4

Nuorten perustason mielenterveystyötä tulee vahvistaa osana opiskelijahuollon sekä opiskeluterveydenhuollon arkea.

Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut ääriään myöten täynnä uusista lähetteistä. Yksi syy nuorisopsykiatrian kriisiin on puutteellinen perustason hoito: nuorten mielenterveyspalveluja ei ole vuosiin ollut riittävästi tarjolla. Siksi myös toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluita tulee kehittää rohkeasti.

Lievemmissä mielenterveysongelmissa puutteellinen perustason hoito johtaa helposti medikalisaatioon eli lääketieteellistymiseen: opiskelijasta tulee jonotuksen jälkeen nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilas sen sijaan, että hän saisi apua tutussa opiskeluympäristössä. Nopea matalan kynnyksen apu opiskelijahuollossa vähentäisi tarvetta erikoissairaanhoidolle.

Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisesti myös opiskelijoiden perustason sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalvelut on järjestettävä moniammatillisessa tiimissä. On tehtävä selkeä työnjako, mikä on oppilaitoksen opiskelijahuollon työtä, tehtävää ja osaamista ja mikä opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden tehtävä.

Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuoltoa

Käypä hoito -suositukset sekä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositukset linjaavat, että lyhytterapiat ja vaikuttavaksi todetut psykoterapiat sekä muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä perusterveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Tältä osin opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologitoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon mahdollisuudet toimia opiskelijoiden mielenterveysongelmien perustason hoitotahona ovat hyvät. Pitkäaikainen toiminnan aliresursointi ja hoidon hajauttaminen muualle perusterveydenhuoltoon ovat kuitenkin syöneet näitä edellytyksiä.

Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuollon arkea yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Se edellyttää tahtotilaa ja työhön kohdennettuja riittäviä resursseja. Tämän muutoksen sekä inhimillinen että taloudellinen hintalappu olisi nykytoimintaa pienempi.

Viisi ehdotusta toisen asteen opiskelijoiden mielenterveystyön kehittämiseen sote-uudistuksessa:

1) Turvataan asiantuntijoiden riittävä määrä ja palveluiden resursointi. Lakisääteisten psykologien, kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkärien määrä on saatava suositusten edellyttämälle tasolle opiskelijahuollon kokonaisuudessa. Turvataan myös yhteisöllisen oppilaitostyön ja verkostotyön resurssit.

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä
oppilaitoksen työpäivänä, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä viimeistään seuraavana työpäivänä. Oppilaitosten arjessa nämä määräajat eivät käytännössä toteudu.

2) Tarjotaan mielenterveys- tai päihdehoitoa tarvitsevalle ensivaiheen tukea, joka tarkoittaa esimerkiksi tiivistä ammattilaisen tarjoamaa arviointia, tukea, selvittelyä, neuvontaa ja psykososiaalisia hoitomuotoja. Tuetaan lisäksi opiskelijahuollon toiminnan ja laadun kehittämistä. Opiskelijahuollon ammattilaiset voivat oman asiantuntemuksensa mukaan tarjota eri psykososiaalisia hoitomuotoja jo ensivaiheessa.

3) Perustetaan toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon moniammatilliset mielenterveystiimit. Vahvistetaan opiskeluterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaosaamista ja muiden näyttöön perustuvien moninaisten psykososiaalisten hoitomuotojen osaamista.

Opiskeluterveydenhuollossa moniammatilliset tiimit arvioivat ja tutkivat sekä tekevät hoitosuunnitelman. Hoitoa, esimerkiksi yksilö- ja ryhmämuotoisia psykososiaalisia interventioita sekä lyhytpsykoterapiaa, voidaan tarjota tiimin tuottamana tai palvelusetelillä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan eteenpäin esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tai erikoissairaanhoitoon.

Oppilaitoksen opiskelijahuollosta opiskelija ohjataan tähän opiskeluterveydenhuollon tiimiin, mikäli ensivaiheen tuen ei katsota tuovan riittävää tulosta tai ongelma ei ole opiskelijahuollossa alun alkaenkaan hoidettavissa.

4) Järjestetään täydennyskoulutuksia. Opiskelijahuollon ammattilaisille järjestetään mielenterveysstrategian mukaisesti systemaattista täydennyskoulutusta painopisteenä mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen osaamisen vahvistaminen.

5) Huomioidaan järjestölähtöinen toiminta osana palveluntarjontaa. Paikalliset sosiaalialan yhdistykset edistävät monin tavoin mielenterveyttä ja niiden matalan kynnyksen palvelut tarjoavat myös nuorille mahdollisuuden osallistua avoimien kohtaamispaikkojen toimintaan. Kuntien tulee tukea ja vahvistaa järjestölähtöistä toimintaa tuottamalla ja kehittämällä yhteistyössä järjestöjen kanssa toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja.

Lisätietoja:

Turkka Sinisalo
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
040 8286 553
etunimi.sukunimi@mieli.fi
www.mielenterveyspooli.fi

Allekirjoittaneet järjestöt:

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf

Mielenterveyspooli

Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry

Nyyti ry

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry

Suomen Lukiolaisten Liitto ry

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry