”Miten pystyin mokaamaan näin yksinkertaisen asian!”
”Taaskaan en saanut aikaiseksi mitään. Kuinka voin olla näin laiska ja typerä!”
Kuulostaako tutulta? Jokaisella meillä on sisäinen ääni, jolla puhuttelemme itseämme. Epäonnistumisen ja kärsimyksen hetkinä itseä kohtaan on helposti liian julma. Soimaamme, piiskaamme ja arvostelemme. Puhuisitko ystävällesi samalla tavalla, kun puhut itsellesi? Tuskinpa. Saatamme sanoa itsellemme asioita, joita emme sanoisi edes pahimmalle vihamiehelle.
Itsemyötätunto on myötätuntoista suhtautumista itseämme kohtaan erityisesti silloin kun on vaikeaa. Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselle samalla tavalla kuin puhuisi ystävälle.
Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselle samalla tavalla kuin puhuisi ystävälle.
Ystävällisyys, ihmisyys ja tietoinen läsnäolo
Itsemyötätunto koostuu kolmesta tekijästä:
- Ystävällisyydestä itseä kohtaan. Kannustamme ja rohkaisemme itseämme. Vaikeina hetkinä kohtelemme itseämme ystävällisesti ja rakentavasti tuomitsemisen tai sättimisen sijaan.
- Jaetusta ihmisyydestä. Haavoittuvuus, virheiden teko ja kärsimys ovat osa kaikkien elämää. Kukaan ei ole täydellinen. Ihmisenä oleminen tarkoittaa epätäydellisyyttä.
- Tietoisesta läsnäolosta. Kohtaamme myös vaikeat tunteet ja kärsimyksen. Emme vähättele tai liioittele niitä.
Itsemyötätunto vähentää kärsimystä
Usein esimerkiksi opiskellessa, töissä tai harrastuksissa voi tuntua siltä, että itseltään on vaadittava koko ajan enemmän ja epäonnistumisiin ei ole varaa. Täytyisi olla jotenkin erityinen tai ainakin keskivertoa parempi.
Täydellisyyden tavoittelu on kuitenkin vaarallista hyvinvoinnin näkökulmasta. Pitkään jatkuessaan se voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle.
Itsemyötätunto on perfektionismin vastavoima. Se ehkäisee myös loppuun palamista. Moni piiskaa itseään, koska pelkää ettei muuten saisi mitään aikaan. Tutkimusten mukaan asia on kuitenkin päinvastoin. Kun ihmisarvo ei ole sidottuna suoritukseen, jää luovuudelle ja rohkeudelle enemmän tilaa.
Itsemyötätunto saa tutkimusten mukaan aikaan:
- masennuksen ja ahdistuksen vähentymistä
- luovuutta
- onnellisuutta
- optimistisuutta
- inspiraatiota
- innostusta
- epäonnistumisen pelon vähentymistä
- stressin lieventymistä
- ihmissuhteiden parantumista
Itsemyötätuntoa voi harjoitella
Itsemyötätuntoa voi harjoitella sekä tositilanteissa että muodollisilla harjoituksilla, kuten meditoimalla.
Vinkkejä itsemyötätunnon harjoitteluun:
- Tarkkaile, kuinka puhut itsellesi. Huomatessasi pettymyksen tai epäonnistumisen tunteen, pysähdy hetkeksi. Havainnoi, mihin sävyyn puhuttelet itseäsi.
- Hyväksy tunteesi. Älä liioittele, äläkä vähättele. Muistuta itsellesi, että kokemasi tunteet ovat inhimillisiä. On myös inhimillistä puhua itselleen ankaraan sävyyn; siitä ei tarvitse sättiä itseään vielä lisää.
- Kuinka puhuisit ystävällesi? Pohdi, miten puhuisit samassa tilanteessa olevalle ystävällesi. Kuinka se eroaa tavastasi puhua itsellesi?
Harjoittele jo etukäteen
Ennen kaikkea harjoittele jo ennen ”tositilannetta”! Aloita aamusi kohtelemalla itseäsi ystävällisesti ja lähetä itsellesi kannustavia tsemppiajatuksia.
On myös hyödyllistä kirjata kerran viikossa asioita, jotka ovat menneet hyvin ja miksi. Tämä auttaa kiinnittämään huomioita onnistumisiin. Esimerkiksi sen sijaan, että soimaisit itseäsi velttoilusta kuntosalilla, voit kirjoittaa olevasi tyytyväinen siihen, että jaksoit ylipäätään mennä salille. Näinhän ystäväkin sanoisi – ”Sentään jaksoit mennä salille, ole ylpeä siitä!”
Tutustu myös Kristin Neffin hyödyllisiin itsemyötätuntoharjoituksiin. Sivuilla on kattavasti erilaisia harjoituksia ohjatuista meditaatioista muihin harjoituksiin.
Itsemyötätunto on perfektionismin vastavoima.
Kirjallisuutta:
- Pessi, Martela & Paakkanen: Myötätunnon mullistava voima 2017
- Grandell: Itsemyötätunto 2015
Muualla verkossa:
- Itsemyötätuntoharjoituksia, Kristin Neff
- Myötätunto on kaikille hyväksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
- Myötätuntionen käsi -harjoitus, Oivamieli.fi