Linjapaperi – Nyyti ry

keltainen sahalaitakuvio; gul sicksackmönster; yellow zigzag pattern

Sisällysluettelo

  1. Johdanto
  2. Opiskelijan hyvä arki
  3. Ei suorittamista, vaan sivistystä varten
  4. Resilienssiä vahvistavat opiskeluyhteisöt
  5. Toimiva tuen ketju

Johdanto

Nyyti ry (myöhemmin Nyyti) työskentelee sen eteen, että jokaisen opiskelijan oikeus hyvään mielenterveyteen toteutuu. Tämä asiakirja ohjaa Nyytin poliittista vaikuttamistyötä ja perustuu ymmärrykselle mielenterveyden kokonaisvaltaisuudesta.

Kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. Mielenterveyttä edistetään ja ongelmien syntymistä ennaltaehkäistään ennen kaikkea opiskelijoiden arjessa, takaamalla mahdollisimman hyvät elinolot jokaiselle opiskelijalle.

Oikea-aikaisen ja laadukkaan hoidon sekä sujuvien hoitopolkujen takaaminen on yksiselitteisen tärkeää. Sen lisäksi on entistä voimallisemmin suunnattava huomio mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön, jotta harvempi joutuisi sairaanhoidon piiriin. Tukiverkkojen ja yhteisöjen vahvistaminen, toimeentulohaasteiden vähentäminen sekä uteliaisuuteen ja uuden oppimiseen kannustavan, riittävästi resursoidun koulutusjärjestelmän turvaaminen ovat avaimet mielenterveysystävällisempään opiskeluaikaan.

Nyytin linjapaperi koostuu neljästä osiosta. Kukin osio sisältää ihannetilan kuvauksen ja poliittiset keinot, joiden avulla ideaalia kohti voidaan kulkea. Linjapaperi on voimassa toistaiseksi ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Nyytin hallitus tarkastelee linjapaperia kerran kautensa aikana.

Opiskelijan hyvä arki

Opiskeluaika on arvokas elämänvaihe, jonka aikana opiskelija voi rauhassa syventyä opintoihinsa, ystävystyä ja verkostoitua sekä löytää mielekästä tekemistä myös luentosalien ulkopuolelta. Opiskelijoiden hyvinvointi on yhteiskunnallinen ylpeydenaihe.

Opiskelijan toimeentulo on turvattu välttämättömät elinkustannukset kattavalla sosiaaliturvalla, jonka ennustettavuus ja riittävyys karsivat taloushuolet pois päiväjärjestyksestä ja tukevat opiskelijan mielenterveyttä. Opiskelijan perustoimeentulo ei perustu velkaantumiselle.

Mielekäs, merkityksellinen ja vakaa työ tukee mielenterveyttä. Opintojen aikainen työnteko on muuttunut pakosta valinnaksi. Siirtymä opinnoista työelämään sujuu jouhevasti ja siihen tarjotaan tukea.

Oma koti on jokaisen opiskelijan oikeus. Kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja on saatavilla kaikille halukkaille kampusten läheisyydessä tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Opiskelija-asuminen on yhdistelmä yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä kullekin sopivassa suhteessa.

Opiskelijan on helppoa ja edullista liikkua paikasta toiseen niin opiskelukaupungin sisällä kuin paikkakuntien välillä. Julkisen liikenteen yhteyksiin ja kevyen liikenteen ympärivuotisesti kunnossapidettäviin väyliin panostetaan. Fyysiset arkiympäristöt kampuksista kaupunkeihin kannustavat arkiliikuntaan ja metsä on lähellä missä tahansa.

Opiskelijat tuovat eloa ja iloa kaupunkikuvaan. Opiskelijakulttuurin arvo tunnistetaan niin kunnissa kuin valtakunnassa. Opiskelijoille tarjotaan maksuttomia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisiä vapaa-ajanviettopaikkoja.

Tavoitteet

Kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa

  • Kaikessa opiskelijoiden elinoloihin vaikuttavassa päätöksenteossa otetaan käyttöön mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi. Eri hallinnonaloille kohdistuvien politiikkatoimien yhteisvaikutusten ennakkoarviointi toteutetaan ministeriöiden yhteistyönä.
  • Korkeakouluopiskelijat huomioidaan omana ryhmänään mielenterveysstrategiassa. Strategian toimeenpanolle varataan riittävät resurssit.
  • Opiskelijoiden tulevaisuususkoa elinkelpoisen planeetan osalta tuetaan siten, että Suomi pitää tiukasti kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luontokadon 2030 mennessä.
  • Seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvat muuttamispyrkimykset on kriminalisoitu.
  • Juridisiin sukupuolikategorioihin on lisätty kolmas sukupuolimerkintä.

Suojataan mielenterveyttä riittävällä toimeentulolla

  • Opiskelijoiden sosiaaliturvassa siirrytään pitkällä aikavälillä koko väestön kattavaan perustulomalliin. Perustulo on vastikkeeton, yksilökohtainen, tasoltaan ihmisarvoiseen elämään riittävä ja erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustava. Opiskelijan oikeus lepoon ja lomaan varmistetaan sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen helpottuu uudistuksen myötä.
  • Opiskelijan sosiaaliturvan on oltava pitkäjänteisesti ennakoitava, muutoksissa joustava ja erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuva. Osaopiskelukykyisen opiskelijan toimeentulo turvataan, vaikka opintosuoritukset eivät täyttäisi opintotuen saamisen vaatimuksia.
  • Opiskelijoiden rahamuotoiset etuudet sidotaan indeksiin, jotta etuuksien taso seuraa kustannusten nousua. Rahamuotoiset etuudet ilman opintolainaa nostetaan perusturvan kanssa samalle tasolle.
  • Opiskelijan asumisen tuki suhteutetaan asumiskustannuksiin ja taataan ympärivuotisesti.
  • Ateriatuen taso nousee tuotantokustannusten kasvun mukana. Aterian enimmäishinnan nosto ja ateriatuen nosto sidotaan toisiinsa.
  • Opintotuen tutkintokohtaisia tukikuukausia lisätään. Enimmäistukiajan nosto mahdollistaa joustavamman opintojen suunnittelun ja opiskelun myös kesän aikana. Kokonaistukiaika nostetaan takaisin 64 kuukauteen.
  • Opintotuen lainapainotteisuutta vähennetään. Nykyisessä järjestelmässä opintolainahyvitykseen tehdään opintolainamäärien kasvua vastaava korotus. Opintolainahyvitys muutetaan vuosittaiseksi ja opiskelija voi saada hyvityksen kaikkien opintotukeen oikeuttavien opintojen ajalta. Hyvityksessä huomioidaan vain aktiivinen opiskeluaika.
  • Lukuvuosittainen opintopistemäärän vähimmäissuoritusvaatimus poistetaan opintotuen saamisen ehdoista.
  • Opintotuelle palaamisen ehdoista poistetaan vaatimus suorittaa 20 opintopistettä ennen opintotuelle palaamista tuen lakkautuksen jälkeen.
  • Jatkuva oppiminen mahdollistetaan varallisuudesta riippumatta kehittämällä aikuiskoulutustuen korvaava tukimuoto.
  • Korkeakouluharjoitteluista maksetaan palkka.

Vahvistetaan hyvinvointia opiskelija-asumispolitiikalla

  • Jokaiselle opiskelijalle taataan kohtuuhintainen koti. Opiskelija-asuntorakentamisen ja asuntojen peruskorjausten tuki turvataan.
  • Opiskelija-asumisen laatutaso vastaa yleistä asumistasoa.
  • Kaavoituspolitiikassa huomioidaan kohtuuhintaisen opiskelija-asuntotarjonnan riittävyys, monipuolisuus ja sijainti.

Rakennetaan toimiva työelämäsiirtymä ja mielenterveyttä tukeva työelämä

  • Työelämätaitojen vahvistamiseen opiskeluaikana kiinnitetään huomiota opinnoissa entistä vahvemmin. Työelämätaidot ymmärretään laajasti ja ne sisältävät myös hahmotuksen siitä, miten omat opinnot ja tuleva työelämä liittyvät ekokriisin vaatimaan kestävyysmurrokseen ja miten opiskelija voi olla osa korjaavia prosesseja.
  • Korkeakoulujen urapalveluille taataan riittävät resurssit opiskelijoiden ryhmä- ja yksilömuotoiseen ohjaukseen.
  • Harjoittelumahdollisuuksien saamista vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyönä. Korkeakoulut tarjoavat toimivat rakenteet ja riittävän tuen harjoittelun suorittamiseen opintojen aikana.
  • Työpaikoilla tarjotaan nuorille työntekijöille ja vastavalmistuneille pitkäkestoista perehdytysohjelmaa tai mentoritoimintaa.
  • Vahvistetaan esihenkilöiden osaamista mielenterveyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä nuorten, opiskelevien työntekijöiden ja vastavalmistuneiden tukemisessa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä hyvinvointia heikentävän vähemmistöstressin ennaltaehkäisy tunnistetaan osana työelämä- ja mielenterveystaitoja.
  • Luodaan enemmän mahdollisuuksia osa- tai täsmätyökykyisten nuorten ja opiskelijoiden työllistämiseen.
  • Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille kansainvälisille opiskelijoille myönnetään hakemuksesta pysyvä oleskelulupa. Opiskelijan oleskeluluvan toimeentuloedellytystä lasketaan.
  • Ihmiskaupan tunnistamiseen, valvontaan ja ehkäisyyn myös kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa suunnataan riittävät resurssit.
  • Työntekijöiden järjestäytymistä tuetaan ja siihen kannustetaan jo opintojen aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tietoisuuden lisäämiseen työehdoista ja työntekijän oikeuksista.

Luodaan mielekäs arkiympäristö

  • Korkeakoulujen fyysiset ympäristöt kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi tarjoamalla erilaisia virikkeitä. Istumisen tauottamiseen panostetaan sekä fyysisen ympäristön että käytännön toimintakulttuurin kautta.
  • Korkeakoululiikuntapalveluita on saatavilla jokaisella kampuksella tai kohtuullisen kulkuyhteyden päässä.
  • Korkeakoulujen tilat ovat aistiystävällisiä. Jokaiselta kampukselta löytyy pimeä huone, jossa opiskelija voi käydä nollaamassa aistiärsytystä.
  • Opiskelijaravintolat tarjoavat laadukasta, ravintosuositusten mukaista ja kasvipohjaista tarjontaa painottavaa ruokaa.
  • Sekä paikallisessa että pitkän matkan joukkoliikenteessä tarjotaan kohtuuhintaisia opiskelijalippuja. Opiskelija-alennus on vähintään 50 prosenttia normaalihintaisesta lipusta.
  • Kevyen liikenteen väylien ympärivuotinen ylläpito helpottaa opiskelijoiden arkiliikuntaa. Korkeakoulujen kampuksilla ja kaupunkiympäristössä on turvallisia pyöräsuojia.
  • Opiskelijoille on tarjolla edullisia, saavutettavia ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen on mahdollista varallisuudesta tai taustasta riippumatta.
  • Kaupunkien kaavoituksessa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa varmistetaan lähiluonnon säilyttäminen ja nopea saavutettavuus mistä päin kaupunkia tahansa. Kaupunkivihreää lisätään jo rakennetuilla alueilla.

Ei suorittamista, vaan sivistystä varten

Koulutusjärjestelmä on rakennettu mielenterveysystävälliseksi, ikuiseen uteliaisuuteen inspiroivaksi ja laajaan sivistykseen kannustavaksi. Järjestelmä vastaa aikamme suurimpiin haasteisiin, kuten ekokriisiin, ja tuottaa turvaa, ratkaisuja ja merkityksellisyyttä niin yhteiskunnalle kuin yksittäiselle opiskelijalle.

Korkeakoulutus on jokaisen oppijan saavutettavissa taustasta ja aiemmista elämänvalinnoista riippumatta. Koulutuspolulla ei ole päättyviä teitä, eikä väärin valitsemisesta rankaista. Päinvastoin: koulutusjärjestelmä kannustaa oppijoita kartuttamaan osaamista ja syventämään sivistystä, ja mahdollistaa suunnan muuttamisen myös korkeakoulutuksen sisällä.

Nuorille ja opiskelijoille on turvattu kasvu- ja opiskelurauha. Suuria valintoja ei tarvitse tehdä silloin, kun on vielä itse pieni. Opiskelijoille tarjotaan yksilöllistä ohjausta kaikilla koulutusasteilla, erityisesti korkeakoulutukseen hakeutumiseen liittyviä valintoja tehtäessä ja koulutuspolun nivelvaiheissa.

Korkeakouluissa koulutetaan tiedostavia, avarakatseisia ja myötätuntoisia ihmisiä, jotka tieteellisen tiedon ja alakohtaisen osaamisen omaksumisen lisäksi kehittävät eettistä arvostelukykyään.

Koulutusjärjestelmä tunnistaa, että elämä tapahtuu myös opiskeluaikana. Opiskelu on opiskelijan työtä, josta palautumiselle varataan riittävästi aikaa. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja erilaiset oppijat on huomioitu joustavin suoritustavoin ja käytännöin.

Kouluttautuminen näyttäytyy opiskelijalle aina mahdollisuutena, ei koskaan uhkana. Koulutus on haarautuva polku, ei turbovauhtia tuuttaava putki. Koulutusjärjestelmä arvostaa ennen kaikkea sivistystä eri muodoissaan, ei maksimaalista suoritustahtia. Koulutususko on vahvaa ja kantaa läpi elämän.

Tavoitteet

Parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta

  • Korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmien toteuttamiselle taataan riittävä rahoitus ja suunnitelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan.
  • Aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakoulutukseen edistetään systemaattisesti läpi koulutuspolun esimerkiksi tarjoamalla antirasistista koulutusta oppilaitoksissa työskenteleville.
  • Tutkintokoulutus ja siihen hakeutuminen on maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksuista luovutaan.

Tehdään koulutusjärjestelmästä polku, ei putki

  • Koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä. Opiskelijavalinnat tehdään pääosin maksuttoman, toisen asteen opintomenestyksestä riippumattoman väylän kautta.
  • Opiskelualan vaihtaminen korkeakoulujen sisällä on sujuvaa ja se toteutetaan niin, että opiskelijan ei tarvitse kulkea uudelleen yhteishaun kautta.
  • Ensikertalaiskiintiöstä luovutaan.[LT19.1][SL19.2] Vaihtoehtoisesti ensikertalaisuuden määritelmää muokataan niin, että ensikertalaisuuden menettää vasta, kun on suorittanut yhden lukuvuoden opinnot (60 op) siinä tutkinto-ohjelmassa, johon opinto-oikeus on myönnetty.
  • Koulutusjärjestelmän piirissä oppiminen ja osaamisen päivittäminen on mahdollista myös ensimmäisen tutkinnon jälkeen varallisuudesta ja työsuhdetilanteesta riippumatta. Jatkuvan oppimisen kustannukset jaetaan yksilön, työnantajan ja julkisen sektorin kesken.

Taataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus korkeakouluille

  • Korkeakoulujen rahoitus koostuu pääosin indeksiin sidotusta valtion perusrahoituksesta. Korkeakoulujen perusrahoitus nousee samassa suhteessa aloituspaikkojen kanssa.
  • Korkeakoulujen rahoitusmallien indikaattorit arvostavat laajaa sivistystä nopean suoritustahdin sijaan. Rahoitusmalleihin on sisällytetty opiskelijahyvinvointia mittaava indikaattori.

Pidetään huolta opiskelijoista

  • Luodaan opiskelusuojelun malli (vrt. työsuojelu), joka vahvistaa opiskelijoiden mielenterveyttä, edistää opiskelukykyä ja ehkäisee uupumusta. Opiskelusuojelu sisältää toimet, joilla edistetään järjestelmällisesti opiskelijan psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia, turvataan riittävä lepo ja ehkäistään liiallista kuormitusta. Opiskelusuojelun yhteisöllisillä toimilla varmistetaan, että jokaisella on rauha opiskella turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä, kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. Koulukiusaamista, syrjintää ja häirintää kohdanneille tarjotaan järjestelmällistä tukea. Opiskelusuojelu sisältää opiskeluaikasuojelun (vrt. työaikasuojelu), joka tarkoittaa kokonaistyömäärän rajaamista kohtuulliseksi.
  • Opiskelu omien voimavarojen mukaan mahdollistetaan jokaiselle. Joustavia mahdollisuuksia tehdä opintoja omaan tahtiin lisätään ja erityisjärjestelyt toteutetaan ilmoituksesta.

Resilienssiä vahvistavat opiskeluyhteisöt

Yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen tuen ja kanssaihmisiin luottamisen lujittaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä resilienttien yhteisöjen rakentamisessa. Psykologisesti turvalliset yhteisöt vahvistavat mielenterveyttä.

Opiskeluyhteisöissä on tilaa omassa tahdissa tekemiselle, omannäköiselle olemiselle ja joutilaisuudelle, sillä resilienssi vaatii limittäisyyttä ja löyhyyttä äärimmilleen pingottamisen sijaan. Niin opiskelijayhteisöissä kuin yhteiskunnassa arvostetaan moninaisuutta, tehdään systemaattista työtä yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi sekä ehkäistään syrjintää, häirintää ja muuta epäasiallista toimintaa.

Opiskelijat ja opiskelijoiden parissa toimivat osallistuvat aktiiviseen kollektiiviseen toimintaan muiden hyväksi. Kansalaisjärjestöt tarjoavat keskeisen yhteisöllisen toiminnan muodon, jossa opiskelijat pääsevät vaikuttamaan, edistämään rakentavaa vuoropuhelua ja luomaan parempaa maailmaa. Kansalaistoiminta lisää toivoa ja vahvistaa uskoa siihen, että kaikesta selvitään kyllä.

Jokainen saa olla rauhassa keskeneräinen ja erehtyväisyyden inhimillisyys on laajasti sisäistettyä. Opiskelijan elämä voi ja saa olla myös hauskaa, vaikka tielle osuisi vastoinkäymisiä tai maailmantuska painaisi harteilla.

Resilientti opiskelija on joustava, tunnistaa omat arvonsa ja elää niiden mukaisesti sekä luottaa omiin voimavaroihinsa ja osaa käyttää niitä vaikeuksista selviytymiseen. Resilienssi, mielenterveyden oireilu ja mielenterveyden häiriöt eivät ole toisiaan poissulkevia asioita: myös mielenterveyteen liittyvän diagnoosin saaneella opiskelijalla voi olla vahva resilienssi ja paljon mielenterveyttä. Vahvat mielenterveystaidot, joiden kehittymisen tueksi tarjotaan opetusta läpi koulutuspolun, vahvistavat opiskelijoiden resilienssiä.

Tavoitteet

Lujitetaan yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opiskeluyhteisöissä

  • Opiskeluympäristöistä tehdään sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallisia ja esteettömiä. Korkeakoulut sitoutuvat edistämään turvallisemman tilan periaatteita, viestivät niistä aktiivisesti ja toteuttavat niitä käytännössä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kaikissa korkeakouluissa on häirintäyhdyshenkilötoimintaa, josta viestitään kattavasti kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille. Korkeakoulujen henkilöstölle tarjotaan riittävästi koulutusta sensitiivisestä kohtaamisesta ja epäasialliseen käytökseen puuttumisesta sekä tukea esimerkiksi työnohjauksen muodossa.
  • Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen panostetaan. Jokaisessa korkeakoulussa on syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen vastaiset ohjelmat, joiden toimeenpano on selkeästi vastuutettu ja riittävästi resursoitu. Toimien vaikuttavuutta ja opiskeluyhteisön turvallisuuden tilaa arvioidaan systemaattisesti esimerkiksi kyselyillä, joihin on mahdollista vastata anonyymisti.
  • Korkeakouluissa ja opiskeluyhteisöissä ehkäistään yksinäisyyttä panostamalla yhteisöllisiin toimintamuotoihin, erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja osallistumisen esteiden purkamiseen. Haitallista yksinäisyyttä kokevat opiskelijat tunnistetaan ja heitä tuetaan.
  • Opiskeluyhteisöjen virallisessa ja vapaamuotoisessa toiminnassa panostetaan monikielisyyteen.
  • Korkeakoulut tukevat ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien ja opiskelijajärjestöjen toimintaa esimerkiksi tarjoamalla tiloja opiskelijatoimijoiden käyttöön tai antamalla suoraa taloudellista tukea opiskelijaorganisaatioille. Korkeakoulut tekevät aktiivista ja oma-aloitteista yhteistyötä ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelijoiden ääni kuuluu kaikessa korkeakoulun päätöksenteossa ja toiminnassa.
  • Kansalaisjärjestöt tarjoavat opiskelijoille alustan oppia niin yksilön kuin yhteiskunnan resilienssiä vahvistavia taitoja. Yhteistyö, neuvotteleminen, vastuun kantaminen yhteisistä asioista, kriittinen ajattelu ja empatia ovat kaikki opiskelijoiden ja koko yhteiskunnan resilienssiä vahvistavia tekijöitä.

Lisätään opiskelijoiden ja opiskeluyhteisöjen psyykkistä hyvinvointia

  • Korkeakoulut sisällyttävät opiskelijahyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen tavoitteet strategiaansa.
  • Laaditaan kriteeristö mielenterveyttä edistävän korkeakoulun tunnusmerkeistä ja sisällytetään kriteeristö osaksi YTHS:n toteuttamia opiskeluympäristön tarkastuksia.
  • Lisätään mahdollisuuksia keskinäistä tukea ja myötätuntoa lisäävään vertais- ja vapaaehtoistoimintaan.

Toimiva tuen ketju

Opiskelijoiden parissa työskentelevillä ja heidän asioistaan päättävillä on syvällistä osaamista mielenterveysasioista.

Ennaltaehkäisy on aina fiksumpaa kuin ongelmien korjaaminen. Inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden nimissä tukea vaikeuksiin tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opiskelijoiden taustojen ja elämäntilanteiden moninaisuus tunnistetaan ja niiden vaikutus opiskelijan hyvinvointiin ymmärretään. Elämä kaikissa väreissään tapahtuu myös opiskeluaikana. Jos opiskelijan kohdalle osuu kriisitilanne, opiskelijahyvinvointipalveluissa on osaamista ja valmiuksia tarttua myös akuutteihin tilanteisiin sekä ohjata soveltuviin palveluihin oikea-aikaisesti.

Opiskelija pääsee matalan kynnyksen tuen piiriin ilman diagnoosia ja lähetettä. Tuen hakemista helpottaa, että korkeakoulussa työskentelevät ammattilaiset ovat tuttuja opiskelijoille. Valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia eri sektorien toimijoita hyödynnetään kattavasti. Yksilölliset tarpeet huomioivaa tukityötä tehdään moniammatillisesti ja verkostoja hyödyntäen.

Palvelupolut lyhytinterventioista pidempikestoisiin tukimuotoihin ovat saumattomia ja sujuvia. Jonotusajat ovat pikaisia, eikä opiskelijaa koskaan pompotella luukulta toiselle.

Tavoitteet

Panostetaan mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen

  • Korkeakouluopiskelijoille turvataan yhdenvertaiset opiskeluhuollon palvelut säätämällä laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollosta. Lakiin kirjataan mitoitus, jolla varmistetaan riittävät psykologi- ja kuraattoriresurssit. Mitoituksen on oltava vähintään yksi psykologi ja yksi kuraattori 2000 opiskelijaa kohden.
  • Kansalaisjärjestöjen elintärkeä rooli matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa tunnustetaan. Järjestöjen valtionavustusten taso on pitkäjänteisesti ennakoitavissa ja pysyvästi riittävällä tasolla. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten osalta sitoudutaan siihen, että avustusten taso on yksi prosentti hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta.
  • Opintojen keskeyttämistä ehkäistään määrittelemällä indikaattorit keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistamiseksi ja laaditaan kurottavan ja kiinnipitävän tuen malli. Korkeakoulut vahvistavat yhteistyötä oman alueensa etsivän nuorisotyön kanssa alle 29-vuotiaiden keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden osalta, jotta he saavat parempaa tukea palveluihin ohjautumisessa.
  • Tarjotaan kohdennettua tukea haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.
  • Korkeakoulujen hyvinvointityössä ja opiskeluterveydenhuollon asiakastyössä osataan huomioida vähemmistöstressin sekä ekokriisin ja luontokadon vaikutukset opiskelijoiden psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Varmistetaan oikea-aikainen mielenterveysapu ja sujuvat hoitopolut

  • Terapiatakuu laajennetaan koskemaan koko väestöä. Mikäli laajennus tehdään asteittain, se toteutetaan laajentamalla takuu koskemaan ensin kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria sekä kaikenikäisiä korkeakouluopiskelijoita. Nykyisen lainsäädännön menetelmäkeskeisyys puretaan.
  • Sujuviin palvelupolkuihin opiskeluterveydenhuollon ja hyvinvointialueen palvelujen välillä panostetaan.