Talous, Yleinen

Kuvittele tilanne, jossa vietät pääosin 24 tuntia päivässä pienessä yksiössä. Teet etäopintoja, nukut, syöt, hengaat kavereiden kanssa virtuaalisesti ja vietät vapaa-ajankin saman pöydän ääressä. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon. Samalla toimeentulon riittävyys on jatkuvalla koetuksella ja pankkitili huutaa nollaa. Olet uupumusriskissä. Ruokaan riittää päivässä keskimäärin 6,6 euroa. Siitäkin huolimatta opintotukikuukaudet näyttävät loppuvan kesken ja lainamäärä kasvaa kovaa vauhtia.

Tämä on ollut monelle opiskelijalle todellisuutta jo yli vuoden ajan.

Opiskelijoiden toimeentulo

Tiesitkö, että opiskelijoiden mediaanitulot ovat laskeneet yli 200 euroa opintorahaan 2017 tehtyjen leikkausten jälkeen? Ja että vuodesta 2017 tähän päivään opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut noin kahdesta miljardista neljään miljardiin?

Nämä ovat isoja ja opiskelijan arjessa vahvasti tuntuvia muutoksia hyvin lyhyessä ajassa. Ne myös johtavat moniin haasteisiin – eikä vähiten hyvinvoinnin heikkenemisen suhteen.

Samalla korona-aika on ollut opiskelijoiden hyvinvoinnille raskas ja toimeentulo kärsinyt monella tapaa. Esimerkiksi vähentyneinä työmahdollisuuksina sekä opintojen etenemisen ja riittävän suoritustahdin ylläpitämisen vaikeuksina.

Pandemiatoimia tarvitaan paikkaamaan tuoreimpia haavoja, mutta opiskelijoiden toimeentulon haasteissa kyse on kuitenkin pitkälti pidempiaikaisista, rakenteellisista ongelmista, joihin yksin väliaikaiset toimenpiteet eivät pure.

Ratkaisuja luvattiin opiskelijoille laajalti ennen eduskuntavaaleja. Toimenpiteet ovat jääneet kuitenkin uupumaan.

Me olemme alkaneet puhua opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilasta jo mielenterveyskriisinä. Keskeinen viesti on tämä: toimeentulo on hyvinvointia, ja panostukset toimeentuloon ovat aivan niitä keskeisimpiä tapoja parantaa konkreettisesti opiskelijoiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia elämässä.

Haasteiden kolme tasoa

Toimeentulon haasteista ja ratkaisuista on erotettavissa kolme eri tasoa: koronan vaikutuksista aiheutuneet akuutit haasteet, keskipitkällä aikavälillä ratkaistavat rakenteelliset ongelmat, ja pidemmällä aikajänteellä koko systeemin uudistava sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

Keskipitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat ovat juuri niitä, joihin ratkaisuja tarvittaisiin pikimmiten. Opintotuki on tasoltaan matala, kestoltaan lyhyt, vaatimuksiltaan monimutkainen, eikä mahdollista välttämättä työskentelyn ja opiskelun kannustavaa yhteensovittamista.

Erityisesti tukikuukausien riittämättömyys ja jaottelu kahteen eri tutkintoasteeseen johtaa vuosittain tuhansien yliopisto-opiskelijoiden tippumiseen tuen ulkopuolelle niin kandi- (vaihteluvälillä 2000-7000 opiskelijaa vuosittain) kuin maisterivaiheessa (4000-6000 opiskelijaa vuosittain). Samalla tiukat ja talouskehityksestä jälkeen jääneet opintotuen tulorajat eivät kannusta työntekoon tai palkitse opiskelijoita riittävästi ahkeruudesta.

Esimerkiksi näihin haasteisiin olisi löydettävä ratkaisuja mahdollisimman nopealla aikajänteellä.

Ratkaisun avaimia

Juuri tämän hetken herkässä tilanteessa tärkeintä olisi paikata pysyvillä ratkaisuilla opiskelijoiden toimeentulon rakenteellisia puutteita, erityisesti riittämättömiin tukikuukausiin, kaksiportaiseen opintotukeen sekä tulorajoihin liittyen.

Tässä SYL:n konkreettinen työkalupaketti opintotuen kehittämiseen:

  • Opintotukikuukausien määrää lisätään
  • Tukikuukausien jaottelu tutkintoasteisiin puretaan
  • Korotetaan opintotuen tulorajoja 50 prosenttia 18 000 euroon
  • Lukuvuosikohtainen 20 opintopisteen raja poistetaan (päällekkäinen 5 op/kk vaatimuksen kanssa)
  • Opintorahan tasoa korotetaan 335 euroon kuukaudessa, eli vuonna 2017 tehtyjä leikkauksia edeltävälle tasolle

Pidemmällä aikajänteellä on tärkeää, että opiskelijat ovat mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa, ja että uudistuksessa löydetään riittävästi keinoja yksinkertaistaa opiskelijoiden toimeentulojärjestelmää, kehittää sen riittävyyttä niin määrällisesti kuin ajallisesti, sekä mahdollistaa työn ja opiskelun kannustava yhteensovittaminen. SYL kannattaa sosiaaliturvan uudistamisessa perustulojärjestelmää. Seuraamme uudistustyötä ja erilaisia ehdotettuja malleja aktiivisesti.

Opiskelijoiden toimeentulo ja opintotukijärjestelmä vaativat välittömiä ratkaisuja. Koronakriisin jäljet tulevat näkymään pitkään, eivätkä opiskelijat saa taas kerran olla se ryhmä, joka jätetään tässä kriisitilanteessa oman onnensa ja riittämättömien toimenpiteiden nojaan.

Kyse on tässä – kuten politiikassa usein – arvovalinnoista. Ratkaisuja on olemassa.

Hallitus ja poliitikot, laitetaan hyvinvointi vihdoinkin etusijalle. Ja sitä kautta myös toimeentulo. Ei muuta kuin toteuttamaan!

Niin neljä viidestä hallituspuolueesta ainakin lupasi ennen eduskuntavaaleja.

Lähteitä:

Eurostudent VII – opiskelijatutkimus 2019, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:25

Eri etuuksien määrät Kelan sivuilta

Tammikuussa opintolainoja nostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, Suomen Pankin tilasto, 1.3.2021

Opintotuen tulorajat, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportti 2019, (Kosonen, Järvinen)

Opiskelijoiden velkataakka kasvaa, ministeriö väläyttää muutoksia opintotukeen – opiskelijajärjestöt: Toimeentulo ei saisi olla kiinni lainoista”, Yle, 15.3.2021

Koronavuosi vei monelta opiskelijalta työtulot, ja ensi kesän työ­tilanne on epävarma: On ihan toden­näköistä, että kesän alussa olen Kelan luukulla”, HS, 30.3.2021

Suomen opintotuki on pohjoismaiden pienin”, Kela, 14.5.2014

Akseli Rouvari


Kirjoittaja on opiskelijavaikuttaja, optimisti ja innostuja, joka toimii Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa vuonna 2021. Hän haaveilee paremmasta dialogista, opiskelijoiden, ilmaston, koulutuksen ja mielenterveyden kunnianpalautuksesta sekä Manchester Unitedin valioliigamestaruudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *