Kuka on Nyyti ry:n uusi puheenjohtaja Sanja Laitinen-Lindelöf?

13.1.2026

Nyyti ry:n syyskokous 9.12.2025 valitsi Nyytille puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet kaksivuotiskaudelle 2026-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK  -taustainen Sanja Laitinen-Lindelöf.

Kuka Sanja olet?

Olen järjestö- ja vaikuttamistyön kasvatti, jota kiinnostaa erityisesti yhteiskunnallisten rakententeiden vaikutukset ihmisten arkeen ja osallisuuden mahdollisuuksiin. Taustani on opiskelijaliikkeessä ja valtakunnallisessa edunvalvonnassa, ja intohimoni toimintaan usein siellä, missä yksilön kokemus ja yhteiskunnallinen vastuu kohtaavat.

Vapaa-ajalla olen melko spontaani toimija, mutta viihdyn erityisen hyvin ruoanlaiton, saliharrastuksen ja tietokonepelien parissa, niin yksin kuin vaihtelevissa sosiaalisissa kokoonpanoissa.

Mikä sai sinut hakemaan Nyytin puheenjohtajaksi?

Olen pitkään kokenut järjestöjen tekemän työn merkittävänä ja inspiroivana osana yhteisöllisyyden ja kansalaisaktivismin historiaa. Opiskeluaikanani olen usein kohdannut keskustelua siitä, millaisia taitoja, taustaa tai potentiaalia ihminen tarvitsee toimiakseen osana toivomaansa muutosta ja minulle meidän koko huikea järjestökenttä on vastaus tähän, sillä aivan ensiaskeleena muutostyö edellyttää tekijältään ajatusta siitä, mikä voisi olla toisin. Nyytin työssä, niin vaikuttamisen kuin palveluiden tasolla, tunnistan omia arvojani ja tavoitteitani vastaavia kokonaisuuksia, joissa rakenteisiin vaikuttaminen ja yksilön tukeminen omassa toimijuudessaan eivät ole toisistaan irrallisia, yhteiskunnalle epärelevantteja asioita. Uskoin ja uskon voivani oppia paljon sekä Nyytin työntekijöiltä että istuvalta hallitukselta.

Millainen olet johtajana?

Johtajana pyrin olemaan ennen kaikkea johdonmukainen, joustava mahdollistaja, joka kantaa vastuun unohtamatta yhteisen tekemisen tarkoitusta ja potentiaalia. Uskon jaettuun asiantuntijuuteen ja tiedolla johtamiseen, jossa suunta on selkeä, päätökset perusteltuja ja jokaisella tilaa tehdä oma työnsä hyvin. Minulle hyvä johtaminen on alati kehittyvää, niin palautetta kuin omaa rekflektointia vaativaa läsnäolotyötä, jonka puitteissa saa ja myös pitää käydä vaikeitakin keskusteluja yhteisen vision ja motivaation ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Mitä odotat tulevalta hallituskaudelta?

Odotan tietenkin paljon sparrailua, opiskelijoiden ja sidosryhmien tapaamisia ja ennen kaikkea syvempää ymmärrystä Nyytin toiminnasta. Toivon kaudelta rentoa ja rakentavaa yhteistä aikaa niin hallituksen, kuin muun toimiston kanssa ja mahdollisuutta tehdä aiempaa tunnetummaksi Nyytin asiantuntijaroolia opiskelijoiden mielenterveyden edistäjänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja palveluiden tuottajana. Toivon hallituskaudelta erityisesti yhteistä rohkeutta priorisoida - Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa, mutta vaikuttavaa voi tehdä paljon, kun suunta on selkeä ja tavoite yhteinen.

Mitä näet isompina haasteina seuraavan kahden vuoden aikana Nyytin toimintaympäristössä?

Yksi keskeisimmistä haasteista on se, että järjestöjen tekemä työ nähdään yhä liian usein pysyvänä paikkaajana yhteiskunnan väliinputoamiskohdissa. Järjestöt tarvitsevat nyt kipeästi toimintaresursseja ja työrauhaa, eikä edellytys ole järjestö-, vaan yhteiskuntakeskeinen - järjestöt toimivat äänenä, asiantuntijana ja yhteiskehittäjänä, joka haastaa nykyisiä rakenteita, luo pohjaa uusille ja rakentaa tulevaisuutta, jossa väliinputoaminen on poikkeus, ei sääntö.

Mitä hyviä asioita ja vahvuuksia näet tässä ajassa?

Tietoisuus mielenterveyden merkityksestä puhututtaa ja opiskelijat ja opiskeluyhteisöt ovat aiempaa valmiimpia puhumaan jaksamisesta, kuormituksesta ja tuen tarpeesta. Nyytillä on vahva asiantuntemus, luottamus kentällä ja kyky yhdistää yksilötason tuki ja rakenteellinen vaikuttaminen, joka on tässä ajassa erityisen arvokasta.

Minkä viestin haluaisit välittää päätöksentekijöille, kun ajatellaan laajemmin nuorten ja opiskelijoiden mielenterveystilannetta?

Mielenterveys ei ole yksilön ominaisuus vaan seurausta olosuhteista ja yhteiskunnan rakenteista. Jos opiskelu- ja elinolosuhteet kuormittavat järjestelmällisesti, ongelmaa ei ratkaista yksilöä vastuuttamalla. Päätöksenteossa tämä tarkoittaa, että mielenterveyttä on tarkasteltava osana kaikkea politiikkaa; koulutus-, sosiaali-, talous- ja työllisyyspolitiikkaa myöten. Tarvitaan pitkäjänteisiä, ennakoivia ratkaisuja, jotka turvaavat opiskelijoiden toimeentulon, palveluiden saatavuuden ja mahdollisuuden opiskella ilman kohtuutonta kuormitusta. Tulevaisuususkoa, kiitos.