Opiskelijoiden mielenterveyden korjaussarja – Nyyti ry:n eduskuntavaaliohjelma 2027–2031

1. Johdanto
2. Fokus ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden varhaiseen tukeen
3. Riittävä toimeentulo tukee mielenterveyttä
4. Sivistyspanostukset ovat mielenterveyden tukipilareita
5. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat mielenterveyskysymyksiä
6. Lopuksi

Opiskelijat ovat Suomen tulevaisuus. Jos ja kun tahdotaan pitää tulevaisuudesta huolta, on toimittava tänään.

Me haluamme, että tässä maassa on mahdollista unelmoida, luottaa tulevaan ja nauttia siitä, että saa kasvaa ja oppia. Jotta se olisi mahdollista, on suunnattava katse opiskelijan arkeen. Kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että merkittävä osa korkeakouluopiskelijoista on psyykkisesti kuormittuneita, yhä useampi kokee toimeentulonsa niukaksi tai epävarmaksi ja haitallinen yksinäisyys on yleistä. Opiskelijat velkaantuvat huimaavaa tahtia välttämättömien elinkustannusten kattamiseksi samaan aikaan, kun työttömyysluvut kasvavat ja pirstaleinen työura vaikuttaa olevan ennemmin sääntö kuin poikkeus. Ilmastonmuutos, luontokato ja epävakaa maailmanpolitiikka uhkaavat nykyistä ja tulevaa.

Epävarmuuksien ajan keskellä on pystyttävä tarjoamaan opiskelijoille jotain, mihin luottaa ja toivoa, johon tarttua. Tämä ohjelma antaa työkalut opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen, vahvistaa tulevaisuususkoa ja rakentaa Suomea, joka pitää huolta opiskelijoistaan.

Mikäli opiskelijoiden mielenterveys todella tahdotaan ottaa vakavasti, täytyy kiinnittää huomio haasteiden juurisyihin ja varhaisen vaiheen tukeen. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti viisasta. Samanaikaisesti on pidettävä huolta vakavammin sairastuneista ja tukea tarvitsevista.

• Kaikessa päätöksenteossa on toteutettava mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi. Eri hallinnonaloille kohdistuvien politiikkatoimien yhteisvaikutusten ennakkoarviointi on toteutettava ministeriöiden yhteistyönä.
• Seuraavan kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman laatiminen on käynnistettävä niin, että nykyisen päättyessä vuonna 2030 ei tule katkoksia. Mielenterveysstrategiassa on huomioitava korkeakouluopiskelijat väestöryhmänä eksplisiittisesti ja tavoitteiden tasolla.
• Kansalaisjärjestöillä on elintärkeä rooli matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa. Niiden valtionavustusten tason on oltava pitkäjänteisesti ennakoitavissa ja pysyvästi riittävällä tasolla. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten osalta on sitouduttava siihen, että avustusten taso on yksi prosentti valtion sosiaali- ja terveysmenoista.
• Korkeakouluopiskelijoille on turvattava yhdenvertaiset opiskeluhuollon palvelut säätämällä laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollosta. Lakiin on kirjattava mitoitus, jolla varmistetaan riittävät psykologi- ja kuraattoriresurssit. Mitoituksen on oltava vähintään yksi psykologi ja yksi kuraattori 2000 opiskelijaa kohden.
• Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Mikäli laajennus tehdään asteittain, se on syytä laajentaa ensin koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria sekä kaikenikäisiä korkeakouluopiskelijoita. Nykyisen lainsäädännön menetelmäkeskeisyys on purettava.
• Luodaan opiskelusuojelun malli (vrt. työsuojelu), joka vahvistaa opiskelijoiden mielenterveyttä, edistää opiskelukykyä ja ehkäisee uupumusta. Opiskelusuojelu sisältää toimet, joilla edistetään järjestelmällisesti opiskelijan psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia, turvataan riittävä lepo ja ehkäistään liiallista kuormitusta. Opiskelusuojelun yhteisöllisillä toimilla varmistetaan, että jokaisella on rauha opiskella turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä, kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. Koulukiusaamista, syrjintää ja häirintää kohdanneille tarjotaan järjestelmällistä tukea. Opiskelusuojelu sisältää opiskeluaikasuojelun (vrt. työaikasuojelu), joka tarkoittaa kokonaistyömäärän rajaamista kohtuulliseksi.

Heikolla toimeentulolla ja mielenterveyden oireilulla on tutkitusti yhteys. Opiskelijoiden sosiaaliturvan on oltava euromääräisesti välttämättömät elinkustannukset kattava, pitkäjänteisesti ennakoitava ja elämäntilanteen muutosten mukaan joustava.

• Opiskelijoiden rahamuotoiset etuudet on sidottava indeksiin, jotta etuuksien taso seuraa kustannusten nousua. Rahamuotoiset etuudet ilman opintolainaa on nostettava perusturvan kanssa samalle tasolle.
• Opintotuen tutkintokohtaisia tukikuukausia on lisättävä yhdeksällä (9). Enimmäistukiajan nosto mahdollistaa joustavamman opintojen suunnittelun ja opiskelun myös kesän aikana. Kokonaistukiaika on nostettava takaisin 64 kuukauteen.
• Opintotuen lainapainotteisuutta on vähennettävä. Nykyisessä järjestelmässä opintolainahyvitykseen on tehtävä opintolainamäärien kasvua vastaava korotus. Opintolainahyvitys on muutettava vuosittaiseksi ja opiskelijan voitava saada hyvitys kaikkien opintotukeen oikeuttavien opintojen ajalta. Hyvityksessä on huomioitava vain aktiivinen opiskeluaika.
• Korkeakouluharjoitteluista on maksettava palkka.
• Jokaiselle opiskelijalle on mahdollistettava kohtuuhintainen koti. Opiskelija-asuntorakentamisen ja asuntojen peruskorjausten tuki turvataan.

Korkean osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Oppiminen on kumulatiivinen prosessi, joka tarvitsee tilaa ja aikaa. Koulutuksen tehostamisesta on siirryttävä tavoitteellisuuteen, koulutusjärjestelmän suorituskeskeisyydestä sivistyskeskeisyyteen ja kiireestä luovaan uteliaisuuteen. Koulutus takaa kollektiivisen kyvyn vastata ekokriisiin ja kestävyysmurroksen toteuttamiseen.

• Korkeakoulujen rahoituksen on jatkossakin oltava sidottuna indeksiin ja tultava pääosin valtiolta perusrahoituksena.
• Korkeakoulujen perusrahoituksen on noustava samassa suhteessa aloituspaikkojen kanssa.
• Tutkintokoulutuksen ja siihen hakeutumisen on oltava maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista on luovuttava.
• Ensikertalaisuuskiintiöstä on luovuttava. Vaihtoehtoisesti on syytä siirtyä malliin, jossa ensikertalaisuuden menettää vasta yhden lukuvuoden opintojen (60 op) jälkeen. Malli kannustaa opiskelupaikan vastaanottamiseen, mutta mahdollistaa joustavamman alanvaihdon, mikäli ensin valittu ala ei ollutkaan oikea valinta.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa kaikille paremman yhteiskunnan rakentamista. Vähemmistöihin kuuluvilla opiskelijoilla on tutkitusti suurempi riski sairastua psyykkisesti ja fyysisesti. Hyvinvointierojen vähentämiseksi on tehtävä konkreettisia poliittisia toimia.

• Korkeakoulutuksen saavutettavuutta on parannettava ja aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakoulutukseen on edistettävä systemaattisesti.
• Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille kansainvälisille opiskelijoille on hakemuksesta myönnettävä pysyvä oleskelulupa. Opiskelijan oleskeluluvan toimeentuloedellytystä on laskettava.
• Sukupuolikategorioihin on lisättävä kolmas juridinen sukupuoli.
• Seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvat muuttamispyrkimykset on kiellettävä lailla.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ja opiskelukyvyn tukeminen on keskeinen investointi Suomen tulevaisuuteen. Ilman jaksavia osaajia ei rakenneta hyvinvointivaltion kaltaisia menestystarinoita.

Ennen kaikkea opiskelijoiden mielenterveys on kuitenkin tukemisen arvoista jo itseisarvoisesti. Opiskeluaika on arvokas elämänvaihe, jona jokaisella on oikeus mielenterveyteen.

Tulevaisuususkoa vahvistetaan parhaiten näyttämällä, että nykyisyydenkään ei tarvitse olla pelkkää kurjuutta.

Lisätietoja