Ei suorittamista, vaan sivistystä varten! Nyyti ry:n ja Akavan opiskelijoiden ratkaisut korkeakoulujen rahoitusmallien kehittämiseksi

2.7.2026

Korkeakoulujen rahoitusmallien pitäisi ohjata laadukkaaseen koulutukseen ja sivistykseen, mutta nykyisessä muodossaan mallit korostavat nopeita suorituksia, kilpailua ja tehokkuutta pahimmillaan opiskelijoiden hyvinvoinnin, koulutuksen laadun ja joustavien opintopolkujen kustannuksella.

Nykyisissä rahoitusmalleissa tavoiteajassa suoritettu tutkinto on 1,8 kertaa arvokkaampi kuin tutkinto ylipäänsä. Tämä kannustaa korkeakouluja puskemaan opiskelijoita ulos nopeasti ja lähestulkoon hinnalla millä hyvänsä, mikä saattaa heikentää niin tutkintojen laatua kuin opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Samalla toista samantasoista tutkintoa painotetaan vain 0,5-kertoimella, mikä rajoittaa mahdollisuuksia alanvaihtoon. Ensikertalaisille opiskelijoille on myös oma indikaattori, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Rahoitusmallit vahvistavat mielikuvaa siitä, että koulutuspolulla ei ole tilaa epävarmuudelle tai muuttuville elämäntilanteille.

Vaikka tavoiteajassa valmistuminen itsessään on sovelias tavoite, pitäisi koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden opiskelu- ja työkykyyn kiinnittää myös rahoitusmalleissa enemmän huomiota. Opiskelijoiden mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet huomattavasti enemmän kuin työssä olevan väestön ja tutkijat arvioivat kehityksen liittyvän kasvaneisiin yhteiskunnallisiin paineisiin, kuten opintojen suorituskeskeisyyteen, työn ja toimeentulon kysymyksiin ja liian vähäisiin mahdollisuuksiin levolle ja palautumiselle (Kela 2025). Onko myöskään reilua rangaista korkeakouluja viivästyneistä tutkinnoista, jos opiskelijoiden arjen rakenteet horjuvat heikennetyn sosiaaliturvan vuoksi, tai jos harjoittelupaikka jää saamatta haastavilla työmarkkinoilla?

Korkeakoulut pyrkivät ymmärrettävästi optimoimaan suoriutumistaan rahoitusmallilla, sillä siinä onnistuminen määrittää merkittävän osan käytössä olevista resursseista. Optimoinnin riskinä on kurssivalikoiman kaventuminen ja opiskelijoiden uteliaisuuden rajoittaminen. Tutkintorakenteissa tulisi olla tilaa sille, että opiskelija voi räätälöidä osan tutkinnostaan oman kiinnostuksensa mukaan.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, miten korkeakoulujen rahoitus jaetaan, vaan myös siitä, paljonko sitä on käytettävissä. Jotta kansallinen tavoite koulutustason nostosta voidaan saavuttaa, korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava. Vuosina 2015–2022 Suomessa opiskelijakohtaiset menot ovat laskeneet 13,5 prosenttia, kun muissa OECD-maissa ne ovat kasvaneet keskimäärin 8,6 prosenttia (Education at a Glance 2025).

Akavan opiskelijat ja Nyyti ry esittävät:

• Vahvistetaan joustavia opintopolkuja tukevia rakenteita selvittämällä opintopisteperusteisen rahoituksen mahdollisuutta. Kehitetään jatkuvaa oppimista huomioimalla korkeakoulujen alumniopinto-oikeus rahoituksessa.
• Poistetaan ensikertalaisindikaattori rahoitusmalleista. Luovutaan ensikertalaisuuskiintiöstä tai kehitetään sitä niin, että ensikertalaisuus menetetään vasta 60 opintopisteen jälkeen.
• Vahvistetaan koulutuksen perusrahoitusta, että pysymme OECD-verrokkimaiden mukana. Rahoitetaan uudet aloituspaikat täysimääräisesti, opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet huomioiden.

Rahoitusmallien laatuperusteisuutta on vahvistettava ja rahoituksen tulee aidosti kannustaa laadukkaaseen opetukseen, riittäviin tukipalveluihin ja opiskelijoiden ohjaukseen opintojen alusta valmistumiseen asti. Hyvinvointi on koulutustason noston kulmakivi.

Lisätietoja