Hengähdyshetki

Hengähdyshetki


Täällä voit itsenäisesti tai ystäviesi kanssa pysähtyä hetkeksi hengittämään. Tänne on kerätty tutkittua ja luotettavaa tietoa mindfulnessista ja erilaisia tehtäviä, joiden avulla voit syventyä mindfulnessin maailmaan. Täältä löydät asiantuntijoiden kanssa kuvattuja videoita, joista saat tietoa mindfulnessin eri interventiomenetelmistä, joogasta ja itsemyötätunnosta. Pääset myös koittamaan heidän ohjaamiaan kokemuksellisia mindfulness-harjoitteita joko videolta mallia ottaen tai harjoituksia nauhalta kuunnellen.

Lisäksi pääset pohtimaan mindfulnessia stressin näkökulmasta. Mitä stressi on, millaisia vaikutuksia sillä on itseen sekä omaan elämään ja millaisia ovat omat reagointitavat ja stressinhallintakeinot? Miksi mindfulness voi auttaa stressinhallinassa? Täällä pääset siis rakentamaan ja täydentämään omaa stressinhallinnan työkalupakkiasi.

Tervetuloa etsimään yhdessä Nyytin ja mindfulness-asiantuntijoiden avulla uudenlaista suhtautumista omiin kokemuksiisi. Toivotamme sinulle antoisaa matkaa mindfulnessin maailmassa!

Mitä mindfulness on?

Aloitetaan tutustumismatka pienellä tehtävällä. Tehtäväsi on kuvitella, miten piirrät alla olevaan kuvaan kynää kertaakaan nostamatta neljä suoraa viivaa, jotka yhdistävät kaikki pisteet toisiinsa. Hienoa, jos keksit heti vastauksen. Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käynyt. Pyydämme sinua mietiskelemään ratkaisua rauhassa. Voit samalla jatkaa tutustumista lukemalla juttua eteenpäin. Palaamme tähän tehtävään myöhemmin.

Yhdeksän pistettä

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tai tietoisuustaidot ovat yksinkertaisesti ilmaistuna huomion tarkoituksellista ja tuomitsematonta suuntaamista tiettyyn ärsykkeeseen niin, ettei siihen tarvitse reagoida. Huomion voi suunnata omaan hengitykseen, tunteisiin, ajatuksiin, kehon osaan tai johonkin, mitä näkee, kuulee, haistaa tai maistaa. Tuomitsemattomalla huomiolla tarkoitetaan hyväksynnän lisäämistä omia ajatuksia, tunteita ja kehollisia aistimuksia kohtaan.

Opettelemalla eriyttämään ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia toisistaan, kohtaamaan tunteet tunteina ja ajatukset ajatuksina, voi lisätä omaa hyvinvointia. Lisäksi yleensä tunteiden, ajatusten ja tuntemusten hyväksyminen sellaisena kuin ne tulevat vähentää niiden voimakkuutta. Toisinaan hyväksyminen on erittäin hankalaa, mutta sitä voi onneksi opetella.

Mindfulness on taito

Mindfulnessia harjoittelemalla voi tutkimusten mukaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Mindfulnessista on kehitetty erilaisia interventioita, joista tutkituin lienee John Kabat-Zinnin 80-luvulla kehittämä kahdeksan viikon stressinhallintainterventio (Mindfulness Based Stress Reduction). Sen on todettu olevan kohtalaisen tehokas hoitomuoto stressiin, fyysisiin sairauksiin ja moniin psykologisiin ongelmiin kuten ahdistukseen ja masennukseen, niin terveillä ihmisillä kuin erilaisia sairauksia sairastavilla.

Lisäksi tutkimusten mukaan jo kuukauden säännöllinen harjoittelu sovelluksen avulla vähentää stressiä ja masentuneisuutta yliopisto-opiskelijoilla. On hyvä muistaa, että kuten muidenkin uusien taitojen, myös mindfulnessin harjoittelussa tärkeää on säännöllisyys, joka tarkoittaa mielellään jokapäiväistä vähintään kymmenen minuutin harjoittelua. Harjoittamisen vaikutukset eivät siis näy heti.

Mindfulness-taitoja voi verrata esimerkiksi lukemiseen tai pyörällä ajoon, sillä kuten nekin, myös mindfulness vaatii sitkeää harjoittelua. Kun taidon ensin oppii, voi sen ottaa helpommin käyttöönsä silloin kun haluaa tai tarvitsee ja lopulta siitä voi tulla automaattisempi tapa reagoida. Hyvä esimerkki opeteltujen mindfulness-taitojen soveltamisesta arkeen on niiden käyttäminen tilanteessa, jossa huoliajatukset pyörivät päässä silloin kun pitäisi mennä nukkumaan. Huolet saattavat kasvaa liioiteltuihin mittasuhteisiin eikä uni tietenkään meinaa millään tulla. Tällöin huomion voi kohdistaa vaikkapa omaan hengitykseen tai voi alkaa käymään läpi oman kehon osia yksitellen, samalla hyväksyvästi havaiten omia tuntemuksiaan. Usein näitä keinoja käyttäessä nukahtaminen helpottuu huolien siirtyessä taka-alalle, mutta tämäkin siis vaatii sinnikästä harjoittelua.

Mitä mindfuness ei ole?

Usein ihmisillä on käsitys mindfulnessista rentoutusmenetelmänä. Mindfulness ei kuitenkaan ole rentoutumismenetelmä eikä sen tarkoituksena ole poistaa huonoa oloa, vaikka harjoituksista voikin seurata hyvänolon ja rentoutumisen tunteita. Harjoituksia tekemällä itseään ja omia kokemuksiaan voi oppia tarkastelemaan eri tavalla, jolloin asioille annetut merkitykset voivat muuttua. Hankalista asioista voi oppia päästämään irti. Lisäksi voi oppia paremmin hyväksymään ja ymmärtämään, että kärsimys kuuluu jokaisen ihmisen elämään.

Mindfulnessia halutaan usein opetella myös siksi, että stressi ja muut vaikeat tunteet poistuisivat. Mindfulness ei kuitenkaan ikävä kyllä poista vaikeita tunteita, tuntemuksia, ajatuksia tai stressiä. Mindfulnessin avulla niihin voi kuitenkin oppia suhtautumaan eri tavalla, jolloin ne eivät enää tunnu niin pahalta. On hyvä muistaa, että niin kauan, kun vastustamme ”inhottavia” tunteita, ajatuksia tai tuntemuksia, keräävät ne vain lisää tilaa, voimaa ja valtaa.

Mindfulness-harjoittelijan ei kuitenkaan pidä olla tahdoton olento, joka vain hyväksyy kaiken ja tyytyy osaansa. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa ja onkin tärkeää opetella tunnistamaan nämä asiat ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan niitä. Esimerkiksi useita ympäristöön tai ihmissuhteisiin liittyviä asioita voi muuttaa tai niihin voi ainakin jollakin tavalla vaikuttaa ja omaa hyvinvointia voi lisätä syömällä säännöllisesti, nukkumalla hyvin, liikkumalla tarpeeksi ja erilaisia taitoja harjoittelemalla. Toisiin asioihin taas ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka kovasti yrittäisi tai haluaisi, ja sellaisia asioita vastaan taisteleminen on turhaa ja se vie energiaa. Tällaisia asioita voisi olla esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen. Tällöin on tärkeää kohdata ja käsitellä asiat ja niiden herättämät vaikeat tunteet ja sopeutua muutokseen, jolloin voi jatkaa matkaansa edes hieman helpommin eteenpäin.

Elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista. Kaikki meistä kokevat elämässään kärsimystä. Jollakin tasolla tiedämme tämän, mutta silti vastustamme sitä ja ajattelemme, että kokiessamme surua tai fyysistä tai psyykkistä kipua, meissä on jotain vikaa. Kieltäminen ja välttely lisäävät kärsimystä.