Nyyti ry:n kevätkokous: Koulutustason nosto ei onnistu ilman hyvinvointipanostuksia

5.5.2026

Suomen hallitus tavoittelee koulutustason nostoa, mutta samalla saksii poikki turvaverkot, joiden varassa opiskelijat kohti tavoitetta kurottavat. Nyyti ry:n kevätkokous vaatii, että järjestöavustusten lisäleikkaukset perutaan ja opiskelijoiden hyvinvointi nostetaan koulutuspolitiikan keskiöön.

Suomen kansallisena tavoitteena on jo pitkään ollut koulutustason nostaminen niin, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Huhtikuussa lausunnoilla olleessa Korkeakouluvisiossa tavoitetasoa on nostettu: jatkossa tähdätään 60 prosentin osuuteen. Tavoite on kunnianhimoinen ja hyvä niin, mutta kaukana nykytodellisuudesta. Tällä hetkellä vain 39 prosenttia 25–34-vuotiaista pitää korkea-asteen tutkintopapereita taskussaan.

“Ilman konkreettisia panostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin on vaikea nähdä, miten 60 prosentin tavoite voitaisiin saavuttaa. Koulutuksen laadusta ei voida tinkiä, sillä emme tee mitään nousevalla koulutustasolla, jos sen peruskivinä eivät ole sivistys ja osaaminen”, toteaa Nyyti ry:n hallituksen puheenjohtaja Sanja Laitinen-Lindelöf.

Psyykkinen pahoinvointi laittaa kapuloita osaamisen rattaisiin

Mielenterveys ja opiskelukyky ovat koulutustason noston perusedellytyksiä. Viimeisimmät tutkimukset maalaavat karun kuvan: 35 prosenttia opiskelijoista on kokenut opiskelu-uupumusta ja lähes joka kolmas kärsii merkittävästä psyykkisestä kuormittuneisuudesta (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2024). Nuorisobarometrin (2025) mukaan 53 prosenttia nuorista kokee paineita koulutuksen saamisesta. Kasautuvat paineet ja epävarmuus tulevasta murentavat opiskelijoiden voimavaroja jo ennen työelämään siirtymistä.

Leikkaukset sotivat tavoitteita vastaan

Raha ei ratkaise kaikkea, mutta olisi järjenvastaista väittää, etteikö sillä olisi aivan keskeistä roolia myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisessa.

On epärealistista odottaa koulutustason nostamista, kun sen edellytyksiä pilkotaan palasiksi. Hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia opiskelijoiden sosiaaliturvaan ja järjestöjen valtionavustuksiin. Sote-järjestöjen avustuksiin kohdistettiin kehysriihessä 50 miljoonan euron lisäleikkaukset, jotka yhdessä aiemmin päätettyjen 140 miljoonan euron leikkausten kanssa tarkoittavat avustustason puolittamista vain kolmessa vuodessa.

Eurot on suunnattava fiksusti

Viisas resurssien jakaminen tarkoittaa muun muassa

• riittävästi resursoitua koulutusjärjestelmää sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuoltoa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, jossa ohjausta ja tukea on tarjolla opintien joka vaiheessa,
• opiskelijan vakaata toimeentuloa, joka aidosti mahdollistaa täysipäiväiseen opiskeluun keskittymisen ja
• vahvaa kolmatta sektoria, joka pystyy pitkäjänteisten valtionavustusten turvin toteuttamaan nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävää työtä käsi kädessä korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.

Suomen menestys on rakennettu yhteistyöllä ja luottamuksella. Nyt nämä peruspilarit horjuvat.

Nyyti ry:n kevätkokous vetoaa Petteri Orpon hallitukseen, jotta se valtion ensi vuoden budjettia suunnitellessaan tarkastelisi kehysriihen päätöksiä vielä uudemman kerran nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Järjestöihin kohdistuvat lisäleikkaukset on peruttava ja opiskelijoiden hyvinvointi nostettava koulutuspolitiikan keskiöön.

Lisätietoja