12


Mielenterveyshäiriöt nousivat jo ennen koronakriisiä merkittävimmäksi opiskelu- ja työkyvyttömyyden syyryhmäksi. Koronapandemia on entisestään lisännyt ihmisten huolta ja ahdistusta sekä epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Kriisitilanne on iskenyt erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin työllistymismahdollisuuksia heikentämällä, mikä uhkaa lisätä nuorten koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä. Opiskelun piirissä olevien nuoret kokevat kuormittuneisuutta opiskeluiden järjestämisestä ja kyvyistään vastata kasvaneeseen itseohjautuvuuden vaateeseen.

”Koronakriisi on kärjistänyt monia mielenterveyden ongelmia. Mielenterveys on yksilöiden ja yhteiskunnan pääomaa, jota tarvitaan jälleenrakentamisen aikaan ja työllistymisasteen nostamiseen. On otettava vakavasti se, että koronakriisistä on seuraamassa raskas yhteiskunnallinen mielenterveyskriisi. Siinä, mihin nyt panostetaan, on kyse arvovalinnoista. Mielenterveyttä tulee vahvistaa ja turvata sen edistämiseen sekä mielenterveysongelmien ehkäisyyn riittävät resurssit”, vaatii Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava

Kansalaisyhteiskunnan rooli mielenterveyden edistämisessä on keskeinen. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, merkityksellistä ja mielekästä vapaaehtoistoimintaa, kriisitukea ja apua ongelmia kohdanneille matalalla kynnyksellä. Järjestöt vahvistavat kansalaisosallisuutta, vähentävät yksinäisyyden kokemusta ja tukevat yhteisöön sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä. Järjestöille suunnatuilla avustuksilla pidetään huolta heikoimmista, ehkäistään palvelujärjestelmän ylikuormittumista ja esimerkiksi koronakriisin hoitokustannusten kohoamista.

Tässä ajankohtaisessa tilanteessa yhteiskunnassa tulee tehdä kaikki se, mitä tehtävissä on kansalaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarvitaan tulevaisuuspanostuksia, ei järjestöavustusten leikkauksia. Valtiovarainministeriön esityksessä ensi vuoden talousarvioksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan leikata 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Rahoitus ratkaistaan kahden viikon päästä budjettiriihessä.

”Avustukset ovat keskeinen osa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Viime keväänä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittivat entistä enemmän ja uusia avuntarvitsijaryhmiä, jotka muuten olisivat joutuneet eristäytymään normaalista elämästä ja jääneet palveluiden ulkopuolelle. Tämä avuntarve ei ole ohitse”, toteaa Nyyti ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan toimintaedellytykset on varmistettava. Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen suunnitelmallisesta tulevaisuudesta. Tarvitaan kestävä päätös siitä, miten järjestöjen rahoitusongelma ratkaistaan tulevina vuosina.

Tehdään yhdessä järjestöt näkyväksi: Seuraa ja osallistu vuoden loppuun asti kestävään #onneksionjoku -kampanjaan! Nyyti ry on osaltaan varmistamassa, että Suomessa riittää tulevaisuudessakin hyvinvoivia tekijöitä työelämän tarpeisiin, sillä huomisen työelämä ja hyvinvointi tehdään tänään.

Lisätietoja

Sanni Lehtinen, Nyytin puheenjohtaja, +358 40 823 6077, sanni.lehtinen@nyyti.fi
Minna Savolainen, Nyytin toiminnanjohtaja, +358 44 589 6117, minna.savolainen@nyyti.fi

Lähteet

Valtion talousarvioesitys 
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Onneksi on joku -kampanja  ja valtuuston kannanotto 

#mielelläonväliä #onneksionjoku #budjetti #budjetti2021