27.3.2026

Taloustaitoja ammattikoululaisille

Nyyti ry toteutti Oikeusministeriön rahoituksella Oulun Seudun Ammattiopistossa taloustaitokurssin vuonna 2025. Kurssin kohderyhmänä olivat velkaantuneet ja velkaantumisriskissä olevat ammattikouluopiskelijat. Kurssin pituus oli seitsemän 45 minuutin oppituntia. Tunnit oli jaettu kolmeen teemallisesti erilaiseen blokkiin, joiden kesto oli 2–3 oppituntia.

Taloustaitokurssin kolme blokkia

Ensimmäisen blokin aiheita olivat ylivelkaantuminen: syyt, vaikutukset, selvittäminen, selviäminen ja veloista pääseminen. Tässä hyödynnettiin hankkeen asiantuntijan omaa tarinaa ylivelkaantumisesta.

Asiantuntijan näkökulmasta tarinallisuus toimi opiskelijoiden kanssa hyvin, sillä he esittivät jatkokysymyksiä usein. Opiskelijoita kiinnosti niin selvittäminen, kuin velkaantumisen aiheuttamat negatiiviset mielenterveysvaikutukset. Jotkut opiskelijat kysyivät, kuinka ottaa velkaantuminen puheeksi kaverin kanssa, jolla on selvästi taloushuolia, mutta ei halua puhua niistä.

Toisen blokin aiheina olivat säästäminen ja sijoittaminen. Opiskelijat tekivät osasalkkuharjoituksen, asiantuntija keräsi opiskelijoilta paperilapuilla toiveita säästämisen ja sijoittamisen suhteen sekä vastasi niihin erillisellä diaesityksellä toisen blokin aikana.

Opettajat ihmettelivät tämän harjoituksen vaikutuksia opiskelijoihinsa: opiskelijat eivät vaatineet lähteä syömään vaan tekivät harjoitusta huomaamatta 10 minuuttia yliajalle. Se on kuulemma todella hyvä saavutus miltä tahansa harjoitukselta. Palkinto parhaan sijoitustuloksen saaneelle oli luvassa kolme tölkkiä vissyä, toiseksi parhaalle kaksi ja kolmanneksi parhaalle yksi. Opiskelijat hakivat palkintonsa ylpeinä luokan edestä.

Kolmas blokki käsitti budjetintekemisen, joka oli pitkä harjoitus (kestoltaan noin kaksi oppituntia). Harjoituksessa oli tarkoitus tehdä suunnitelma rahankäytöstä valmistumisen jälkisessä ajassa, jolloin on työllistynyt. Tämä sisälsi kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa etsittiin internetistä asunto ja selvitettiin asumiseen liittyvät pakolliset kulut. Toisessa osassa budjettiin laitettiin elämiseen liittyviä pakollisia kuluja kuten ruoka. Kun kaikki oli saatu tehtyä, opiskelijat joutuivat simuloituun velkaantumiseen, joka piti ratkaista oman budjetin kontekstissa sekä kerrata ensimmäisestä blokista opittuja asioita, kuten miten toimia tilanteessa, jossa on ylivelkaantunut.

"Bemari-ansa"

Opiskelijoilla budjetointiharjoitus onnistui usein hyvin. He alittivat budjettinsa ja samalla huomasivat, kuinka etenkin työuran alkuvaiheessa taloudellinen liikkumavara on suhteellisen pieni. Osa opiskelijoista lankesi ”bemariansaan”. Budjetissa oli kohta auton hankkimisesta ja siihen haluttiin saada tietysti hyvä ja hieno auto. Näin myös tehtiin ja kulut kirjattiin ylös. Budjetteja läpikäydessä huomattiin, että vaikka vuokra olisi 300€ ja muut kulut pienet, ei vastavalmistuneen talous kestänyt mitenkään kalliin BMW:n ostamista. Tässä tapauksessa budjetti jäi pakkaselle 200 euroa.

Hankkeen tulokset

Hankkeessa opiskelijoilta kerättiin palautetta loppukyselyn avulla sekä hyvinkin perinteisesti paperilapuilla. Paperilaput tulivat kysymykseen, kun hankkeen asiantuntija huomasi, että jos kysyy tunnin jälkeen opiskelijoilta, millainen tunti oli tai mitä seuraavalta toivoo, vastassa oli usein veitsellä leikattava hiljaisuus. Laput olivat anonyymi ja matalan kynnyksen keino kertoa mitä oli oppinut ja mitä odotti seuraavalta aiheelta. Näitä kertyi yhteensä noin 70 kappaletta. Niistä piirtyy kuva opiskelijoiden toiveesta ja siitä, miten toiveisiin vastattiin, pääasiassa hyvin!

"Hyvä idea, jään vielä miettimään alanko toteuttaa sitä"

Palautekyselyssä voidaan erottaa kaksi vastaustyyppiä toisistaan. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoilta ymmärtävätkö he idea tasolla esimerkiksi miksi kannattaa seurata budjettia, ja säästä sekä aikovatko he ryhtyä toimiin budjetintekemiseksi ja säästämiseksi. Ideataso sai korkeammat pisteet, kuin oikeisiin toimiin ryhtyminen. Tämä on mielenkiintoinen havainto. Osaltaan sitä voi selittää se, että osa kursseille osallistuneista opiskelijoista oli alaikäisiä eivätkä budjetintekeminen ja säästäminen ole vielä niin ajankohtaisia. Toisaalta taas osa opiskelijoista asui yksin tai omasi riskejä ylivelkaantumiselle.

Kurssin sisältöä koskevassa kohdassa opiskelijat olivat sekä asiallisia kommenteissaan, että humoristisia. ” Olit todella hyvä selittäjä ja osasit kertoa asioista tarkasti” sekä ” Pois pääseminen”. Suurimmaksi osaksi kirjallinen palaute kurssista oli hyvää ja siinä kiiteltiin opetettavista asioista ja kuinka ne osattiin selittää hyvin.

Mitä olisi voinut tehdä paremmin kysymykseen tuli paljon hyvinä ehdotuksia, esim. ”käytä sanoja, joita tyhmäkin ymmärtäis” tai olisi ollut hyvä ottaa enemmän esimerkkejä eri sijoituskohteista. Näihin kiinnitettiin huomiota kurssin edetessä eikä palautetta vaikeasta kielenkäytöstä tullut enää myöhemmillä kursseilla.

Kokonaisuudessaan kurssia voidaan pitää onnistuneena. Opiskelijoita ohjeistettiin vastaamaan erittäin rehellisesti palautekyselyyn. Silti kohta ”Miten ylivelkaantumisesta voi selvitä” sai keskiarvoksi 3.65, 5-portaiselle Likert asteikolla. Samoin ”Ymmärrän miksi menojen seuraaminen kannattaa” sai keskiarvoksi 3.73.

Kiitokset opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle

Lopuksi haluan välittää kiitokseni kaikille opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle, joita kohtasin vuoden aikana. Ammattikoulusta uutisoidaan usein negatiivisesti ja ongelmalähtöisesti. Näin nämä haasteet myös itse, mutta myös sen ison potentiaalin, mitä opiskelijoissa on. Opiskelijat olivat kiinnostuneet monista asioista tulevaisuudessaan, millaisen työn saisivat, unelmat olivat hyvinkin jalat maassa -osastoa. Haaveiltiin yrittäjyydestä ja työntekijöiden palkkaamisesta, tehtiin töitä vaikka oli haasteita. Tultiin kouluun ja saatiin onnistumisia. Vastaanotto oli joka paikassa aina lämmin. Oli hyvä tulla. Kiitos kaikki OSAOn opiskelijat ja opettajat. Olette hyviä ja lämpimiä ihmisiä, jotka tekevät parhaansa.