8

Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ovat merkittäviä uhkia mielenterveydelle.

Mielenterveysjärjestöt ovat julistaneet ympäristöhätätilan. Järjestöt vetoavat valtakunnan päättäjiin ja Suomen hallitukseen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että hallitus tekee kaikki ne vaikeat ja epämieluisat päätökset, joita tarvitaan siirryttäessä kohti ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa.

Maailmanlaajuinen ympäristökriisi uhkaa monin tavoin ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tulevaisuuden uhkakuvat maapallon lisääntyvistä elinkelvottomista alueista sekä eliölajien ja luonnonympäristöjen menetyksistä herättävät huolta ja ahdistusta jo nyt. Toteutuessaan ne tuottavat kärsimystä ja hätää vielä moninkertaisesti.

Ympäristökriisien aiheuttamat luonnonkatastrofit koettelevat mielenterveyttä sellaisenaan. Merkittävää on myös jatkuva ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuden epävarmuuteen liittyvä stressin ja kuormituksen kasaantuminen.

Ympäristökriisit lisäävät toivottomuuden, pelon ja ahdistuksen tunteita sekä masennusta ja ahdistusta. Lisäksi ympäristökriisin psykososiaalisilla vaikutuksilla, kuten ihmisten välisten ristiriitojen lisääntymisellä, on mielenterveydellisiä seurauksia.

Ihmiset tarvitsevat psyykkisen turvallisuuden tunnetta. Se syntyy turvallisten ihmissuhteiden ohella riittävän turvallisesta ympäristöstä ja uskosta elämän jatkuvuuteen.

Kaikki ihmiset ansaitsevat nämä psyykkisen turvallisuuden peruspilarit. Jokaisella on oikeus kokea toivoa ja elämän merkityksellisyyttä. Ympäristökriisit uhkaavat psyykkistä turvallisuutta hyvin syvällisellä ja monimutkaisella tavalla.

Suomella on mahdollisuus ja vastuu toimia ympäristökriisin ratkaisuissa edelläkävijänä. Muutosten kitkaa voi vähentää hyödyntämällä psykologista tietoa ja vahvistamalla mielenterveyttä sekä käyttämällä päätöksenteossa mielenterveysvaikutusten arviointia.

Nyt tarvitaan päätöksiä ja tekoja. Mielenterveytemme, terveytemme ja elämämme on riippuvainen maapallon hyvinvoinnista.

Mitä mielenterveysjärjestöt lupaavat tehdä?

Tiedotamme jäseniämme ja kansalaisia ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksista, lyhyen ja pitkän aikavälin haitoista sekä välittömien henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten toimien tarpeesta.

​Vaikutamme palvelujen ja tukitoimien saatavuuden parantamiseksi, jotta voimme vähentää mielenterveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja.

Edistämme psyykkistä hyvinvointia osallistumalla ilmastotoiminnan edellytysten luomiseen ja kasvatamme yhteisöllistä ja yksilöllistä resilienssiä eli ihmisten kykyä selviytyä muutostilanteista.

Kannustamme yhteisöjä ja yksilöitä omaksumaan uudenlaista käyttäytymistä ilmastonmuutokseen valmistautumiseen, kriisien kohtaamiseen ja niistä toipumiseen.

Kannustamme päätöksentekijöitä hyödyntämään enemmän mielenterveydellistä ja ilmastotutkimuksellista tietämystä, jotta on mahdollista lisätä hyvinvointia ylläpitävää käyttäytymistä yksilöissä, ryhmissä ja yhteisöissä.

Kannustamme jäseniämme ja muita mielenterveystoimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan ympäristökriisin vaatimia ennakoivia ja reagoivia sopeutumiskeinoja.

Esitämme, että jokaisessa mielenterveysjärjestössä ja mielenterveyspalvelussa otetaan ekologinen kestävyys merkittäväksi osaksi käytännön toimintaa.

Allekirjoittaneet järjestöt

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Kaksisuuntaiset ry
KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry
Kukunori ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Mielenterveysyhdistys Etappi ry
Mielenterveysyhdistys Helmi ry
Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry
Nyyti ry
Parisuhdekeskus Kataja ry
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry
Psykologiliitto
Sexpo-säätiö
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Suomen Klubitalot ry
Suomen Mielenterveyshoitoalan liitto ry
Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry
Surunauha ry
Taiteen Sulattamo ry
Tunne ry

 

Tämä kannanotto on osa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n hallinnoiman Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen (2020–2022) toimintaa, jossa Nyyti ry on osatoteuttajana.