Kannanotto: Kansalaisjärjestöjä ei kannata kukistaa kehysriihessä

21.4.2026

Petteri Orpon hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen kehysriiheen 21.–22.4. Hallituksen julkilausuttu tavoite on löytää 400 miljoonan euron lisäleikkaukset, josta noin puolet kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Hallituksen järeät sakset osoittavat jälleen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten suuntaan, vaikka niistä on tämän hallituskauden päätöksillä leikattu jo 140 miljoonaa eli 37 prosenttia. Mikäli heikommassa asemassa olevien hyvinvointi lainkaan kiinnostaa, järjestöjen avustukset on kehysriihessä jätettävä rauhaan.

Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus hyvinvointivaltion turvaverkosta. Jo nykyiset leikkaukset ovat pakottaneet järjestöt lakkauttamaan toimintoja, eikä apua voida tarjota aiempien vuosien mittakaavassa. Kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty paikkaamaan järjestöjen jättämää aukkoa, kuten Kuntaliitto sekä hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat todenneet kannanotoissaan.

”Sote-järjestöjen valtionavustusten järjetön saksiminen tarkoittaa massiivisia leikkauksia esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveystuesta, kriisityöstä, yksinäisten tuesta, pitkäaikaissairailta, omaishoitajilta ja vapaaehtoistyöstä, vain muutamia mainitakseni. Avun tarve ei todellakaan ole katoamassa, vaikka avun saanti tehtäisiin mahdottomaksi. Pikemminkin päinvastoin: monikriisin ja mittavien sosiaaliturvaleikkausten aika ajaa yhä useammat tilanteeseen, jossa apu on välttämätöntä”, jyrähtää opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Sote-järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, mutta järjestöjen toiminta itsessään säästää selvästi. SOSTEn laskelman mukaan yksi järjestöille suunnattu euro säästää julkisen sektorin välittömiä kustannuksia yli 1,4 euroa. Laskelma on varovainen, eikä se sisällä järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän työn merkittävää säästövaikutusta. Todellisuudessa säästö on siis vielä laskelmaa suurempi.

Tavoitteissaan hallitus tähtää talouskasvun käynnistämiseen, velkalaivan kääntämiseen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Sote-järjestöiltä leikkaaminen ei edistä yhtäkään näistä tavoitteista, päinvastoin.

”Jos järjestöt eivät loppuun leikattuina pysty tarjoamaan apua sitä kaipaaville ihmisille, pahoinvointi lisääntyy, polarisaatio syvenee ja yhä useampi putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Se on ensisijaisesti inhimillinen tragedia, mutta myös valtava riski kokonaisturvallisuudelle ja kasvulle”, Savolainen painottaa.

Siirtymä hyvinvointivaltiosta vahvimpien valtakuntaan ei tapahdu yhdessä yössä, vaan turvaverkkoa murentava päätös kerrallaan. Järjestöiltä ei voi leikata enää euroakaan.

Lisätietoja

Linkit kannanottoihin