9


Läpi koronakevään keskusteltiin etäopetuksen vaikutuksista koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin. Hyvä niin, sillä muutokset arkeen olivat merkittäviä. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole kuultu samankaltaista pohdintaa korkeakouluopiskelijoita koskien, vaikka yhtä lailla korkeakoulut sulkivat ovensa pandemian takia.

“Korkeakouluissakin otettiin valtava digiloikka menneiden kuukausien aikana ja on toivottavaa, että toimiviksi havaitut etäopetus- ja etäopetuskäytännöt tulivat jäädäkseen. Etäopiskelulla on kuitenkin ollut kääntöpuolensa. Opiskelijat ovat koronakeväänä olleet aiempia vuosia uupuneempia ja kokeneet stressin lisääntyneen etäilyn myötä. Lähtötilannekin oli huolestuttava: viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista ja runsaasti stressiä koki kolmasosa”, Nyyti ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen toteaa.

Laaja etätyösuositus puretaan elokuun alussa. Olennaista olisi myös pohtia, miten etäopiskelun suhteen toimitaan ja mitä tästä keväästä voidaan oppia. Osa korkeakouluista on jo ilmoittanut, että lukuvuoden ensimmäiset opinnot järjestetään etänä, joskin tietyin poikkeuksin. Mikäli etäopetusta jatketaan, on huolehdittava siitä, että opintojaksokohtainen työmäärä ei saa etätoteutuksen myötä kasvaa kohtuuttoman suureksi. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota riittävään tukeen ja ohjaukseen opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös jaksamisen ja mielenterveyden haasteisiin on saatava tukea nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

”Kuormittavaa on myös se, jos pitää jaksaa yksin. Yksinäisyyttä usein kokevien opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa läpi 2000-luvun. Eri korkeakoulujen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien tekemien kyselyiden mukaan näyttää siltä, että yksinäisyys on tänä keväänä yleistynyt ja moni kokee etäisyyttä opiskeluyhteisöönsä”, kertoo Nyytin toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Yhteisöön kuulumisen tunteen merkitystä ei pidä aliarvoida. Yhteisöillä on keskeinen merkitys ihmisten mielenterveyden rakentumisessa. Sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne linkittyvät hyvään mielenterveyteen ja edistävät opiskelussa jaksamista sekä opintojen sujumista. On myös huomattavasti mielekkäämpää opiskella yhteisössä, joka toivottaa tervetulleeksi ja kannattelee läpi tutkintopolun. “Opiskelijajärjestöt tekevät yhteisöllisyyden eteen valtavasti töitä lukuvuodesta toiseen. Korkeakoulujen kannattaakin kääntää kuuntelevat korvansa juuri näiden tahojen suuntaan, kun pohditaan, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan”, Lehtinen ehdottaa.

Eduskunta suuntasi kesäkuisella lisätalousarviolla miljoonaluokan panostuksia korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi. Se on oikea suunta. Opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Opiskelukyky on tulevaisuuden työkykyä, mutta arvokas asia myös itsessään. Opiskelijoista on pidettävä huolta läpi koko koulutuspolun – myös korkea-asteella.

Lisätietoja
Sanni Lehtinen, Nyytin puheenjohtaja, +358 40 823 6077, sanni.lehtinen@nyyti.fi
Minna Savolainen, Nyytin toiminnanjohtaja, +358 44 589 6117, minna.savolainen@nyyti.fi

Lähteet
Helsingin yliopisto 2020
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016
SAMOK ry 2020
Tampereen yliopisto 2020 sis. TAMK (saatavilla yliopiston intrassa)
Turun yliopiston ylioppilaskunta 2020
Valtiovarainministeriö 2020