Kouluterveyskyselyn uusimmat tulokset – sateenkaarinuoriin kohdistuvan kiusaamisen määrä lisääntynyt
7.2.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi kootusti sateenkaarinuoria käsitteleviä Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisusta ilmenee koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden sateenkaarinuorten osuuden nousseen edellisiin vuoden 2023 tuloksiin verrattuna vuonna 2025.
Uusimman THL:n kouluterveyskyselyn tuloksien katsominen suututtaa sateenkaarevaa aikuista.
Miksi?
Kerrataanpa hieman tuloksia sateenkaarinuorten näkökulmasta:
”Syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla oli kokenut vuoden aikana 61 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ja 53 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8.–9.- luokkalaisista vuonna 2025” (Majlander, Lehtonen, Rantanen, Luopa, 2026, s. 9).
”Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli kokenut 37–39 prosenttia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8. ja 9. luokan oppilaista vuoden aikana vuoden 2025 kyselyssä” (Majlander ym., 2026, s. 9).
”Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 8.–9.-luokkalaisista 22 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 16 prosenttia joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana vuonna 2025. Muilla nuorilla vastaava osuus oli 7–8 prosenttia. Kiusatuksi joutuminen on yleistynyt kahden viime vuoden aikana varsinkin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla” (Majlander ym., 2026, s. 8).
”Kaikki kiusaamistavat olivat noin kaksi–kolme kertaa yleisempiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla 8.–9.-luokkalaisilla kuin muilla nuorilla” (Majlander ym., 2026, s. 8).
Lisäksi kuviosta 10 ilmenee kuinka kiusaaminen, eli toisin sanoen kouluväkivalta, on kaiken kattavaa nimittelystä ja nolaamisesta tavaroiden rikkomiseen, lyömiseen ja potkimiseen. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuivat eniten kouluväkivallan kohteiksi verratuista ryhmistä.
Kouluväkivallalla on kauaskantoisia seurauksia ja merkittäviä negatiivisia mielenterveysvaikutuksia. Pahimmillaan kouluväkivalta on tappavaa. Mielenterveystalon sivuilta listataan koulukiusaamisen mahdollisia mielenterveysvaikutuksia seuraavasti; yksinäisyyden ja joukkoon kuulumattomuuden tunteita, itsetunnon ja omiin kykyihin luottamisen heikkenemistä, itkuisuutta ja ärsyyntymisherkkyyttä, keskittymiseen liittyviä vaikeuksia, pelkotiloja, opiskelumotivaation katoamista ja koulunkäynnin välttelyä, vaikeutta palautua vapaa-ajalla sekä itsetuhoisia ajatuksia. Suvi Skarpin vuonna 2023 julkaistusta, kiusatuksi joutuneita informantteja pitkittäistutkimuksena seuranneesta väitöskirjasta ilmenee, kuinka kiusaamiskokemukset kouluaikana voivat altistaa kiusatuksi joutumiselle myöhemminkin. Skarpin mukaan valtaosalla tutkimuksessa seuratuista oli kokemuksia systemaattisesta huonosta kohtelusta myös lähisuhteissa ja työpaikalla.
Kouluajan kiusaamiskokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen
Peruskoulukokemukset seuraavat mukana toiselle asteelle, jopa korkeakouluihin. Otus sr:n Opiskelijabarometrin Sateenkaariopiskelijat -tietopaketista ilmenee, että mielenterveysongelmat ja uupumus ovat merkittävimpiä opintojen etenemistä hidastaneita tekijöitä sateenkaariopiskelijoiden keskuudessa. 68 % sateenkaarevista ja 76 % sateenkaarevista ja muuhun vähemmistöön kuuluvista korkeakouluopiskelijoista taasen raportoivat kokeneensa itsensä masentuneeksi tai alakuloiseksi viimeisen kahden viikon aikana. Vähemmistöstressiin liittyvistä tutkimuksista tiedämme, kuinka kaikenlaisten terveysongelmien esiintyvyys on suurempaa sateenkaarevan väestön keskuudessa ja psyykkisen hyvinvoinnin olevan valtaväestöä huonommalla tolalla. Peruskoulussa ja toisella asteella koetun kiusaamisen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen ei voida poislukea tarkasteltaessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten aikuisten hyvinvointia. Vaikka kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tilanteen olevan kokonaisvaltaisesti hieman aiempaa parempi, on hyvinvointi edelleen cis- ja heteronuoria huonompi kaikilla osa-alueilla.
Nuoret kasvavat osaksi yhteiskuntaa, jossa lhbtqia+ -vihamielinen liikehdintä ja syrjivät asenteet ovat kasvattaneet jälleen suosiotaan. Kun sateenkaarevien ihmisten oikeuksia polkeva puheenparsi kaikuu jopa eduskunnan istuntosaleja pitkin, ei lasten ja nuorten voida ajatella toimivan väistämättä aikuisia paremmin. Tämä heijastuu suoraan ja kirkkaasti sateenkaarinuorten kokemuksiin ja hyvinvointiin – sekä mahdollisuuksiin kasvaa rauhassa turvallisissa ympäristöissä. THL:n Kouluterveyskyselystä ilmenee, kuinka häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi joutuneiden sateenkaarinuorten osuus oli noussut suhteessa aikaisempiin vuoden 2023 tuloksiin.
Sateenkaarinuoret tarvitsevat turvallisia tiloja ja aikuisia
Osallistuin kesäkuussa ensimmäiseen Proud Pupils! Inclusive Education -konferenssiin Barcelonassa Espanjassa. Konferenssin ydinviesti oli selkeä: tarvitsemme yhdenvertaisuuskasvatusta sekä vihapuhetta ja häirintää ehkäiseviä toimintamalleja. Näitä mekanismeja tulee olla kaikilla koulutusasteilla ja lainsäädännössä. Opetushallitus linjaa, että kiusaamiseen on puututtava niillä keinoilla, jotka ovat perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan käytettävissä. Puuttumista on tehtävä yhteistyössä huoltajien kanssa. Korkeakoulumaailman puitteissa lainsäädäntö on erilainen, mutta esimerkiksi yliopistolaissa säädetään opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kiusaamista ilmenee myös korkeakouluasteella ja vastuu siihen puuttumisesta ja turvallisen opiskeluympäristön takaamisesta on korkeakouluilla, mutta lhbtqia+ -vihamielisten asenteiden kitkemisestä meillä kaikilla.
Sateenkaarinuoret ansaitsevat tukea ja turvaa sekä ympäristön, jossa identiteettityötä voi tehdä rauhassa omaan tahtiin. Aikuiseksi kasvaminen on arka prosessi muiden aiheuttamaa pelkoa, tuskaa ja kipua ilmankin. Syrjinnän, häirinnän ja väkivallan kohteeksi joutuminen koulumaailmassa on karu viesti yhteiskunnan epäonnistumisesta sateenkaarinuorten ja muiden kiusatuksi joutuvien suojelemisessa. Sinun ja minun tehtäväni on olla turvallisia aikuisia, niin sateenkaarinuorille kuin muillekin.
Iivari Herva on QueerMieli -hankkeen kokemusasiantuntija, joka ohjaa vertaisryhmiä sateenkaarikorkeakouluopiskelijoille sekä suhtautuu suurella palolla yhdenvertaisuuskysymyksiin koulumaailmassa.
Lähteluettelo:
Majlander, S., Lehtonen, J., Rantanen, E., Luopa, P. (2026). Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9- luokkalaisten hyvinvointi 2019–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-644-8
Mielenterveystalo. (ei tiedossa). Opiskelija, oletko kokenut kiusaamista tai häirintää? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Mielenterveystalon verkkosivusto, vierailtu 5.2.2026. Opiskelija, oletko kokenut kiusaamista tai häirintää? | Mielenterveystalo.fi
Skarp, Suvi. (2023). Kiusaamisen kaikuja, kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä koulukiusaamiskokemuksen jälkeen. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2847-4
Opetushallitus. (7.10.2025). Kiusaaminen ja väkivalta sekä niiden tunnistaminen. Opetushallituksen verkkosivusto, vierailtu 5.2.2026. Kiusaaminen ja väkivalta sekä niiden tunnistaminen | Opetushallitus
Otus sr. (2025). Sateenkaariopiskelijat -tietopaketti, Opiskelijabarometri. Sateenkaariopiskelijat.pdf
Finlex. Yliopistolaki. Oikeusrekisterikeskus, Oikeusminiteriö. Finlexin verkkosivusto, vierailtu 5.2.2026. Yliopistolaki | 558/2009 | Lainsäädäntö | Finlex