Jännittäminen on luonnollista

Jännittäminen on luonnollista


Kun edessä on itselle haastava tilanne, on jännittäminen täysin normaalia. Jännittämistä ei pitäisikään hävetä tai kieltää. Jännittämisen hyväksyminen auttaa sietämään sitä.

Kulttuurissamme saatetaan ajatella, että jännitys ei saisi näkyä. Tästä peittelystä voi syntyä harha, ettei kukaan muu jännitä. Kuitenkin valtaosa meistä jännittää silloin tällöin erilaisia vuorovaikutustilanteita. Myös esiintymisjännitys on hyvin yleistä: suomalaisista 70 prosenttia kokee joskus jännittävänsä esiintymistilanteissa.

Vireytyminen valmistaa tilanteeseen

Jännittämisen voi ajatella ennustavan heikkoa suoritusta. Kuitenkin sopiva jännitys kuuluu hyvään suoritukseen, koska näin virittäydymme tilanteeseen. Vireytyminen kertoo siitä, että edessä on tärkeä tilanne. Tällöin kehomme ja mielemme virittyy vastaamaan haasteeseen ja pyrkii nostamaan suorituskykyä.

Jännittämisen hyväksyminen auttaa sietämään sitä.

Vireytymisen saa aikaan sympaattisen hermoston aktivoituminen. Kehossa tämä aktivoituminen voi tuntua muun muassa sydämen lyöntitiheyden kasvuna, hengityksen kiihtymisenä, hikoiluna tai käsien tärinänä.

Kyse on luonnollisesta reaktiosta, mutta moni meistä reagoi näihin oireisiin jännittämällä. Tällöin kehossa tuntuvia tuntemuksia säikähtää. Herää pelko punastumisen, hikoilun tai tärinän näkymisestä ulospäin. Epävarmuus ja ajatukset epäonnistumisesta valtaavat mielen, mikä vain vahvistaa reaktiota.

Tunnista missä jännityksesi tuntuu

Omaa jännitystä kannattaa opetella tuntemaan.

  • Missä kehonosissa ja miten jännittäminen tuntuu?
  • Entä koetko tuntemukset ennen jännittävää tilannetta, sen aikana vai jälkeen?

Tunnistamalla tuntemuksesi, voit oppia hyväksymään ne luonnollisina reaktioina sekä löytämään niihin rauhoittamiskeinoja. Lisäksi tunnistamalla sinulle pahimmat tilanteet, voit löytää sopivat selviytymiskeinot tilanteisiin.

Vinkkejä jännittämisen hallintaan

Hyväksy jännitys

Muista, että jännittäminen haasteellisessa tilanteessa on normaalia. Hyväksy se, että jännität.

Ikävillä tunteilla – jännittämiselläkin – on tarkoituksensa. Yritys päästä kokonaan eroon jännittämisestä voikin päätyä epäonnistumiseen ja itseen pettymiseen, mikä taas ylläpitää jännittämisongelmaa.

Ole itsellesi myötätuntoinen

Jännittämisen taustalla voi olla liialliset vaatimuksesi itseä kohtaan. Tällöin vaadit itseltäsi täydellistä suoritusta. Et salli itsellesi virheitä, vaikka ne saattaisivat olla normaaleja kaikille tapahtuvia virheitä.

Kokemukset onnistumisista jäävät vähäisiksi, jos vain erinomainen suoritus riittää. Salli virheitä ja pyri riittävän hyvään. Jännittäminen voi helpottua, kun olet itsellesi armollisempi ja myötätuntoisempi.

Altista itsesi jännittäville tilanteille

Jännittävien tilanteiden välttely voi tuntua helpommalta ratkaisulta. Välttelemällä et kuitenkaan kerrytä kokemuksia tilanteista. Uskaltautumalla voit kasvattaa itseluottamustasi.

Älä altista itseäsi heti liian suurelle haasteelle. Altistamisharjoitukset kannattaa aloittaa vähemmän ahdistavista tilanteista.

Asteittain itsesi altistamalla jännittäville tilanteille saat harjoitusta. Aseta pieniä, konkreettisia tavoitteita. Hoida jokin asia puhelimitse. Ryhmätöissä kerro yksi oma ehdotuksesi. Harjoittele esiintymistä ensin peilin edessä tai tutuille.

Rauhoita kehoa

Tuntemuksia jännityksestä on vaikea ohjata järjen äänellä. ”Älä nyt jännitä”-virkkeen hokemista tehokkaampaa voi olla kehon rauhoittaminen.

Mieti etukäteen erilaisia keinoja, kuinka rauhoitat itsesi tilanteessa. Rauhoittava hengittely, rauhoittava sisäinen puhe tai lihasten rentoutus ovat tällaisia keinoja.

Jännityksen iskiessä voi haluta eroon tilanteesta puhumalla nopeasti. Kuitenkin toimivampaa voi olla pieni tahdin hidastaminen. Tämä antaa keholle viestiä, ettei mitään hätää ole. Puheen hidastaminen tai jopa pieni tauko voivat rauhoittaa kehoa.

Kerro että jännität

Uskalla sanoa ääneen, että jännität. Peittäminen ja piilottelu lisäävät jännitystä. Kertomalla toisille, voit saada tukea ja ymmärrystä, mikä lisää turvallisuuden tunnetta tilanteessa.

Huolla stressiä

Liiallinen stressi saattaa laukaista, pahentaa ja ylläpitää jännittyneisyyttä – ja päinvastoin. Hallitsemalla stressiä, voit helpottaa jännittämistä. Tee mukavia asioita, jotka tuottavat iloa ja rentouttavat. Vietä päivittäin hetki, jolloin et suorita mitään. Myös liikunta rentouttaa ja auttaa jännitykseen.

Kun jännitys haittaa liikaa

Jännittäminen voi vaikuttaa haittaavasti opiskelukykyyn. Jännittäminen voi heikentää suoriutumista opinnoista. Lisäksi keskittyminen vaikeutuu. Keskustelut ja esiintymistilanteet voivat kuormittaa niin paljon, että tilanteita vältellään tai kursseilta jäädään pois.

Voimakkaan jännittämisen voittamiseen kannattaa hakea apua.

Jos koet jännittämisen estävän suoriutumistasi opiskelusta tai osallistumistasi sosiaalisiin tilanteisiin, älä jää itseksesi ongelman kanssa. Voimakkaan jännittämisen voittamiseen kannattaa hakea apua. Ota yhteyttä tilanteesi selvittämiseksi lääkäriin tai psykologiin. Opiskelupaikastasi voi löytyä erilaisia kursseja esiintymistaitojen kehittämiseen tai vertaistukiryhmiä jännittämisen käsittelyyn. Opiskeluterveydenhuollossa voi olla myös jännittäjäryhmiä.


Tutustu myös

Ajatusten voimaa

Minä ja muut

Mukavista hetkistä iloa

Rentoudu päivittäin

Sopivasti stressiä

Treenaa sosiaalisia taitoja

Tunne itsesi

Tunteilla on viesti

Ujona elämässä

Muualla verkossa

Jos pelottaa ja jännittää – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Jännitys – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Jännittääkö? Apua ja tietoa jännityksen kohtaamiseen – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas. – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Jännä juttu -ohjelma – Headsted