Nuorten ja opiskelijoiden työllistyminen takkuaa epävarmuuden keskellä
18.5.2026
Nuorten siirtymä työelämään on aiempaa epävarmempi ja katkonaisempi. Samalla tuki, jota moni tarvitsee kiinnittyäkseen työmarkkinoille, ei tavoita kaikkia, ja on heikkenemässä entisestään, kun järjestöjen roolia kavennetaan rahoitusleikkausten myötä.
Nuoret jäävät liian usein ilman oikea-aikaista tukea
Sosiaalibarometrin mukaan työllisyysalueilla nähdään laajasti, että kaikki ryhmät eivät saa riittävissä määrin tarvitsemiaan palveluja. Erityisesti monialaista tukea tarvitsevat ja pitkäaikaistyöttömät nousevat esiin, mutta myös nuoret tunnistetaan ryhmäksi, jonka palvelut eivät aina vastaa tarpeisiin. Taustalla toistuvat resurssipula, palvelujen pirstaleisuus sekä vaikeudet saada oikea-aikaista tukea sosiaali- ja terveyspalveluista.
Epävarma alku heijastuu hyvinvointiin
Nuorten ja korkeakouluopiskelijoiden siirtymä työelämään ei tapahdu suoraviivaisesti. Sosiaalibarometrin mukaan ensimmäisten työpaikkojen löytäminen on monilla vaikeutunut ja myös harjoittelupaikoista on pulaa. Työmarkkinoille kiinnittyminen ei ole enää selkeä polku, vaan usein pätkittäinen, katkoksellinen ja epävarma prosessi. Nuorten näkökulmasta tämä tarkoittaa siirtymää tilanteessa, jossa tukea ei ole saatavilla juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Kun ensimmäiset kokemukset työelämästä rakentuvat epävarmuuden varaan, sillä voi olla vaikutuksia, paitsi työllistymiseen, myös hyvinvointiin, jaksamiseen ja tulevaisuususkoon.
Sosiaalibarometri tuo esiin myös sen, että palvelujärjestelmässä joudutaan tekemään valintoja rajallisten resurssien puitteissa. Tämä näkyy siinä, että palveluja kohdennetaan usein niille, joiden työllistymisen arvioidaan olevan nopeinta. Samalla osa nuorista ja erityistä tukea tarvitsevista voi jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka juuri heidän kohdallaan oikea-aikainen tuki olisi keskeistä.
Ensimmäiset kokemukset työelämästä eivät ole yhdentekeviä, vaan ne voivat määrittää urapolun suuntaa pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa Sanja Laitinen-Lindelöf, Nyyti ry:n puheenjohtaja.
Kasvava tarve, heikkenevä tuki
Työllistymisen tukeminen ei ole pelkkää työnvälitystä, vaan siihen kytkeytyy laajemmin hyvinvointi, arjen hallinta ja kokemus omista mahdollisuuksista. Kun palvelut eivät kohtaa nuorten tarpeita riittävän kokonaisvaltaisesti, riski kuormitukselle kasvaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi epävarmuutena omasta suunnasta, uupumuksena tai vaikeutena kiinnittyä opintojen jälkeiseen elämänvaiheeseen.
Järjestöjen rooli nousee Sosiaalibarometrissa esiin täydentävänä osana kokonaisuutta. Niiden kautta toteutuu esimerkiksi vertaistoimintaa, matalan kynnyksen tukea ja työllistymistä edistäviä palveluja. Näitä pidetään monilla alueilla hyödyllisinä, mutta samalla niiden hyödyntämisessä on vaihtelua, ja yhteistyörakenteet ovat osin vasta muotoutumassa.
Juuri tällaisessa tilanteessa järjestöjen rooli korostuu, mutta samaan aikaan niiden toimintaedellytykset kaventuvat. Keskeinen havainto on kuitenkin tulevaisuutta koskeva, sillä useampi Sosiaalibarometriin vastannut arvioi, että järjestöjen rooli työllisyyden hoidossa voi lähivuosina vähentyä. Perusteluina nähtiin järjestöistä riippumattomat syyt, kuten rahoituksen ja palkkatuen muutokset - kyseessä ei siis ole yksittäinen ilmiö, vaan osa laajempaa muutosta palvelukentässä. Vaikka kohderyhmäkohtaiset ja alueelliset tarpeet ovat monin osin tunnistettuja, niiden ja saatavilla olevan tuen väliin jää edelleen aukkoja.
Siirtymävaiheet eivät saa jäädä yksin nuorten ja opiskelijoiden vastuulle
Nuorten ja korkeakouluopiskelijoiden kannalta keskeistä on, että siirtymä koulutuksesta työelämään ei jää pelkästään yksilön vastuulle tilanteessa, jossa palvelut ja tukiverkot ovat epätasaisesti saatavilla. Kyse on siitä, millaiset edellytykset nuorilla on rakentaa omaa tulevaisuuttaan tilanteessa, jossa työmarkkinat ja tukijärjestelmät muuttuvat samanaikaisesti. Jos tuki ei pysy muutoksen mukana, yhä useampi nuori ja opiskelija jää siirtymässä yksin. Leikkaukset järjestöjen rahoituksesta ovat leikkauksia arjen ja siirtymävaiheiden tukirakenteista, eikä niitä ole varaa heikentää.
Sanja Laitinen-Lindelöf
puheenjohtaja, Nyyti ry
(kaudella 2026-2027)