tunnistamaan mahdollisimman lyhyen sairastamisen jälkeen tai mieluiten jo siinä vaiheessa, kun ei oo vielä edes sitä sairastamista varsinaisesti tapahtunut, vaan et ollaan vielä, sanokaa psykoosiriskin vaiheissa. Niin tällaista tunnistamista me pyritään tekemään, jotta me osattais sitten lähettää sinne erikoissairaanhoidon palveluihin mahdollisimman varhases vaiheessa. Mut sit taas jos on ollu jo erikoissairaanhoidossa ja on saanut hyvän hoitovasteen, on vakaa vaihe, on palaamassa opiskeluihin, niin toki sitten taas semmonen pitkäaikaisempi hoito ja seuranta, ni se sitten on mahdollista YTHS:n palveluiden piirissä.

Matilda:

No se ennaltaehkäsevätyö onkin tosi tärkeetä näissä tapauksessa, ettei sitten pääse kriisiytyy. No onko YTHS:llä ryhmätoimintaa mielenterveyden tueksi ja jos on, niin millaista?

Tommi:

Joo, no kyllä on. Meillähän siis ryhmätoiminnalla on pitkä historia YTHS:llä. Mut se on ollut valitettavasti sellaista, että eri yksiköissä on ollu tarjolla erilaista ryhmätoimintaa ja sitten kaikissa yksiköissä ei oo ollu ryhmätoimintaa ollenkaan tarjolla. Mut nyt tän vuoden alusta me ollaan järjestetty niin, että kaikissa vähintään 4000 opiskelijan palvelupisteissä järjestetään ryhmätoimintaa ja meillä on kolme tällasta valtakunnallisesti määritettyä mielenterveystyön ryhmää, jota järjestetään kaikissa näissä palvelupisteissä. Ja palvelupisteiden lisäksi, ni sitä ryhmätoimintaa järjestetään sit etäryhminä digitaalisissa palveluissa. No nyt tietysti myös juuri tällä hetkellä myös se palvelupisteiden järjestämä ryhmätoiminta on etäryhmiä, koska ei voida näiden koronarajotusten takia mitään lähiryhmiä järjestää.

Mutta meidän ryhmätoiminta sisältää depressiokoulu -ryhmän, joka on ihan tämmönen strukturoituryhmä depressio-oireista kärsiville tai lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastaville. Sit meil on jännittäjä-ryhmä, joka on tarkoitettu ennen kaikkea sosiaalisiatilanteita jännittäville. Ja sit meil on tällanen Stresless -taitovalmennusryhmä, joka on oikeastaan ennaltaehkäsevä ryhmä ja joka nimensä mukaisesti soveltuu sellasille, jotka on ahdistuneita tai murehtii tai on huolissaan asioista tai on stressiä. Niin ennen kuin mitään varsinaista mielenterveyden häiriötä on edes kehittynyt, niin heille soveltuis erityisesti tää Stresless -taitovalmennus, mut toki sitä jonkinverran myös käytetään sit hoidollisena ryhmänä, et jos sitten on sairastunutkin jo, mutta oireet on esimerkiks lievittynyt ni sit voitais suositella hoidoksi tätä Stresless -taitovalmennusryhmää. Ja tää meidän ryhmävalikoima on sellanen, että se tulee varmasti lisääntymään ja täydentymään, et se on tärkeetä et jatkossa me pystytään hoitamaan ja auttamaan yhä useampia opiskelijoita nimenomaan ryhmämuotosten hoitojen avulla. Siin ryhmässähän on, ryhmähoitohan on ihan yhtä tehokasta, kun vastaava lyhytterapeuttinen yksilöhoito. Ja sen lisäksi siin on myös tavallaan lisäelementtinä se ryhmän tuki, se vertaistuki mitä ryhmässä on saatavilla. Ja se voi osalle opiskelijoista olla sen takia huomattavasti parempikin vaihtoehto, ku lyhytterapialla yksilövastaanotolla. Ja tietysti sit meidän näkökulmasta, niin ryhmissä pystytään hoitamaan useampia opiskelijoita samalla henkilöstöresurssilla, et tavallaan sit pystytään auttamaan sitä enemmän opiskelijoita, mitä enemmän ryhmämuotosta hoitoo hyödynnetään.

Matilda:

Ryhmämuotonen hoitohan on tosi tehokasta ja se voi olla hyvin merkityksellistäkin monelle, varsinkin tällasena ajankohtana, ku sul on vähän vähemmän niitä sosiaalisiakontakteja. Vaikka ne oiskin ton kameran välityksellä, ni ne voi silti olla tosi merkityksellisiä. Mua jäi mietityttämään vielä se hoitotiimi, mitä se tarkottaa opiskelijalle, että hänellä on oma hoitotiimi?

Tommi:

Vastuutiimi. Joo meillä on siis meidän näissä palvelupisteissä on 27 vastuutiimiä yhteensä Suomessa. Ja se on tämmönen moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu aina yleislääkäreitä, terveydenhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja he palvelevat aina tietyn korkeakoulun tai tiettyjen korkeakoulun tai joissain tapauksissa tiettyjen korkeakoulun osien opiskelijoita. Taas opiskelijan näkökulmasta on niin, että jokaiselle opiskelijalle on sen ensisijaisen opiskelupaikan perusteella nimettynä vastuutiimi, jossa sit on tämmönen moniammatillinen tiimi, joka hoitaa sitten ensilinjassa sitä opiskelijaa sitten kaikissa asioissa.

Matilda:

Okei, entä sitten nää hoitopisteet, niin saako opiskelija aina valita sen hoitopisteen missä sä käyt, et vaikka sä et haluis käydä siellä oman paikkakunnan hoitopisteella vaan, jos sä käyt vaikka töissä toisella, et sä voit käydä siellä?

Tommi:

No tota se vähän riippuu tilanteesta, että pääsääntö on se, että kukin käyttäis sitä oman vastuutiiminsä palveluita ja siin on se peruste, että se oma vastuutiimi tuntee myös sit esimerkiks ne korkeakoulun palvelut ja tuntee yhteyshenkilöt korkeakoulussa. Ja jos pitää ryhtyä toimenpiteisiin opiskelukyvyn tukemiseksi sit yhdessä korkeakoulun kanssa, ni sit se on helpompaa, kun on sellanen ammattilainen meiltä, joka tietää et mitä siel on tarjolla ja kehen pitää olla yhteydessä. Ja nyt kun asioidaan suurelta osin etäpalveluina, niin sillähän ei oo mitään merkitystä, että vaikka olis itse toisella paikkakunnalla, ni voi silti etäpalveluina asioida ihan hyvin sen opiskelupaikkakunnan vastuutiimin työntekijän kanssa. Ja sillä tavalla myös turvataan jatkuvuus sitten hoidossa, et asioi sen oman vastuutiimin ammattilaisen kanssa aina. Mut sitten, et jos on sellanen, et sattuu nyt olemaan esimerkiks opiskelemaan Vaasassa ja olemaan Helsingissä ja tulee sellanen joku vaikka hammaskipuja tai pitää päästä sit hammaslääkärille näyttämään, niin se onnistuu kyllä sit siellä Helsingissä meidän omalla palvelupisteellä.

Matilda:

Okei, tähän loppuun mä vielä kysyisin, et onks sul itellä jotain muuta, mitä sä haluaisit tuoda esille?

Tommi:

No ehkä täs niinku, täs on puhuttu nyt paljon siitä hoidosta taas, mitä meillä on tarjolla ja nää kysymykset on liittynyt siihen. Mut nyt se, mitä mä haluan nostaa niinku aina tämmösis tilaisuuksissa esille, on sit se mielenterveyden edistämisen puoli. Jonka mä nään todella tärkeänä ja mä aattelen, et se on aivan välttämätöntä. Et jatkossa satsataan enemmän mielenterveyden edistämiseen ja se on jotain sellaista, mitä YTHS ei voi yksinään tehdä. Että terveydenhuolto ei voi koskaan joidenkin toisten, jonkun väestön terveyttä edistää sillä tavalla ulkoapäin, et se olis jotain mitä terveydenhuolto antaa ja se auttomaattisesti vaikuttaa. Vaan tällasessa terveyden edistämisessä on todella tärkeää se, että se kohdeväestö on siinä aktiivisesti mukana suunnittelemassa sitä, että mitä se terveyden edistäminen on, miten sitä toteutetaan, on myös itse mukana toteuttamassa sitä ja myös arvioimassa sitä. Ja mä aattelen, että tässä opiskeluyhteisötyö ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä plus myös muiden toimijoiden niinku esimerkiks Nyytin välillä, on tosi tärkeää, että tehdään yhdessä töitä sitten opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Mut meil on takana se, että viimeset yli 20 vuotta mielenterveyspalveluiden kysyntä opiskelijoiden keskuudessa on kasvanut. Ja tota se ei ratkea pelkästään sillä, että me lisätään tai must ois niinku myös jotenkin kummallinen ajatus, että me ajatellaan, et se ratkeaa sillä et me lisätään koko ajan korjaavia palveluita eikä yritettäis tehdä niille juurisyille mitään. Täytyyhän meillä olla jotain tässä meidän yhteiskunnassa, järjestelmässä, opiskelumaailmassa sellasta, mikä aiheuttaa sen, että opiskelijat yhä useammin tarvitsevat mielenterveyspalveluita. Ja niille juurisyille mun mielestä ois tärkeetä ryhtyä tekemään myös jotain, et koittaa löytää lääkettä niihin eikä pelkästään sitä jatkuvasti lisätä korjaavien palveluiden määrää.

Matilda:

Tossa oli tosi hyvä pointti ja huomautus, että nimenomaan se ennalta ehkäsevä ja mielenterveyden ylläpitäminen on se kaikista merkityksellisin hoitomuoto. Ettei sitten kriisiydytä siihen asti, että joutuu hakemaan niitä mielenterveyden palveluita.

Tommi:

Joo ja tää myös jotain, mitä YTHS tulevina vuosina pyrkii lisäämään esimerkiks, et pystytään tarjoamaan myös meidän kautta korkeakouluihin ja opiskelijajärjestöille palveluita, jotka lisää mielenterveysosaamista esimerkiksi mielenterveyden ensiapukursseja ja jotain sen tyyppistä. Että pystyttäis sitten vahvistamaan sitä hyvinvointia ja tehtäis ihan aidosti työtä sen hyvinvoinnin eteen ennaltaehkäseväs mielessä eikä pelkästään sitten jälkikäteen korjaavaa sairaanhoitoo.

Matilda:

Toi on tosi tärkeetä. Mä Tommi kiitän sua, että sä olet jaksanut vastailla minun kaikkeen valtavaan määrään kysymyksiin. Kiitän myös kaikkien opiskelijoiden puolesta. Mä luulen, että tästä on aika paljon hyötyä tosi monelle, varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoille, joille tää YTHS saattaa olla vielä vähän tuntemattomampi. Oli tosi mielenkiintonen keskustella ja kiitos kaikista vastauksista.

Tommi:

Kiitos keskustelusta. Oli mukavaa olla tässä mukana.

Matilda:

Kiitos. Moi, moi kaikille!

Tommi:

Moi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *