Opintotietojärjestelmät ja itsemäärittelyoikeuden kunnioitus korkeakouluissa – rakenteet vaikuttavat opiskelijoiden mielenterveyteen

12.1.2026

Opintotietojärjestelmien kankeuden vuoksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat joutuvat usein näkymättömiksi tai väärien oletusten kohteeksi. Tämä lisää vähemmistöstressiä opiskeluarjessa, ja vaikuttaa vahingoittavasti sateenkaariopiskelijoiden opiskelukykyyn ja mielenterveyteen.

Kaikkien suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien tiedot kirjataan opintotietojärjestelmiin, joista tietoja tallennetaan muun muassa kurssi-ilmoittautumisia, tilastointia ja opintosuorituksia varten. Opintotietojärjestelmät hakevat tietonsa Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, jolloin järjestelmiin tallentuvat opiskelijoiden juridiset tiedot. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmään merkitty kutsumanimi ja sukupuoli eivät välttämättä vastaa sitä, miten opiskelija haluaa tulla kohdatuksi arjessa.

QueerMieli-hankkeen alusta alkaen opiskelijajärjestöt ovat useampaan otteeseen tuoneet esille ongelmia liittyen opintotietojärjestelmiin, ja itsemäärittelyoikeuden kunnioittamiseen kutsumanimen määrittelyssä ja sukupuolimerkinnöissä. Kuvauksissa toistuu kokemus siitä, että järjestelmiin, kuten Peppiin ja Sisuun, on vaikeaa tai mahdotonta saada kirjatuksi toivottu kutsumanimi tai omaa identiteettiä vastaava sukupuolimerkintä. Tämä altistaa erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat tilanteille, joissa heitä kutsutaan väärällä nimellä tai väärinsukupuolitetaan vuorovaikutuksessa ja/tai virallisissa asiakirjoissa.

Tässä blogikirjoituksessa nostamme näkökulmia opintotietojärjestelmiin liittyvistä haasteista, ja keinoista kehittää korkeakouluyhteisöä turvallisemmaksi sukupuolivähemmistöihin kuuluville opiskelijoille. Opiskelijajärjestöjen, opiskelijoiden parissa toimivien ammattilaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa käymiemme keskustelujen ohella keräsimme tietoa toteuttamalla pienimuotoisen kyselyn sateenkaariopiskelijoiden kokemuksista. Kyselymme oli auki 20.10.-16.11.2025 välisenä aikana. Sitä jaettiin sateenkaariopiskelijajärjestöjen, sateenkaarijärjestöjen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:n kautta sekä Nyyti ry:n somekanavilla.

Kaikkien tässä kirjoituksessa nostettujen lainausten käyttöön on saatu vastaajalta lupa.

Juridisiin tietoihin nojaaminen ja järjestelmien joustamattomuus johtavat virheelliseen dataan ja opiskelijan kuormitukseen

”---Mitään muutoksia ei tehdä pelkästään omasta toiveesta vaan tietoja esim. nimi vaihdetaan vain, jos se on myös henkkareissa.”

Kyselyn vastauksissa kerrotaan, että opintotietojärjestelmien tietojen muuttaminen on todettu mahdottomaksi ilman juridista tietojen muuttamista väestötietorekisteriin. Opiskelijan on siis täytynyt muuttaa kutsumanimensä ja/tai sukupuolensa myös juridisesti saadakseen oikean tiedon opintotietojärjestelmään. Juridinen nimen tai sukupuolen korjaaminen ei ole kaikille saavutettavissa oleva vaihtoehto.

Vaikka juridinen tietojen korjaaminen onnistuu uuden translain myötä teoriassa huomattavasti aikaisempaa helpommin, juridisen sukupuolen vahvistamiseen liittyy laajamittainen byrokraattinen prosessi, kuten esim. henkilötodistusten, ajokortin, pankkikorttien ja muiden asiakirjojen uusiminen. Tietojen juridinen korjaaminen vaatii opiskelijalta taloudellisia, ajankäytöllisiä ja voimavarallisia resursseja. Lisäksi Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi tunnista juridisina sukupuolina kuin binääriset kategoriat nainen ja mies, jolloin juridinen sukupuolen vahvistaminen ei ole ei-binäärisille ihmisille mahdollista.

”Järjestelmässä on juridinen sukupuoleni, joka on syntymässä määritetty. Olen muunsukupuolinen, joten olen hyväksynyt että en voi saada oikeaa merkintää järjestelmään. Onneksi en ole koskaan huomannut, että Sisussa olevaa sukupuolta käytettäisiin missään muissa konteksteissa.”

”Olen ei-binäärinen ja minua häiritsee suunnattomasti, että Pepissä lukee "nainen" eikä sitä saa mitenkään muutettua.”

Siltä osin, kuin tietoja on juridisen korjaamisen jälkeen pystytty opintojärjestelmässä päivittämään, oli muutoksen sujuvuudesta myös myönteisiä tai neutraaleja kokemuksia.

”Tein virallisen sukupuolimerkinnän vaihdon, ja sen päivitys on onnistunut turvasähköpostiasioinnilla koulun sihteerin kanssa koulun järjestelmiin (Peppi).”

”Opintotietojärjestelmään merkitty sukupuoli ei vastannut sukupuoli-identiteettiäni opintojeni alussa, mutten edes yrittänyt ruveta muuttamaan sitä, koska en tiennyt onko se edes mahdollista. Myöhemmin minulla oli mahdollisuus muuttaa juridinen sukupuoleni, jolloin myös opintotietojärjestelmän sukupuolimerkintä vaihtui oikeaksi.”

Huomion arvoista on, että virheelliset tiedot opintotietojärjestelmissä johtavat virheelliseen tilastolliseen dataan korkeakouluopiskelijoista. Esimerkiksi ei-binääristen opiskelijoiden totaalinen näkymättömyys järjestelmissä vinouttaa korkeakouluista ja opiskelualoista saatavaa tietoa sukupuolijakaumasta. Lisäksi virheellisenä tietona ja samalla näkymättömiin jäävät ne binääriset transihmiset, jotka eivät ole voineet korjata juridista sukupuolimerkintää sukupuoltaan vastaavaksi.

Virheelliset tiedot vaikuttavat kielteisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden opiskelukykyyn ja mielen hyvinvointiin. Myös tilanteissa, joissa opiskelija oli korjannut nimeään juridisesti, opiskelijan käyttäjätunnuksia tai sähköpostiosoitetta ei aina korjattu uuden nimen mukaisiksi. Opiskelijat kuvasivat väärien tietojen jatkuvan esille tulon satuttavana.

Vähemmistöstressi ja kuormitus väärien tietojen jatkuvasta korjaamisesta

”Näytän ja kuulostan naisoletetulta, joten kaikki olettaa heteronormin mukaisesti naiseksi, vaikka olen muunsukupuolinen. Jokaiselle pitäisi kertoa erikseen, että en ole nainen, mikä on vaivallista eikä aina tunnu turvalliselta.”

”Ensimmäiset kaksi vuotta yliopisto-opinnoistani elin vanhalla nimelläni, jota en halunnut käytettävän, ja niin, että juridinen sukupuoleni oli nainen. Tämä vanha nimi näkyi Pepissä, kurssi-ilmoittautumisissa, Moodlessa, Tuudossa ja kaikissa muissakin yliopiston tietokannoissa. Toki kysyin heti yliopisto-opintojen alussa, että voiko yliopiston tietoihin vaihtaa nimekseni sukupuolikokemustani vastaavan kutsumanimeni, mutta minulle sanottiin heti, että tämä ei ole mahdollista. Minun täytyi siis joka kurssin alussa erikseen laittaa kurssin vastuuopettajalle sähköpostia kutsumanimestäni tai vaihtoehtoisesti sanoa asiasta ensimmäisellä kurssin tapaamisella koko opetusryhmän kanssa yhteisen nimenhuudon aikana. Kaikki kokemukseni tällaisista tilanteista ovat siinä mielessä positiivisia, että opettajat ovat aina olleet heti valmiita kunnioittamaan toivettani kutsumanimen käytöstä. On kuitenkin ollut ikävää joutua aina ilmoittamaan asiasta erikseen ja siten vielä lisää kiinnittämään huomiota siihen, että olen transsukupuolinen. Myös vanhan nimeni (siis "deadnamen") kuuleminen nimenhuudoissa tuntuu aina pahalta, sillä en haluaisi opiskelutovereideni tietävän tai muistavan sitä, vaikka he eivät sitä käytäkään.”

Opiskelijat kuvasivat jatkuvan tietojen korjaamisen olevan vaivalloista ja kuormittavaa. Vaikka henkilöstö ja kanssaopiskelijat suhtautuisivatkin tietojen korjaamiseen luontevasti ja myönteisesti, vaatii se kuitenkin opiskelijalta vaivannäköä ja jatkuvaa kaapista ulostulemista. Pahimmassa tapauksessa vääriä oletuksia joutuu korjaamaan nimenhuudon yhteydessä täydessä auditoriossa tuntemattomien kanssaopiskelijoiden edessä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat altistuvat vähemmistöstressille joutuessaan arvioimaan, onko väärien oletusten korjaaminen turvallista, vai joutuvatko he tilanteessa selitysvelvollisiksi tai hypernäkyviksi transtaustansa tai ei-binäärisyytensä vuoksi.

Opiskelukieli ja opiskelumuoto vaikuttavat väärien tietojen ja oletusten esille tulemiseen

”Olen aloittanut fyysisen transition opiskelujen aikana. Suomen kielellä ei väärinsukupuolittaminen tule esiin, mutta englanninkieliset opettajat päättelevät pronominit ulkonäön perusteella. Eipä asiaan oikein voi vaikuttaa, kun usein opettaja on täysin vieras, ja häntä tapaa vain ehkä kerran yhdellä luennolla. Nyt kun transitioni on edennyt ja ulkonäkö ’menee läpi’, ei väärinsukupuolittamista ole tullut vastaan.”

Opiskelukieli vaikuttaa selkeästi väärinsukupuolittamisen esille tuloon. Vastaajista suurin osa uskoi kuitenkin, että väärinsukupuolittaminen liittyi useimmiten ulkonäön tai nimen perusteella tehtyihin oletuksiin, eikä niinkään opintotietojärjestelmästä poimittuun tietoon. Vastauksissa kuvattiin kuitenkin myös kokemuksia, joissa esimerkiksi opiskelijaa oli väärinsukupuolitettu asiakirjatekstissä pohjautuen opintotietojärjestelmän sukupuolimerkintään.

Vaikka opiskelijat yhdistivät arjen vuorovaikutuksessa tapahtuvan väärinsukupuolittamisen liittyvän nimenomaan ulkoiseen olemukseen perustuviin oletuksiin, uskomme opintotietojärjestelmien merkinnöillä olevan myös merkitystä. Erityisesti virallisiin asiakirjoihin tiedot poimitaan nimenomaan järjestelmiin kirjatuista tiedoista. Moninaisuuden näkyväksi tuleminen järjestelmissä voisi myös toimia muistutuksena henkilöstölle itsemäärittelyoikeuden ja sukupuolisensitiivisen työotteen tärkeydestä.

Verkko-opinnoissa opintotietojärjestelmiin kirjatuilla tiedoilla tuntuu olevan erityisen paljon merkitystä.

”Opiskelen täysin verkossa, joten Pepissä olevalla (minulle väärällä) nimellä on todella paljon merkitystä. Koen, että lähes päivittäinen väärinsukupuolittamiseni ei siis ole tahallista, vaan johtuu täysin siitä, että opettajat käyttävät minusta väärää nimeä Pepin joustamattomuuden vuoksi.”

Opintotietojärjestelmän oikeatkaan tiedot eivät pelasta vääriltä oletuksilta

”Tietämättömyys, heteronormi ja hetero-oletukset saavat ihmiset usein vahingossa väärinsukupuolittamaan ihmiset. Myös itselleni on käynyt niin, että vaikka olen kertonut olevani muusu, niin silti on lipsahtanut naisiin viittaavia termejä.”

Vaikka opintotietojärjestelmien tietojen oikeellisuus on opiskelijoille tärkeää, ei sen uskota poistavan vähemmistöstressiä aiheuttavia tilanteita korkeakouluissa. Opiskelijat kuvasivat esimerkiksi turhaa sukupuolittamista puheessa: ”tyttöfuksit ja opiskelijapojat”, kun voitaisiin puhua vain yleisesti opiskelijoista.

Opiskelijat kuvasivat ulkonäköön, nimeen ja itseilmaisuun pohjautuvien oletusten näkyvän ammattilaisten ja kanssaopiskelijoiden puheessa. Väärinsukupuolittaminen vaikutti kohdistuvan erityisesti heihin, joiden sukupuolen ilmaisu ei asetu cisheteronormatiiviseen kuvastoon.

Opiskelijat peräänkuuluttivat erityisesti henkilöstön osaamista sensitiivisestä kohtaamisesta, moninaisuuden huomioimisesta, sekä syrjivään puheeseen ja häirintään puuttumisesta. Merkityksellisinä opiskeluarjen osina ja opiskeluhyvinvointia tukevina tekijöinä nostettiin myös sukupuolineutraalit wc- ja pukuhuonetilat kampuksilla.

Hankkeen aikana käymiemme keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa ammattilaisista haluaa kyllä tehdä parhaansa kohdatakseen opiskelijoita sensitiivisesti, arvostaen ja heidän itsemäärittelyoikeuttaan kunnioittaen. Opiskelijat ovat kuvanneet tilanteita, joissa ammattilaiset unohtavat heille kerrottuja korjattuja tietoja. Vaikka virheet ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä, sukupuolivähemmistöihin kuuluville opiskelijoille ne voivat olla myös hyvin kuormittavia ja satuttavia toistuessaan usein. Opiskelijan mahdollisuus itse määritellä tietonsa opintotietojärjestelmissä, ja sitä myöten käyttäjätunnuksissa ja sähköposteissa tukisi myös henkilöstöä oikeiden tietojen muistamisessa ja käyttämisessä.

Opiskelijat ansaitsevat yhdenvertaisen oikeuden itsemäärittelyyn – opiskelupaikasta riippumatta

Kyselyssä ja eri tahojen kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut myös kokemuksia, että osassa korkeakouluista opintotietojärjestelmässä olisi mahdollista ilmoittaa sukupuolekseen jotakin binäärin ulkopuolelta, ja/tai kutsumanimen muutoksen sähköpostiosoitteisiin ja käyttäjätunnuksiin olevan mahdollista omalla ilmoituksella ilman juridista nimen muuttamista. On arvokasta, että itsemäärittely kutsumanimen ja sukupuolen suhteen ainakin joissakin opintojärjestelmissä vaikuttaisi olevan mahdollista. Tärkeää olisikin yhtenäistää opintotietojärjestelmiä siihen suuntaan, jossa opiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa korkeakoulusta riippumatta. Lähtökohtaisesti opintotietojärjestelmien haasteet ovat valtakunnallisen tason ongelma, joka vaatii myös valtakunnallisen tason yhdenmukaisia ratkaisuja. On kuitenkin myös korkeakoulukohtaisia ratkaisuja, joita kukin korkeakoulu voi edistää ja ottaa käyttöön lyhyelläkin aikavälillä.

Osa opiskelijoista myös kyseenalaistaa sukupuolitiedon tarpeellisuuden opintotietojärjestelmässä yleensäkään, ja ehdottaa sen kirjaamisesta luopumista. Yksi etenemissuunta olisi siis sukupuolimerkinnän häivyttäminen tietojärjestelmistä.

Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus määrittää opintotietojärjestelmään oma kutsumanimi vaihtamatta virallisia etunimiään. Nimeen perustuvat käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet tulee myös tarvittaessa päivittää opiskelijan itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen. Vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksissa voisi hyödyntää esimerkiksi opiskelijanumeroa. Korkeakouluihin tulee vähintäänkin rakentaa jonkinlainen toimintamalli, jonka kautta kutsumanimen saa keskitetysti henkilöstön tietoon, jotta opiskelijan ei tarvitse jokaiselle erikseen ilmoittaa oikeaa kutsumanimeään.

Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus määritellä opintotietojärjestelmiin kirjattava sukupuoli itse, ja järjestelmissä tulee olla vähintään vaihtoehdot ”nainen”, ”mies”, ”muu”, ”en halua sanoa/tuntematon”.

Eri tietojärjestelmien välisen tietojen siirrettävyyden kannalta olisi tärkeää saada kolmas juridinen sukupuolimerkintä lakiin, ja sitä kautta myös viralliseen väestötietojärjestelmään. Koska eri opintotietojärjestelmät hakevat tietoja väestötietojärjestelmästä, olisi kolmas, ei-binäärinen juridinen sukupuolimerkintä askel myös ei-binääristen ihmisten tunnistamiseen korkeakoulujen tietojärjestelmissä ja tilastoinnissa. Vaikka kolmannen sukupuolimerkinnän lisääminen tietojärjestelmiin ei poistaisi väärinsukupuolittamisen tilanteita, se ainakin tekisi näkyväksi sukupuolen moninaisuuden ja ei-binääristen olemassaolon.

Koulutusten järjestäjien tulee lain mukaan ennaltaehkäistä syrjintää ja edistää tasa-arvoa sukupuolen moninaisuus huomioiden. Oppilaitosten tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on tähän sekä riittävää osaamista että toimivia teknisiä rakenteita. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa korkeakoulu voi määritellä tavoitteiksi näiden asioiden edistämisen.

Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on osalle opiskelijoista arkaluontoinen asia. Tieto sukupuolivähemmistöön kuulumisesta on myös erityinen henkilötieto. Yksityisyydensuojan vuoksi oppilaitos ei voi erikseen opiskelijalta kysyä sukupuoli-identiteetistä niin, että tieto olisi yhdistettävissä opiskelijan henkilötietoihin. Järjestelmien tulee tukea opiskelijan mahdollisuuksia tulla kohdatuksi arjessa omassa sukupuolessaan, ja samalla mahdollistaa opiskelijalle oman yksityisyyden vaaliminen. Korkeakoulujen tulisi anonyymien kyselyiden avulla kartoittaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kokemuksia, tarpeita ja toiveita yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Korkeakoulujen pääkäyttäjät voivat pyrkiä edistämään järjestelmien teknisiä muutoksia ilmoittamalla kutsumanimeen ja sukupuolimerkintöihin liittyviä haasteita aktiivisesti palveluiden tarjoajille. Opiskelijoita tulee vahvemmin tiedottaa siitä, millaiset muutokset omiin tietoihin ovat mahdollisia, ja miten tietojen muuttaminen käytännössä tehdään.

Mitä voi tehdä?

Rakenteiden tasolla

• Kolmannen ei-binäärisen juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lainsäädäntöön
  • Voit kannattaa Olemme olemassa-aloitetta kolmannen ei-binäärisen sukupuolimerkinnän lisäämisestä lainsäädäntöön täällä.
• Korkeakoulujen opintotietojärjestelmien sukupuolikoodistojen yhtenäistäminen ja laajentaminen ei-binääriset opiskelijat huomioiviksi
• Tasa-arvosuunnittelussa tavoitteiden ja toimenpiteiden lisääminen sukupuolivähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden itsemäärittelyoikeuden vahvistamiseksi
• Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kokemusten kartoittaminen anonyymien kyselyiden avulla
• Kutsumanimen muuttamisen mahdollistaminen tietojärjestelmiin omalla ilmoituksella ilman juridista nimenmuutosta
• Opiskelijoiden tiedottaminen opintotietojärjestelmistä, niihin kirjattavista tiedoista, ja miten tehdä muutoksia omiin tietoihin

Arkisissa kohtaamisissa

• Henkilöstön osaamisen vahvistaminen moninaisuuden huomioivasta ja sensitiivisestä kohtaamisesta
• Henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen vahvistaminen syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käytöksen tunnistamisesta ja puuttumisesta
• Sukupuolineutraalien persoonapronominien ensisijainen käyttö tilanteissa, joissa ei ole tarpeen määritellä henkilön sukupuolta, omien pronominien sanoittaminen ja muiden käyttämien pronominien kysyminen opiskeltaessa esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi