Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio

Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio


Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio on hyvin yleistä monilla elämän alueilla.  Tehtävän tekemistä ei saa aloitetuksi, vaikka haluaisi tai tiedostaisi, että se on tärkeä ja se pitää tehdä. Prokrastinaatio eroaa tavallisesta asioiden lykkäämisestä siinä, että se lisää stressiä ja nostaa ahdistustasoa. Myös kynnys tehtävän aloittamiseen nousee mitä pidempään on vitkutellut sen aloittamista.

Opiskelijoilla prokrastinaatio liittyy monesti tenttiin lukemiseen ja erilaisten harjoitustöiden ja isojen kirjallisten töiden tekemiseen (esim. opinnäytetyöt, seminaarityöt). Myös kesätyöpaikan hakemiseen tai erilaisiin yhteydenottoihin liittyvä asioiden lykkääminen on monelle tuttua. Taipumus asioiden lykkäämiseen voi olla erilainen erityyppisissä tehtävissä: toisille esseen aloittaminen on vaikeinta,  toisille tenttiin lukemisen aloitus tuottaa eniten hankaluuksia. Myös miellyttävien asioiden aloittaminen on joskus vaikeaa, kun niihin liittyy epävarmuutta ja pelkoa epäonnistumisesta.

Myös miellyttävien tehtävien aloittaminen voi olla vaikeaa.

Mistä tietää, että kyse on prokrastinaatiosta eikä vain laiskuudesta? 

Prokrastinaatiosta kertoo se, että

  • saman asian tekemistä lykkää toistuvasti
  • tuntuu ahdistavalta, kun hommat ei etene
  • tehtävän lykkäämiseen liittyy erilaisia toimintoja: esim. ”tarkistan nämä alta pois”; inspiraation odottelua, erilaisia sijaistoimintoja jotka voisivat odottaa (siivoaminen, liikunta, mikä tahansa jonka vuoksi aloittamista voi siirtää)

Prokrastinaation erottaa laiskuudesta se, että laiskuus ei aiheuta kärsimystä. Prokrastinaatio nostaa stressiä ja ahdistustasoa. Laiskuudesta taas voi nauttia, ja se on rentouttavaa.

Miksi lykkäämme asioita?

Tärkein syy prokrastinaation taustalla on se, että ihmiselle on tyypillistä jatkuva taistelu pitkän ajan palkinnon (kuten gradun valmistuminen) ja lyhyen ajan palkinnon (mukava tekeminen) välillä. Usein nopea palkinto ja tyydytys voittavat tässä taistelussa. Prioriteettina on helpoin tehtävä ja mukava tekeminen, vaikkapa esim. Youtube-videoiden katsominen. Päivä täyttyykin usein nopeasti suoritettavista tehtävistä, joista on luvassa nopea palkinto ja tyydytys.

Motivoidumme helpommin tekemään asioita, joissa tiedämme varmasti onnistuvamme. Mitä haastavampi tehtävä on, sitä hankalampi on tarttua tehtävään, koska siihen liittyy epäuskoa ja epäonnistumisen pelkoa. Tämän takia valitsemmekin usein helpomman tehtävän, josta saamme onnistumisen kokemuksen ja tyydytystä. Vaikeampi asia, kuten esseen kirjoittaminen, siirtyy aina eteenpäin.

Lähes kaikki ihmiset kärsivät asioiden lykkäämisestä

Tutkimusten mukaan 90 % amerikkalaisista opiskelijoista kertoo olevansa aikaansaamattomia, ja noin puolet kärsii siitä. Noin 20 – 30 % väestöstä kuvaa, että prokrastinaatio aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Taipumus vältellä asioita ei liity millään tavoin muistiin tai älykkyyteen.

Korkeakouluopiskelijoilla prokrastinaatio on tyypillisempää kuin väestössä keskimäärin. Korkeakouluopiskelussa on sille altistavia tekijöitä: vapaus opinnoissa, isoja tehtäviä joiden tekemiseen tarvittavaa aikaa voi olla vaikea hahmottaa, kriittinen ilmapiiri, apua ja palautetta ei ole aina saatavissa kun sitä tarvitsee.

Prokrastinaatiotaipumusta voi lisätä mustavalkoinen ajattelu ja ehdottomuus (teen täydellisesti tai en ollenkaan -ajattelu), idealismi ja perfektionistinen ajattelu.

Miten vähentää prokrastinaatiota?

Asioiden välttelyn taustalla on erilaisia tekijöitä ja siksi myös eri ihmisille sopii erilaiset keinot:

Pyri muuttamaan ajattelutapojasi
  • Muista, että juuri nyt ei ole liian myöhäistä aloittaa.
  • Pyri kasvattamaan motivaatiotasi: aivot toimivat paremmin kun koet oman työn merkitykselliseksi ja ymmärrät miksi olet tekemässä tehtävää.
  • Mieti, mitä tästä tehtävästä opit, mitä voit keskustella tästä muiden kanssa, miten tästä tehtävästä voi saada tyydytystä.
  • Pyri muuttamaan ajatuksiasi armollisemmaksi, pois täydellisyyden tavoittelusta.
  • Palkitse itsesi tehdystä työstä tasaisin väliajoin – olet ansainnut sen.
  • Harjoita tietoisuustaitoja ja kehitä sen avulla tahdonvoimaasi.
  • Jos opiskelu ja tehtävien tekeminen tuntuu tosi ikävältä, mieti onko se sinun juttusi.
Ole yhteydessä muihin
  • Pyydä apua ja ohjeistusta ohjaajalta tai opettajalta.
  • Tee tehtäviä ja opiskele yhdessä, esim. kirjoituspiirissä.
  • Kerro tavoitteistasi muille – silloin niistä on vaikeampi luistaa.
  • Pidä yhteyksiä kavereihin ja ystäviin, jaa opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia.
Palastele tehtävä ja aikatauluta sen tekeminen
  • Aloita pienestä. Esim. käy ensimmäisenä päivänä kirjastossa katsastamassa työtila ja jää hetkeksi töihin, jos se tuntuu mahdolliselta.
  • Säännöllisyys tuo rutiinia. Mene joka päivä kirjastoon tai muuhun työtilaan, vaikka vain tekemään 15 min työtä.
  • Palastele tehtävä mahdollisimman pieneksi. Esim. lue kirjaa aluksi vaikka 5 sivua per päivä tai kirjoita esseetä puoli sivua per päivä. Pienikin aikaansaannos lisää hyvää mieltä ja vahvistaa itseluottamusta sekä lisää motivaatiota.
  • Anna itsellesi lupa työskennellä sen aikaa (esim. 15 min), minkä jaksat keskittyä ja pidä sen jälkeen pieni tauko. Keskittymiskyky paranee, kun harjoitat sitä.  Muista pitää selkeä vapaapäivä pitkän työprosessin aikana. 
  • Aikatauluta ja tee tarkka suunnitelma joka päivälle. Tee lisäksi erittäin helposti saavutettava tavoite jokaiselle päivälle.
  • Toiselle sopii aloittaa helpommasta, toiselle vaikeasta. Tee ensin se, mikä auttaa sinut alkuun.
  • Aikatauluta itsellesi päämäärä, kun olet palastellut tehtävän pieniin osiin.
  • Puhu itsellesi tavoitteista, ei dead-lineista.
Muokkaa opiskeluympäristöäsi
  • Tee opiskelutilanne ja oppimisympäristö itsellesi miellyttäväksi. Mieti, millainen ympäristö auttaa sinua parhaiten keskittymään: hiljaisuus, äänet, musiikki, yksin opiskelu vai yhdessä muiden kanssa tekeminen, hämärä, valoisa jne.
  • Erota tauko ja sen aikana tekemäsi asiat selvästi työskentelystä: ota mukaan esim. tabletti taukoa varten, jos työskentelet koneella. Tabletilla saat surfata netissä.
  • Poista opiskelutilanteesta välitöntä kiinnostusta aikaan saavat tekijät kuten somen viestitysäänet, pääsy nettiin jne.

Tehtävän palasteleminen ja aikatauluttaminen auttaa usein


Tutustu myös

Hallittua ajankäyttöä

Sopivasti stressiä

Muualla verkossa

How to beat procrastination? – Wait but why

Why procrastinators procrastinate? – Wait but why

Pomodoro-tekniikalla tehokkuutta ja ajanhallintaa – Gradutakuu

The procrastination matrix – Wait but why