Elina Marttinen

10

Surujenkin kanssa voi elää hyvää elämää. Aika, jota elämme, unohtaa usein tunteiden paletista surun merkityksen ja painottaa myönteisenä pidettyjen tunteita. Silti aika lailla jokainen kokee surua elämänsä aikana. Keskustelemme surun syistä, sen herättämistä tunteista ja ajatuksista. Suru tarvitsee aikansa ja tilansa, siksi sitä on tärkeä myös sille osata antaa. Omaan suruun voi oppia myös suhtautumaan aarteena. Miten surevaa voisi tukea ja millainen tuki on ollut keskustelijoille kaikkein arvokkainta? Miten omaan suruun tulisi suhtautua? Aiheesta Nyytin Milla Järvensivun kanssa ovat keskustelemassa surututkija Mari Pulkkinen, Surunauha ry:n kokemusasiantuntija Jennina Lahti ja oppilaitospappi ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Late Mäntylä.

Mari Pulkkinen: Surun sylissä (2017)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *